Elektroniikka ja soitinrakennus ›

Joulun alla tuli käytyä pakolliset kierrokset sukuloimassa ja mummon luona käydessä tuli pitkästä aikaa käytyä vintillä. Bongasin sieltä asa 764 merkkisen putkiradion ja raahasin sen heti alakertaan. Virtaa koneeseen ja kas kummaa se heräsi henkiin! Ulkoisesti melkein virheetön ja toimiva peli.. hmm.. nyt alkoi mieleen tulla merkillisiä ajatuksia.. tästä täytyy tehdä kitaravahvistin!
 
Olen lueskellut kirjoituksia näistä kun putkiradioista on tehty kitaravahvistimia, mutta pääsääntöiseti näissä kaikissa on ollut vakiona input ainakin levysoittimille, johon on voinut asentaa kitaran, mutta tässä mallissa sitä ei mielestäni ole.
 
Kertokaa kommentteja jotka olette putkiradiosta kitaravahvistimen tehneet, onko se ollut sen vaivan arvoista ja mitä kaikkea matkan varrella on tapahtunut. Käytännön esimerkit ja neuvot olisivat myös tarpeen.
 
-Mika-

My2cents:
 
Jos radio on toimiva ja siisti, niin pidä se radiona. Niitä toimivia kun on aina vaan vähemmän olemassa. Ei toimivaa kannata alkaa rikkomaan. Ostat sitten vaikka kirpparilta perillakympillä jonkun valmiiksi rikkinäisen modattavaksi ja kitaravahvistinhommia tekemään. Ei nuo putkiradiot mitään graalinmaljoja kitarakäytössä ole, vaikka semmoisen kuvan voi helposti saada kun kuuntelee vanhojenpartojen juttuja. Soon sitä nostalgiaa. :)
 
EDIT: Nimimerkillä Jumina5/6 on samanlainen radio. Häneltä voisi varmaan kysellä...

Kirppareilta saa usein ehjänkin radion parilla kympillä tai vain näennäisesti rikkinäisen.
 
60-luvun pelkistetyt laatikkomallit, joissa on päätevahvistimena yksi EL84 ovat omiaan kotikäyttöön tarkoitetun kitaravahvistimen tekemiseen. Tällöin käyttökelpoisia osia ovat kotelo, chassis, putkien kannat, pääteputki ja sen toimintaan liittyvät passiviset komponentit, ulostulomuuntaja, verkkomuuntaja, tasasuuntausputki, tasasuuntauksessa käytetyt passiiviset komponentit. Lisäksi tarvitaan vähintään yksi etuvahvistinputki ja siihen liittyvät passiiviset komponentit, jakki, potikat sekä mahdollisesti äänensävynsäätöpiirin passiiviset komponentit, jos sellaisen haluaa ja miksei haluaisi. Putkiradion oma kauitin harvoin kelpaa varsinaiseen soittamiseen. Jos ei käytössä ole erillistä kauitinkaappia, niin tarvitaan myös 10 - 12 tuuman kaiutin.
 
Minun kokemukseni mukaan, jos putkiradiota käyttää sellaisenaan kitaravahvistimena nauhuri- tai levysoitinliitännän kautta, niin tarvitaan väliin etuvahvistin, esimerkiksi joku efektiboxi. Särö tulee sitten todennäköisesti siitä efektiboxista, ellei radion äänenvoimakkuus ole täysillä.
 
Olen myös sitä mieltä, että virheetön ja toimiva putkiradio kannattaa säilyttää sellaisenaan.
 
Jos radiota alkaa modaamaan vahvariksi ja käyttää sen olemassa olevia putkia, niin kannattaa myös varmistaa, että putket on sellaista tyyppiä, jota on edelleen saatavissa.

Tutkin noita putkia tarkemmin ja hyvin mielenkiintoisia, ainakin allekirjoittaneelle näyttävät olevan.
 
Putkia on yhteensä 6kpl, radiossa olleen "putkien sijoituspaperin" mukaan niitä pitäisi olla 7?
 
- ECC85, ECH81, EF89, EL95, EABC80, EM80, EM84
- Putket merkeiltään: Philips miniwat, telefunken, Siemens
 
Olen jonkun aikaa mietiskellyt tuota uraltonen rakennussarjaa ja nyt kun tämän sain käsiini tuli oitis mieleen rakentaa tästä vahvistin. Mielestäni tuossa on tuo EM84 pääteasteputki, mutta mitä nuo muut putket ovat?
 
Mika

- ECC85, ECH81, EF89, EL95, EABC80, EM80, EM84
- Putket merkeiltään: Philips miniwat, telefunken, Siemens
 
Mielestäni tuossa on tuo EM84 pääteasteputki, mutta mitä nuo muut putket ovat?
 
Suomentakoot se joka osaa. :)
 
ECC85 = double triode for the front end stages of FM radio receivers (Etuasteputki?)
ECH81 = mixer and oscillator tube for RF
EF89 = miniature RF voltage amplifier
EL95 = Tämä on se pääteputki
EABC80 = detector stage of early FM and FM/AM radios
EM80 = Indikaattori (ns. magic eye)
EM84 = Myös indikaattori (ns. magic eye)

Meikäläisellä on ASA putkiradion raadossa champ etuaste ja radion oma päättäri.
Radion omalla kaiuttimella soundi on todella puhdas ja lämmin. Vanhoissa radioissa
saattaa tosin alkuperäiset osat alkaa prakaamaan, kuten vahakonkat, vastukset,
pääteastemuuntaja.

Vanhoissa radioissa
saattaa tosin alkuperäiset osat alkaa prakaamaan, kuten vahakonkat, vastukset,
pääteastemuuntaja.
 
Ja ennenkaikkea virtalähteen elkot! Nepä saattavat vanhetessaan ja kuivuessaan päästää jännitteen läpi ja suoraan radion runkoon. Pahimmassa skenaariossa jopa kitaraan asti. Siinä vaihtuu bändi helposti.

Suomentakoot se joka osaa. :)
 
ECC85 = double triode for the front end stages of FM radio receivers (Etuasteputki?)
ECH81 = mixer and oscillator tube for RF
EF89 = miniature RF voltage amplifier
EL95 = Tämä on se pääteputki
EABC80 = detector stage of early FM and FM/AM radios
EM80 = Indikaattori (ns. magic eye)
EM84 = Myös indikaattori (ns. magic eye)
 
Oikein ovat,voin nyt lisätä mitä ne ne puuhastelevat radiossa..
 
ECC85,kuten yllä,Ula-puolen eka vahvistin ja sekoitin oskillaattori.
ECH81,AM-puolen eka putki,oskillaattori ja sekoitin.
EF89, välitaajuusputki (FM ja AM )
EL95,pääteputki kuten Sir Elwood jo totesikin.
EABC80,FA ja AM ilmaisin diodit + eka ääni-etuaste triodi
EM80 ja 84,viritysindikaattori,saavat ohjauksensa EABC:n muodostamasta AVS-jännitteestä, (AVS= Automaattinen voimakkuuden säätö) joka on ymmärettävissä eräänlaisena takaisinkytkentänä etuasteen putkille,eli säätää signaalin voimakkuudenmukaan vahvistusta.

Tubeman:lle kiitosta suomennoksista. Itselläni kun on kaikki kirjallisuus englanniksi ja netistäkin aika heikosti suomeksi mitään löytyy, niin olen tottunut pelaamaan noiden kanssa lontooksi.
 
Mitään kotimaista (ilmeisen vanhaa) radioihin liittyvää kirjaa jota kannattaisi metsästää?

Tutkin noita putkia tarkemmin ja hyvin mielenkiintoisia, ainakin allekirjoittaneelle näyttävät olevan.
 
Putkia on yhteensä 6kpl, radiossa olleen "putkien sijoituspaperin" mukaan niitä pitäisi olla 7?
 
- ECC85, ECH81, EF89, EL95, EABC80, EM80, EM84
- Putket merkeiltään: Philips miniwat, telefunken, Siemens
 
Olen jonkun aikaa mietiskellyt tuota uraltonen rakennussarjaa ja nyt kun tämän sain käsiini tuli oitis mieleen rakentaa tästä vahvistin. Mielestäni tuossa on tuo EM84 pääteasteputki, mutta mitä nuo muut putket ovat?
 
Mika
 
Ihmettelin hetken tuota EM80 ja EM84:n molempien olemassa oloa,mutta selkishän tuo,ovat vaihtaneet tuotannon aikana putken tyypin,siksi merkintä on molemmille
takalevyssä.

Tubeman:lle kiitosta suomennoksista. Itselläni kun on kaikki kirjallisuus englanniksi ja netistäkin aika heikosti suomeksi mitään löytyy, niin olen tottunut pelaamaan noiden kanssa lontooksi.
 
Mitään kotimaista (ilmeisen vanhaa) radioihin liittyvää kirjaa jota kannattaisi metsästää?
 
Eipä kestä!
Huuto.net on hyvä forumi kirja-jahtiin,esim tekijät Sarvas-Velander on tehneet jo 1934 ekan opuksen josta on otettu täydennettyjä painoksia 50-luvulle asti,omani on 1942 eli siinä ei ole Ula (FM) tekniikkaa,tosin FM:ää varten on omat opuksensa,
 
Laitan tekijöiden nimet kun en muista kirjojen nimiä,näiden opuksia kannattaa huudella jos kohtuuhinnalla saa..
 
Sarvas-Velander , Wiio-Somerikko , Simo Törö (vaikea saada ja kalliita..) ,T.K Laakso , Otto Limann , A.M Kuusela (putkivahvistin tekniikkaa..) ja muutama muu
näiden lisäksi.
 
Huuto.netissä kirjat löytyy "Kirjat ja Lehdet" alihakemisto "Tekniikka"

Huuto.netissä kirjat löytyy "Kirjat ja Lehdet" alihakemisto "Tekniikka"
 
Löysin jo Sarvas-Velander: Radiotekniikan perusteet! :)
 
Pitääpä heittää huutoa tuosta.

Joulun alla tuli käytyä pakolliset kierrokset sukuloimassa ja mummon luona käydessä tuli pitkästä aikaa käytyä vintillä. Bongasin sieltä asa 764 merkkisen putkiradion ja raahasin sen heti alakertaan. Virtaa koneeseen ja kas kummaa se heräsi henkiin! Ulkoisesti melkein virheetön ja toimiva peli.. hmm.. nyt alkoi mieleen tulla merkillisiä ajatuksia.. tästä täytyy tehdä kitaravahvistin!
 
Olen lueskellut kirjoituksia näistä kun putkiradioista on tehty kitaravahvistimia, mutta pääsääntöiseti näissä kaikissa on ollut vakiona input ainakin levysoittimille, johon on voinut asentaa kitaran, mutta tässä mallissa sitä ei mielestäni ole.
 
Kertokaa kommentteja jotka olette putkiradiosta kitaravahvistimen tehneet, onko se ollut sen vaivan arvoista ja mitä kaikkea matkan varrella on tapahtunut. Käytännön esimerkit ja neuvot olisivat myös tarpeen.
 
-Mika-
 
Ei kait siinä ole DIN-liitin levysoittimelle,3-napainen sellainen,huolto-lätyssä sellainen on piirrettynä..
Samaa chassista on käytetty aika monessa ASA:ssa näköjään,mallimerkeistä päätellen..

Löysin jo Sarvas-Velander: Radiotekniikan perusteet! :)
 
Pitääpä heittää huutoa tuosta.
 
Hienoa,tuo Sarvas-Velander kannattaa poimia pois
ehdottomasti..

Ihmettelin hetken tuota EM80 ja EM84:n molempien olemassa oloa,mutta selkishän tuo,ovat vaihtaneet tuotannon aikana putken tyypin,siksi merkintä on molemmille takalevyssä.
 
Tämän vuoksi en siis löytänyt sitä 7:ttä putkea tuolta :)
 
Ei kait siinä ole DIN-liitin levysoittimelle,3-napainen sellainen,huolto-lätyssä sellainen on piirrettynä..
 
Siinä on takana sellainen "iso" liitin mahdollisuus, jossa lukee "äänirasia". Lieneekö tämä on sitten liitin levysoittimelle tai vaikkapa kitaralle... mistähän saisi piuhan missä on tuollainen liitin jotta voisi kokeilla kitaraa?
 
Mika

Siinä on takana sellainen "iso" liitin mahdollisuus, jossa lukee "äänirasia". Lieneekö tämä on sitten liitin levysoittimelle tai vaikkapa kitaralle... mistähän saisi piuhan missä on tuollainen liitin jotta voisi kokeilla kitaraa?
 
Juu, "äänirasia" on juuri se levysoitin liitäntä. Siihen sopii banaaniliitin, eli tämmöinen: http://www.vekoy.com/product_info.p … id=6b71e6f6c75cbca1dd1c7947dd9ab9a9 Tarvitset siis kaksi tuommoista, kuumalle ja maalle omansa.
 
Jos haluaa purkkavirityksen tehdä, niin siihen liittimeen sopii myös tavallinen europistoke. Eli joku vanha lampun johto poikki, ja plugi toiseen päähän. Pitää vaan olla _tarkkana_ ettei mene epähuomiossa sitten tunkemaan sitä piuhaa pistorasiaan. Vaihtuu hiippakunta siinä vaiheessa.
 
Minun ASA-radiossa maa on ylempi reikä, mutta kokeilemalla selviää kumminpäin sun omassa se liitin on.
 
EDIT: Typoja(kin)

Siinä on takana sellainen "iso" liitin mahdollisuus, jossa lukee "äänirasia". Lieneekö tämä on sitten liitin levysoittimelle tai vaikkapa kitaralle... mistähän saisi piuhan missä on tuollainen liitin jotta voisi kokeilla kitaraa?

Banaani liitin pitäisi sopia, jossa siittä liitimestä löytyy pari reikää. 2 kpl lyhyitä kaapeleita joissa "nipsut" päissä, niin pääsee testaamaan.( johtojen toinen pää kitaraplugiin). Itse olen kokeillut Salora Ravenna vm.62 ja aikas hyvät saundit, tosin volumea ei kovin paljon löydy.

Jos haluaa purkkavirityksen tehdä, niin siihen liittimeen sopii myös tavallinen europistoke. Eli joku vanha lampun johto poikki, ja plugi toiseen päähän. Pitää vaan olla _tarkkana_ ettei mene epähuomiossa sitten tunkemaan sitä piuhaa pistorasiaan. Vaihtuu hiippakunta siinä vaiheessa.
 
Itselläni oli juuri tuo "purkkaviritys" käytössä putkiradiosoitossa, kun en jaksanut hankkia banaaniliittimiä. Partakoneen johto poikki ja toiseen päähään normaali 6,3mm plugi. Hyvin se toimi, mutta onhan se tosiaan vähän vaarallinen, jos joku sen vahingossa pistorasiaan tökkäisi. Tulisi todellinen _sähkö_kitara. ;)
 
Radio oli muistaakseni merkiltään Salora. Ihan kauniisti se soi, mutta surisi ja pörisi valtavasti. Kun kitaran ja radion väliin laittoi Behringer X V-Ampin (vaikka ilman mitään efektejä), niin surinat ja pörinät katosivat. Joku DI-boksi tms. toimisi varmaan myöskin.

Jos haluaa purkkavirityksen tehdä, niin siihen liittimeen sopii myös tavallinen europistoke. Eli joku vanha lampun johto poikki, ja plugi toiseen päähän. Pitää vaan olla _tarkkana_ ettei mene epähuomiossa sitten tunkemaan sitä piuhaa pistorasiaan. Vaihtuu hiippakunta siinä vaiheessa.
 
Väänsin tuollaisen purkkavirityksen vanhasta mankkarin sähköjohdosta ja jess.... vahvistin heräsi henkiin. Soittelin ensi-iloikseni tunnin pätkän ja täytyy sanoa, että soundi oli jotenkin omalla tavallaan todella hyvä, ei nyt mikään hifi eikä moderni mutta jotenkin roots.
 
Äänenvoimakkuus ei ollut mitenkään järin voimakas ja pientä hurinaa oli ilmassa. Tuon pääteasteputken vaihtamalla voisi kokeilla saada hieman lisää ääntä. Olisiko tuolla EABC80 putken vaihtamisella mitää vaikutusta ääneen? käsittääkseni muut putket eivät vaikuta jos soittaa kitaralla tuon kautta. Pitää kokeilla huomenna 12-tuumaisen kaiuttimen kautta miten sen kautta soi.
 
Kuinka suuri operaatio olisi vaihtaa tuohon pääteasteputkeksi vaikkapa 6L6? Tarvitseeko muita muutoksi kuin putkenkannan?
 
Mika

Väänsin tuollaisen purkkavirityksen vanhasta mankkarin sähköjohdosta ja jess.... vahvistin heräsi henkiin. Soittelin ensi-iloikseni tunnin pätkän ja täytyy sanoa, että soundi oli jotenkin omalla tavallaan todella hyvä, ei nyt mikään hifi eikä moderni mutta jotenkin roots.
 
Äänenvoimakkuus ei ollut mitenkään järin voimakas ja pientä hurinaa oli ilmassa. Tuon pääteasteputken vaihtamalla voisi kokeilla saada hieman lisää ääntä. Olisiko tuolla EABC80 putken vaihtamisella mitää vaikutusta ääneen? käsittääkseni muut putket eivät vaikuta jos soittaa kitaralla tuon kautta. Pitää kokeilla huomenna 12-tuumaisen kaiuttimen kautta miten sen kautta soi.
 
Kuinka suuri operaatio olisi vaihtaa tuohon pääteasteputkeksi vaikkapa 6L6? Tarvitseeko muita muutoksi kuin putkenkannan?
 
Mika
 
Elektroniikka on siinä mielessä metka tieteenhaara,että kaikki vaikuttaa toisiinsa,
eli pääteputken vaihtoa varten kannattaa hankkia nykyisen ja suunnitellun putken data-lehti,ja sitten ottaa kahvimukin kouraan ja rupeaa vertailemaan asioita.
 
Veikkaanpa seuraavaa:Päädyt putkenvaihtoon-->päätemuuntajan ensiön impedanssi väärä.. --->vaihdat muuntajan,Tasurin virrankesto liianpieni....
eli monta asiaa voi tulla eteen tai sitten ei..