Elektroniikka ja soitinrakennus ›

Suunnitelmissa häämöttää 4xEL34 bassovahvistin. Jos jollakulla on näkemystä tai kokemusta aiheesta niin kuuntelen mieleläni. Todennäköisesti päättestä tulee ultralineaari ja etunen Ampeg tyyliin. Ehdotuksia ja suosituksia otetaan vastaan.
 
Ja rauta ja putket on jo olemassa eli "ei tuossa oo mitään järkee" -tyyppiset kommentit voi jättää kertomatta.

http://mhuss.com/Hiwatt/index.html
Mites tuollanen hattiwatti -klooni?
 
-alppu

Suunnitelmissa häämöttää 4xEL34 bassovahvistin. Jos jollakulla on näkemystä tai kokemusta aiheesta niin kuuntelen mieleläni. Todennäköisesti päättestä tulee ultralineaari ja etunen Ampeg tyyliin. Ehdotuksia ja suosituksia otetaan vastaan.
 
Ja rauta ja putket on jo olemassa eli "ei tuossa oo mitään järkee" -tyyppiset kommentit voi jättää kertomatta.
 
Olen rakentamassa SVT-päätteen kaltaista peliä: 6x6550, Hammondin W1650 raudalla. B+ jotain 670V. Lisäksi on tullut vedettyä n.10 vuotta itsetehdyllä SVT-pre mukaelmalla: oiva suristin, vaikka itse sanonkin.
 
Ajattelin myös UL päätettä, mutta päädyin kuitenkin normaaliin PP-päätteeseen. UL voi olla liian kliini instrumenttikoneeksi. Vaikka 6550 max B+ tyypistä riipuen 700 V:n luokkaa, niin suojahilan max jännite on putkityypistä riippuen vain n. 400-450 V. Voi tulla ongelmia suojahilan kanssa. Samoin EL34 max B+ on jopa 800 V ,mutta suojahilan max jännitekestoisuus on vain n. 425 V. Monasti isojännitteisissä koneissa valitaan suojahilan jännitteeksi n. ½ B+:sta.
 
Jos tekisin 4xEL34 konetta tekisin sen normaalina PP:nä, B+ n.550 V ja suojahiloille 1k5/5W vastukset . Vaiheenkääntäjän jälkeen laittaisin ehkä vielä kotodiseuraajan ennen päätepillejä (bassovahvari). Maadoitus ehdottomasti tähtimaadoituksena. Bias säädön laittaisin joka putkelle -tai ainakin kummallekkin puoliskolle- erikseen. Tällöin kone hyväksyy mitkä lamput -tai lamppuyhdistelmät- vaan. Ehkä 6CA7 olisi olisi kestävämpi kuin EL34.

Olen rakentamassa SVT-päätteen kaltaista peliä: 6x6550, Hammondin W1650 raudalla. B+ jotain 670V. Lisäksi on tullut vedettyä n.10 vuotta itsetehdyllä SVT-pre mukaelmalla: oiva suristin, vaikka itse sanonkin.
 
Ajattelin myös UL päätettä, mutta päädyin kuitenkin normaaliin PP-päätteeseen. UL voi olla liian kliini instrumenttikoneeksi. Vaikka 6550 max B+ tyypistä riipuen 700 V:n luokkaa, niin suojahilan max jännite on putkityypistä riippuen vain n. 400-450 V. Voi tulla ongelmia suojahilan kanssa. Samoin EL34 max B+ on jopa 800 V ,mutta suojahilan max jännitekestoisuus on vain n. 425 V. Monasti isojännitteisissä koneissa valitaan suojahilan jännitteeksi n. ½ B+:sta.
 
Jos tekisin 4xEL34 konetta tekisin sen normaalina PP:nä, B+ n.550 V ja suojahiloille 1k5/5W vastukset . Vaiheenkääntäjän jälkeen laittaisin ehkä vielä kotodiseuraajan ennen päätepillejä (bassovahvari). Maadoitus ehdottomasti tähtimaadoituksena. Bias säädön laittaisin joka putkelle -tai ainakin kummallekkin puoliskolle- erikseen. Tällöin kone hyväksyy mitkä lamput -tai lamppuyhdistelmät- vaan. Ehkä 6CA7 olisi olisi kestävämpi kuin EL34.
 
Kiitoksia hyvistä vinkeistä. Tarkoituksena on laittaa bias ja "balance" molemmille putkipareille. Rauta on vanhasta keskusradiovahvistimesta enkä itseasiassa tiedä paljonko sieltä irtoaa jännitettä. Pitäisi vähän mittailla. Tuo oli kyllä tiedossa että suojahiloille ei saa liikaa jännitettä antaa. Monestihan datalehdissä rajoitetaan UL käytössä B+ sinne alle 500 volttiin.
 
Mites tuo vaiheenkääntäjä? Sopiiko tuollainen perinteinen "long tailed pair" jota käytetään esimerkiksi monissa kitaravahvareissa ja vaikkapa Marsun Majoreissa. Esimerkiksi Ampeg taas harrastaa aika mielenkiintoisia yhdellä triodilla toteutettua vaiheenkääntäjää ja joillain vielä lisänä katodisueraajat. Onkohan noista katodiseuraajista vastaavaa hyöytä jos ne eivät ole DC kytketyt pääteputkien hiloille (eli siis koneessa on myös negatiivinen käyttöjännite, jolla katodiseuraajien hilat saadaan riittävän alas)?
 
Pitää tutustua noihin SVT:n etusiin. Näyttää vähän siltä että päätteet ovat merkittävän samankaltaisia kaikilla valmistajilla. Mitä ominaisuuksia ja säätöjä basson etusessa edes pitäisi olla? Käsittääkseni sinne alemmalle keskialueelle pitäisi olla hyvin säätöjä? Toisaalta bandaxal-tyyppistä equa noissa näkyy monesti käytettävän. Enhämmää näistä mitään tiedä kun olen kerran kitaristi....

Täälläkin on ollut suunnitteilla täysputki bassonuppi projekti jo pidemmän aikaa. Itse en ole basisti mutta monet perinnesointeja hakevat ovat hehkuttaneet noita bassman etusia. Eli yksi triodi ja väliin fenkun tone stackki...
 
Päätteen ajattelin tehdä joko kahdella 6550:lla tai neljällä 6L6/EL34:lla.
 
Mikko

Ajattelin myös UL päätettä, mutta päädyin kuitenkin normaaliin PP-päätteeseen. UL voi olla liian kliini instrumenttikoneeksi. Vaikka 6550 max B+ tyypistä riipuen 700 V:n luokkaa, niin suojahilan max jännite on putkityypistä riippuen vain n. 400-450 V. Voi tulla ongelmia suojahilan kanssa. Samoin EL34 max B+ on jopa 800 V ,mutta suojahilan max jännitekestoisuus on vain n. 425 V. Monasti isojännitteisissä koneissa valitaan suojahilan jännitteeksi n. ½ B+:sta.
 
JJ KT77 saattaisi olla paikallaan, jos UL-päätteeseen päätyy. Sekä anodin että suojahilan maksimijännite on 800 V.
 
http://www.jj-electronic.sk/pdf/KT77.pdf

monet perinnesointeja hakevat ovat hehkuttaneet noita bassman etusia. Eli yksi triodi ja väliin fenkun tone stackki...
 
Omistaessani Fenkun Bassman 100:n soitin nimenomaan sillä TrebleMiddleBass normaali kanavalla. Bass Instrument -kanava on parempi kitaralla kuin bassolla :-). Fenkun tonestack on basson kanssa hieman tunnoton mutta bassosoundi on yleensä hyvä oli potikat lähestulkoon missä asennossa tahansa nollaa lukuunottamatta.
 
Jos tyhjästä aloittaisin tekisin varmaan Baxandall-tyyppisen sävynsäätöasteen ja UL päättärin. Lisäksi tekisin efektiloopin etusen rinnalle siten että haluttaessa voi käyttää sävynsäätöön ulkoista EQ:ta.

Kiitoksia hyvistä vinkeistä. Tarkoituksena on laittaa bias ja "balance" molemmille putkipareille. Rauta on vanhasta keskusradiovahvistimesta enkä itseasiassa tiedä paljonko sieltä irtoaa jännitettä. Pitäisi vähän mittailla. Tuo oli kyllä tiedossa että suojahiloille ei saa liikaa jännitettä antaa. Monestihan datalehdissä rajoitetaan UL käytössä B+ sinne alle 500 volttiin.
 
Mites tuo vaiheenkääntäjä? Sopiiko tuollainen perinteinen "long tailed pair" jota käytetään esimerkiksi monissa kitaravahvareissa ja vaikkapa Marsun Majoreissa. Esimerkiksi Ampeg taas harrastaa aika mielenkiintoisia yhdellä triodilla toteutettua vaiheenkääntäjää ja joillain vielä lisänä katodisueraajat. Onkohan noista katodiseuraajista vastaavaa hyöytä jos ne eivät ole DC kytketyt pääteputkien hiloille (eli siis koneessa on myös negatiivinen käyttöjännite, jolla katodiseuraajien hilat saadaan riittävän alas)?
 
Pitää tutustua noihin SVT:n etusiin. Näyttää vähän siltä että päätteet ovat merkittävän samankaltaisia kaikilla valmistajilla. Mitä ominaisuuksia ja säätöjä basson etusessa edes pitäisi olla? Käsittääkseni sinne alemmalle keskialueelle pitäisi olla hyvin säätöjä? Toisaalta bandaxal-tyyppistä equa noissa näkyy monesti käytettävän. Enhämmää näistä mitään tiedä kun olen kerran kitaristi....
 
LTP sopii kyllä. Laitan omaan peliin juuri yhdistelmän: LTP ja sen jälkeen DC- kyketty katodiseuraaja (sama kuin Ampegissä). Se tarvitsee n. -150V, mutta sitähän ei ole hankala saada aikaiseksi. Putkena joko 12BH7 tai 12AU7.
 
Mulle on riittänyt toi Ampeg tyyppinen säätö-osasto: bass, treble ja mid. Se ultra low (twin-T korjain) on musta hyvä, samoin se mid-säätö(LCR-tyyppinen).
 
Olin kahden vaiheilla: rakentaisinko 7ender-tyyppisen (mm Alembic) etusen, vaiko käyttäisin vanhaa etusta. Todennäköisesti laitan sen vanhan (Ampeg-typpinen). Jos basson lähtösoundi on hyvä, ei välttämättä tarvitse ekkuloida ollenkaan. Ehkä eq:n ohituskytkentä olisi hyvä.
 
Ominaisuuksista: Hyvö DJ- lähtö (muuntajaerotus). Esim. Jensen transformers sivuilla on kuvia: triodikaskadi potkimaan hyvää muuntajaa.
_Hyvä_ kompressori on/off mahdollisuudella. (Joko fet tai optinen).
Hyvä efektilooppi: parallel/series, voimakkuus säädöt.
Hyvä särö, tai oikeastaan säätö kliinistä pieneen muroon.
Helppo huoltaa. Halpa. Paino alle 3 kg... :))
 
Toisaalta kannattaa karsia kaikki ylimääräinen pois.

LTP sopii kyllä. Laitan omaan peliin juuri yhdistelmän: LTP ja sen jälkeen DC- kyketty katodiseuraaja (sama kuin Ampegissä). Se tarvitsee n. -150V, mutta sitähän ei ole hankala saada aikaiseksi. Putkena joko 12BH7 tai 12AU7.
 
Tuo lienee se "ultimate" ratkaisu. En sitten tiedä mikä on oikeasti paras mutta tuskin tietää kukaan muukaan.
 
Mulle on riittänyt toi Ampeg tyyppinen säätö-osasto: bass, treble ja mid. Se ultra low (twin-T korjain) on musta hyvä, samoin se mid-säätö(LCR-tyyppinen).
 
Millaista kelaa käytit siinä mid-säädössä? Se vaatinee jokusen henrin osuakseen sopivalle kaistalle?
 
Jos basson lähtösoundi on hyvä, ei välttämättä tarvitse ekkuloida ollenkaan. Ehkä eq:n ohituskytkentä olisi hyvä.
 
Totta tämäkin. Tämä vahvari tulle pääasiassa roikkumaan kaverin Warwickin perässä ja siinä lienee kohtuu monipuolinen eku jo siellä lankussa. Taidan laittaa bandaxalin kun sen saa tarvittaessa ihan lineaariseksi.
 
Ominaisuuksista: Hyvö DJ- lähtö (muuntajaerotus). Esim. Jensen transformers sivuilla on kuvia: triodikaskadi potkimaan hyvää muuntajaa.
 
Njää, lisätään sitten joskus jos tarvitaan.
 
_Hyvä_ kompressori on/off mahdollisuudella. (Joko fet tai optinen).
 
njää. en saisi hyvää aikaiseksi kuitenkaan.
 
Hyvä efektilooppi: parallel/series, voimakkuus säädöt.
 
Looppi olisi kyllä hyvä. Niin kuin edellä joku jo mainitsikin niin saisi vaikka graafisen egun siihen jos tahtoo.
 
Hyvä särö, tai oikeastaan säätö kliinistä pieneen muroon.
 
Miten olisi: triodi -> volume -> triodi -> tonekontrollit -> ef86 -> master vola -> PI -> pääte ?
 
Helppo huoltaa. Halpa. Paino alle 3 kg... :))
 
Sulla tuli dekadivirhe. Tarkoitit varmasti 30 kg ;)

Miten olisi: triodi -> volume -> triodi -> tonekontrollit -> ef86 -> master vola -> PI -> pääte ?
 
Laittaisin triodi -> volume -> EF86 -> triodi -> tone + mv -> PI
 
Tolla sais vähän enemmänkin säröä tarvittaessa. Muuten olis tietty kiva pitää EF86 triodin jälkeen, mutta kun sen kanssa on sitten aina noita impedanssijuttuja tonestackin kanssa jne.

Millaista kelaa käytit siinä mid-säädössä? Se vaatinee jokusen henrin osuakseen sopivalle kaistalle?
 
Käämin sen n. 50mm ferriittirenkaalle (toroidi) muistaakseni 0,1 langalla. Sehän on max arvoltaan 800 mH, ja siitä on sitten kaksi väliottoa. Muistaakseni 500 ja 300mH. Arvot löytyy kyllä Ampegin skemoista. V9 ja SVT-classic pre- skemasta saa vinkkijä. Sen voi toki käämiä EI-rungolle tai ferriittikuppiin tms. mutta toroidi on häiriöttömin. Voi tietysti etsiä valmiita keloja: esim. pikkumuuntaja. Induktanssin mittasin Bebek-mittarilla.
 
Miten olisi: triodi -> volume -> triodi -> tonekontrollit -> ef86 -> master vola -> PI -> pääte ?
 
En osaa sanoa, kun en ole kokeillut. Lähtisin kyllä Ampeg pre jäljitelmästä. Myös Peavey 400 ja Trace Elliot V8, Quatra, Hexa... skemat kannattaa katsoa.
 
Sulla tuli dekadivirhe. Tarkoitit varmasti 30 kg ;)
 
Ei tullu. Se oli tarkoitettu... eh.. kevennykseksi. ;) Tuohan olisi ihanne.

En osaa sanoa, kun en ole kokeillut. Lähtisin kyllä Ampeg pre jäljitelmästä. Myös Peavey 400 ja Trace Elliot V8, Quatra, Hexa... skemat kannattaa katsoa.


Trace Elliotin putkivehkeiden skemoja löytää täältä:
 
http://www.britishaudioservice.com/trace_manuals_bass.shtml

Käämin sen n. 50mm ferriittirenkaalle (toroidi) muistaakseni 0,1 langalla. Sehän on max arvoltaan 800 mH, ja siitä on sitten kaksi väliottoa. Muistaakseni 500 ja 300mH. Arvot löytyy kyllä Ampegin skemoista. V9 ja SVT-classic pre- skemasta saa vinkkijä. Sen voi toki käämiä EI-rungolle tai ferriittikuppiin tms. mutta toroidi on häiriöttömin. Voi tietysti etsiä valmiita keloja: esim. pikkumuuntaja. Induktanssin mittasin Bebek-mittarilla.
 
Jep. Piuhan pujottaminen toroidiin on muuten merkittävän kypsää puuhaa... Pitää miettiä josko tuollaiseen systeemiin päätyisi.
 
Ei tullu. Se oli tarkoitettu... eh.. kevennykseksi. ;) Tuohan olisi ihanne.
 
Heh. Kyllä, kyllä. Ei muuta kuin tehomuuntajan tilalle hakkuri niin johan kevenee. Löytyykö halukkaita suunnittelijoita? TopSwitching lutikoilla voisi onnistua...