Elektroniikka ja soitinrakennus ›

Nyt on tullut sitten aika täyteen, että olisi aika pikkuhiljaa ruveta tekemään ensimmäistä kitaraa itse. Ajatusta olen kypsytellyt mielessä ainakin puoli vuotta, mutta vasta nyt muuton myötä on oikeat mahdollisuudet tehdä jotakin, kun tilatkin löytyy. Olen lukenut täältä mnetistä, että Telecasteria suositellaan aika paljon ekaksi kitaraprojektiksi. Entäpä sitten thinline-tele?
 
Sitten pari kysymystä yleisesti kitaran rakentamisesta (okei näitä olis ehkä löytyny haullakin, mut ajattelin ympärä ne tähän samaan..)
 
Eli millaisia työvälneitä ks. projektissa tulen tarvitsemaan? Nyt löytyy ainakin pistosaha, käsisirkkeli, tavallinen sirkkeli, pylväsporakone ja sit näitä perinteisiä käsityökaluja.

Thinline sopii myös ensiprojektiksi. Puiden on syytä olla kuivat, sillä thinline elää herkemmin, umpipuiseen verrattuna.
Työkaluista puuttuu yläjyrsin, jolla saa helpotettua monia työvaiheita todella paljon. Puristimia pitää olla myös paljon.
Sitten lopuksi paljon malttia ja kärsivällisyyttä.

Eipä tuossa thinlinessä oo mitään ihmeellistä, täytyy vaan jyrsiä runkopuuhun tyhjää ja laittaa kansi päälle ja mahdollisesti sahata joku f-aukon tapainen kanteen, tietysti senkin voi halutessaan jättää pois. Thinline on siitä mukava, että voi helposti tehdä vaan yhden kolon taakse, jonka kautta pistää kaiken elektroniikan. Tässä vähän meininkiä omasta thinlinestä joka valmistui jokin aika sitten (lisään myös omiin projekteihin):
 
http://personal.inet.fi/koti/ssyrja/tele/
 
ja rakennuksen aikaisia kuvia:
 
http://users.utu.fi/pmojal/tele

Thinline sopii myös ensiprojektiksi. Puiden on syytä olla kuivat, sillä thinline elää herkemmin, umpipuiseen verrattuna.
Työkaluista puuttuu yläjyrsin, jolla saa helpotettua monia työvaiheita todella paljon. Puristimia pitää olla myös paljon.
Sitten lopuksi paljon malttia ja kärsivällisyyttä.
 
Joo. Kaikki ne hommathan saa periaatteessa tehtyä tuolla pylväsporalla, mutta yläjyrsin on aika ässä peli. Hyvällä terällä tekee laakista hyvää jälkeä jos vaan pysyy jannulla lapasessa. Ja miksei pysyis, kun on pysynyt mullakin...
 
Se on, että thinlinessa on kaksi kriittistä työvaihetta normiteleen verrattuna lisää. Ne ovat kannen valmistus, lähinnä sahaus, joka ei vaikuta kauheen sormiystävälliseltä puuhalta ja kannen liimaus, jonka pitää liimautua kunnolla sitten laakista. eli hyvät pinnat yhteen, tarpeeksi liimaa (ei liikaa) ja panssarivaunun alle pariksi yöksi puristukseen.

Ensimmäinen tele valmistunee kesän aikana (kuvia tulee, kunhan kitara ensin valmistuu) ja ensi talveksi suunnittelin Thinlinen rakennusta. Mitenkäs suuret kammiot sinne Thinlinen sisään jyrsitään?

Eli millaisia työvälneitä ks. projektissa tulen tarvitsemaan?
 
Riippuu kovasti minkälaista efforttia suostut eri työvaiheisiin käyttämään. Äkkiseltään lisäisin listaan yläjyrsimen, lisäksi jos pääset jossain käyttämään taso- ja oikohöylää ja vannesahaa niin muutama työvaihe käy melko lailla nopeammin.
 
Mitenkäs suuret kammiot sinne Thinlinen sisään jyrsitään?
 
Tässä pari esimerkkiä:
 
http://www.warmoth.com/guitar/images/bodies/tele_thinline_top3.jpg
 
http://home.fuse.net/pvee/thinline.html

Kiitos linkeistä... kolo-ongelma ratkesi ja suunnittelu jatkuu. :)
 
En ole koskaan kokeillut Thinlineä. Mitenköhän paljon nuo onkalot vaikuttavat soundiin? Eroaako paljon tavallisesta Telestä?
 
Thinlineen suunnittelen vaahterakaulaa ruusupuuotelaudalla. Body tulee amerikanlepästä ja kansi loimukoivusta.
 
Kannen tekoon on kaksi mahdollisuutta. Paksu tai ohut. Paksun kanssa tuon koverruksen voisi ehkä tehdä läpi asti tuolta alhaalta tallan takaa? Ohuella on varmaan järkevämpää jättää tallan taakse reilusti puuta.

Kyllä ainakin oma thinline soi kovempaa akustisesti kuin normaali sähkökitara, että kyllä se jotenkin vaikuttaa. Sähköisestä soundista en kyllä sitten tiedä. Itsekin kopioin em. warmothin kuvasta tuon tavan miten se on jyrsitty tyhjäksi ja tein päälle noin 7mm paksun kannen. Nyt on vielä kotona jigit valmiina, voi tehä helposti uudenkin thinlinen, jos on tarvis.

Kiitoksia vastauksista, mutta nostanpa tätä vielä sen verran ylös että kysyn, että mistä puista moinen olisi hyvä tehdä. Mielellään ei kovin kallista eikä kovin vaikeasti työstettävää puuta.

Leppä on mukavan helppoa muotoilla ja helppo viimeistellä.

Leppä on mukavan helppoa muotoilla ja helppo viimeistellä.
 
Mahonki on vielä mukavampi työstövaiheessa, mutta vähän hankalampi pintakäsitellä.

Joo, mahonki on jees, tosin jyrsiessä tulee aika törkee pölypilvi. Leppään toisaalta tulee helposti painaumia, tarvii pitää runkoa kuin kukkaa kämmenellä, ettei tuu turhia kolhuja. Noh, valinta on sinun.