Aihe: Kokemuksia abalone-simpukasta?
1
Puavali
27.08.2005 23:44:08
Ulukomaanmatkalla tarttui kyytiin pari isoa abalone-simpukankuorta matkamuistomyymälästä. Ovat reilusti kämmentä isompia, ja ajattelin inlayn tekoa ko materiaalista. Onko kellään kokemusta tuosta materiaalista, vai joudunko menemään kirjastoon?
kalamies#19 >-)))> Olen rento, rauhallinen ja ulospäin suuntautunut. Minulla on positiivinen mielikuva itsestäni. ESTR #2
Tim
28.08.2005 10:19:19
 
 
Ulukomaanmatkalla tarttui kyytiin pari isoa abalone-simpukankuorta matkamuistomyymälästä. Ovat reilusti kämmentä isompia, ja ajattelin inlayn tekoa ko materiaalista. Onko kellään kokemusta tuosta materiaalista, vai joudunko menemään kirjastoon?
 
No abalonea käytin tuossa kesken olevassa LP projektissani. Mutta tilasin sen valmiina levyinä ja tikkuina.
Simpukka pitäisi kai paloitella ja hioa tasaiseksi levyksi. Voi olla kova homma, enkä tiedä kuinka paljon tasaista levyä yhdestä simpukasta tulee. Tuo pölisee kovasti, joten ainakin hyvät suojat pitää olla. Taitavat hioa koneilla veden alla noita, niin ei pöly pääse ilmaan.
Taisi joku Mnetissä joskus mainita hioneensa blankit simpukasta.
http://www.coastalfog.net/flatpick/pearlpart1.html
Tossa ainakin toisessa kappaleessa juttua siitä pilkonnasta.
spyykko
28.08.2005 12:16:13
 
 
Taisi joku Mnetissä joskus mainita hioneensa blankit simpukasta.
 
Moisesta operaatiosta on ollut jotain juttua ainakin threadissa http://muusikoiden.net/keskustelu/posts.php?c=31&t=75606
Ite olis taas tarvinnu tehdä
vrajala
28.08.2005 19:47:29
Joopa. Itseasiassa se kokonainen kuori odottelee vieläkin tossa kajarin päällä. Mä sain pari pientä pussillista rannalta keräiltyjä palasia (á2 paikallista dollaria), joista hioskelin ikäänkuin koeluontoisesti muutamia tasaiseksi. Hionta itsessään on helppoa; kuori hioutuu hyvin. Hankala homma on pitää palat paikallaan hionnan aikana.
 
Mä tein niin, että ensin paloittelin palat dremel-wannabe:lla mahdollisimman tasapaksuiksi ja suoriksi paloiksi. Sitten märkähioin kumihanskat kädessä toisen puolen tasaiseksi pöytään kiinnitettyä paperia vasten. (Kumihanskat suojaavat sormia ylimääräiseltä nahanpoistolta.) Sitten laitoin vesivanerin palaan 2-puoleisella teipillä pari 2mm pellinsoiroa kiskoiksi. Kiskojen väliin laitoin toiselta puolelta hiotut palat (hiottu pinta alaspäin) myös 2-puoleisella teipillä kiinni. Hiontaan käytin vesivanerin palaa, jonka keskellä oli hiomapaperisuikale. Tolla kun vetelin edestakaisin kunnes kiskot tulivat vastaan, sain palat melko tarkkaan 1,5 mm paksuiksi melko vähällä vaivalla.
 
Kannattaa tosiaan hioa noita mahdollisimman paljon märkänä. Ensinnäkin se on nopeampaa. Toiseksi helmiäispöly ei kuulemma tee hyvää ihmisen hengityselimille. Kuivana, esim. otelaudassa kiinni olevia paloja hioskellessa kannattaa käyttää hengityssuojainta. Niinkuin tietysti kaikessa hionnassa muutenkin.
 
Niin, mä käytän Bilteman 2-puoleista teippiä melkein mihin tahansa hommaan. Se on ohutta, edullista ja tarttuu puristuksessa hyvin lujasti kiinni. Irrottaminen ei välttämättä ole aina kauhian mukavaa, mutta sen kanssa on oppinut elämään.
Ota näistä sitten selvää
‹ edellinen sivu | seuraava sivu ›
1
Lisää uusi kirjoitus aiheeseen (vaatii kirjautumisen)