Elektroniikka ja soitinrakennus ›

Niin eli jos putki helisee ihan kädessä heiluttamalla onko se tällöin rikki ? Tyhjennän tallia ja pitäisi myydä nuo nurkkiin jääneet miljoonat putket pois. Mitään testeriä ei ole, mutta pitäisi sohlata nuo täysin sudet pois.

Ei välttämättä. Mulla on ollut heliseviä putkia jotka toimii ja jotka ei toimi.
Tiedä sitten.

Niin eli jos putki helisee ihan kädessä heiluttamalla onko se tällöin rikki ? Tyhjennän tallia ja pitäisi myydä nuo nurkkiin jääneet miljoonat putket pois. Mitään testeriä ei ole, mutta pitäisi sohlata nuo täysin sudet pois.
 
MOI
 
Ei toki. Esim. EL84 helisee ihan paketista otettunakin. Jos lasi on sisältä tummunut paikka paikoin voi uumoilla, että käytetty putki on kysessä. Mutta ei välttämättä loppuun kulunut. Mekaanisesti ehjästä putkesta ei näe, onko se toimimaton vai ei.
 
Yksi varma merkki risasta putkesta on se, että getteripeili on muuttunut vitivalkoiseksi (ilma päässyt sisälle). G.peili on yleensä putken yläpäässä. Kokeilu on melkeinpä ainoa keino, koska hyviä putkitestereitä on niin harvassa.

MOI
 
Ei toki. Esim. EL84 helisee ihan paketista otettunakin. Jos lasi on sisältä tummunut paikka paikoin voi uumoilla, että käytetty putki on kysessä. Mutta ei välttämättä loppuun kulunut. Mekaanisesti ehjästä putkesta ei näe, onko se toimimaton vai ei.
 
Yksi varma merkki risasta putkesta on se, että getteripeili on muuttunut vitivalkoiseksi (ilma päässyt sisälle). G.peili on yleensä putken yläpäässä. Kokeilu on melkeinpä ainoa keino, koska hyviä putkitestereitä on niin harvassa.
 
Putkien helinä aiheutuu pääasiassa hila-lankojen heilumisesta pentodeissa,näissähän näitä enemmän on,
nämä pahimmassa tapauksessa aiheuttaa putkien mikrofonisuutta,vanhat putket joissa lämpölaajeneminen on aikaan saanut pitkän käyttöiän aikana venymistä ja kutistumista,on metalli saattanut väsyä ja mikrofonisuus lisääntyy kun hilojen lankakierrokset löystyy,venymä ei tarvitse olla kuin 0,01 mm saattaa jo tärinäherkkyyden huomata.
 
Getteripeili on bariumia,sillä sidotaan happi ja muut kaasujäämät lasikuoren sisällä,näitä näitä "valkolakkisia" pillejä sanottiin "ylioppilaiksi" jostain syystä.. ;)
 
Ne tummentumat putkien sisällä,,sitä ei varmaksi osaa sanoa ,,lienee tuotannon aikana lasin pintaan sisäpuolelle jäänyttä skeidaa joka kuumentuessaan palaa lasiin kunnolla kiinni ja alkaa näkymään ,uskoakseni.

Ne tummentumat putkien sisällä,,sitä ei varmaksi osaa sanoa ,,lienee tuotannon aikana lasin pintaan sisäpuolelle jäänyttä skeidaa joka kuumentuessaan palaa lasiin kunnolla kiinni ja alkaa näkymään ,uskoakseni.
 
Minä olen ymmärtänyt, että se putken yläosassa oleva musta möhnä on nimenomaan sitä ainetta joka sitoo happea itseensä, ja säilyttää siten tyhjiön paremmin.

Minä olen ymmärtänyt, että se putken yläosassa oleva musta möhnä on nimenomaan sitä ainetta joka sitoo happea itseensä, ja säilyttää siten tyhjiön paremmin.
 
Getteripeili on bariumia,sillä sidotaan happi ja muut kaasujäämät lasikuoren sisällä,näitä näitä "valkolakkisia" pillejä sanottiin "ylioppilaiksi" jostain syystä.. ;)
 
MOI
 
Tuolla lisää getteristä ym. Artikkeli on Tapio M. Köykän kirjoittama.
 
http://www.kolumbus.fi/epap/voimaradio/putkien_valmistuksesta.pdf
 
" Getterin tehtävänä on sitoa putkeen vielä jääneet ja sinne vielä käytön aikana vapautuvat kaasut. Paras getteriaine on bariummetalli, koska sillä on voimakas affiniteetti kaikkiin muihin paitsi jalokaasuihin. Bariumia ei kuitenkaan voida sellaisenaan käsitellä, saati sitten säilyttää ilmassa. Senvuoksi getterinä käytetään tavallisimmin bariumin jo magnesiumin seosta. Bariumia saa ol1a korkeintaan n. 23 %. Kun tätä seosta kuumennetaan tyhjössä, magnesium höyrystyy ensin ja muodostaa kuvun alaosaan hopeankirkkaan peilin. Barium höyrystyy hetkistä myöhemmin magnesiumin päälle, putken sisäpuolelle. "
 
...on metalli saattanut väsyä ja mikrofonisuus lisääntyy kun hilojen lankakierrokset löystyy,venymä ei tarvitse olla kuin 0,01 mm saattaa jo tärinäherkkyyden huomata.
 
Joo. Juuri kävi näin, että uuden 12AX7 mikrofonisuus lisääntyi selvästi kolmen keikan jälkeen.
Sellaisen teorian olen lukenut jostain, että hilojen tukilangat myös pikkuhiljaa hiertävät micalevyissä olevia läpivientejä suuremmiksi kun ne värähtelevät kaiuttimen äänikentässä.

Minä olen ymmärtänyt, että se putken yläosassa oleva musta möhnä on nimenomaan sitä ainetta joka sitoo happea itseensä, ja säilyttää siten tyhjiön paremmin.
 
Kyllä,se nimenomaan on bariumia,ne toisen tummentumat tulee yleensä keskelle lasikuorta,sisäpuolelle.
Se getteri (barium) suojaa myös valunippaa jonkin verran heijastamalla lämpö
poispäin,lämmönlähteen suuntaan,koska se on aavistuksen verran peilimäinen,
getterin väri vaihtelee ,sillä ei ole sen suurempaa merkitystä,juoruaa tyhjiön kadonneen muuttumalla valkoiseski,toisinsanoen bariumkin on kaasuuntunut ja hävinnyt sen siliän tien..

MOI
 
Tuolla lisää getteristä ym. Artikkeli on Tapio M. Köykän kirjoittama.
 
http://www.kolumbus.fi/epap/voimaradio/putkien_valmistuksesta.pdf
 
" Getterin tehtävänä on sitoa putkeen vielä jääneet ja sinne vielä käytön aikana vapautuvat kaasut. Paras getteriaine on bariummetalli, koska sillä on voimakas affiniteetti kaikkiin muihin paitsi jalokaasuihin. Bariumia ei kuitenkaan voida sellaisenaan käsitellä, saati sitten säilyttää ilmassa. Senvuoksi getterinä käytetään tavallisimmin bariumin jo magnesiumin seosta. Bariumia saa ol1a korkeintaan n. 23 %. Kun tätä seosta kuumennetaan tyhjössä, magnesium höyrystyy ensin ja muodostaa kuvun alaosaan hopeankirkkaan peilin. Barium höyrystyy hetkistä myöhemmin magnesiumin päälle, putken sisäpuolelle. "
 
**Joo,Köykkä tiesi putkien valmistuksen kuviot,olihan tuo suomalaisen putkiteollisuuden perustajia 40-luvulla.**
 

 
Joo. Juuri kävi näin, että uuden 12AX7 mikrofonisuus lisääntyi selvästi kolmen keikan jälkeen.
Sellaisen teorian olen lukenut jostain, että hilojen tukilangat myös pikkuhiljaa hiertävät micalevyissä olevia läpivientejä suuremmiksi kun ne värähtelevät kaiuttimen äänikentässä.
 
**Putki lienee ollut kiinalainen,arvasinko väärin? **
 
Mitä tuohon värähtelyyn tulee,olen monesti ihmetellyt kombojen konstuktiota jossa putket roikkuu ämyrin takapotkun tiellä,ei sellaisesta voi konstruktio arvosanana antaa kuin välttävä,vahvistin kannattaa eristää ämyristä kunnolla,säästyy monelta
harmilta kun komponentit ei putoa itsekseen,50W tehollakin jo on aikamoinen rytyytys,enkä epäile kiillelevyjen kärsimystä yhtään.
 
Putket tehdään varmaan nykypäivänäkin käsityönä,siis sisuskalujen kokoaminen,
ihminen on edelleen nopein ja kätevin pistehitsin tekijä niissä mittakaavoissa mitä esim EL84:nkin kokoluokassa liikutaan.
 
Olen odotellut koska joku rakentelija hoksaa etuasteen rakentelussa nuvistori-putket,niistä täällä ei ole vielä ollut turinaa..

**Putki lienee ollut kiinalainen,arvasinko väärin? **
 
Oikein arvattu.
 
Mitä tuohon värähtelyyn tulee,olen monesti ihmetellyt kombojen konstuktiota jossa putket roikkuu ämyrin takapotkun tiellä,ei sellaisesta voi konstruktio arvosanana antaa kuin välttävä,vahvistin kannattaa eristää ämyristä kunnolla,säästyy monelta
harmilta kun komponentit ei putoa itsekseen,50W tehollakin jo on aikamoinen rytyytys,enkä epäile kiillelevyjen kärsimystä yhtään.
 

 
Mikäköhän olisi putken kannalta heikompi konstruktio kuin combo-tyyppinen kitarakone? ;)
Toisaalta esimerkiksi 50-70-lukujen 7endereissä oli putkenkanta (tai oikeasti "pidin") sellainen, että putki ei ollut jäykkäyhteydessä runkoon ja sitä tietä kaiuttimeen. Niissä puket kestivät varsin hyvin. Nykyisin on toisin, kun kanta (pidin) on juotettu suoraan piirilevylle.
 

 
Putket tehdään varmaan nykypäivänäkin käsityönä,siis sisuskalujen kokoaminen,
ihminen on edelleen nopein ja kätevin pistehitsin tekijä niissä mittakaavoissa mitä esim EL84:nkin kokoluokassa liikutaan.
 
Olen odotellut koska joku rakentelija hoksaa etuasteen rakentelussa nuvistori-putket,niistä täällä ei ole vielä ollut turinaa..
 
No, kyllä mulla kävi mielessä kymmenkunta vuotta sitten, että olisin tehnyt esim bassoetusen (soittimen sisään) tai efektirasian joko subminiatyyriputkilla tai nuvistoreilla. Jotenkin päädyin kuitenkin siihen, että fetti tai hyvälaatuinen IC hoitaa asian kokonaisuuden huomioon ottaen paremmin.
 
Kokeilin tehdä o/p asteen (kaskadi) matalajänniteputkella ECC86. Sillä taisi olla B+ max 30 V ja min 6 V. Se ei ainakaan vakuuttanut.
 
http://www.b-kainka.de/bast174.jpg

Ei välttämättä. Mulla on ollut heliseviä putkia jotka toimii ja jotka ei toimi.
Tiedä sitten.
 
Hupaisin nimimerkki jonka kuunaan olen nähnyt (kuullut)

Hupaisin nimimerkki jonka kuunaan olen nähnyt (kuullut)
 
Juu. et ole ainut. :D

Oikein arvattu.
 
**Kiinalaislla ei metallurgia varmaan ole parhaimpia puolia,törmäsin takavuosina sellaiseen kummajaiseen kuin kiinalainen putki oskilloskooppi,jo toimintansa lopettanut RadioMikro myi niitä halvalla Annankadun liikkeessään,en ole koskaan
nähnyt epästabiiliimpaa laitetta,olis pitänyt kalibroida jatkuvasti,toimi kyllä sitten kun siihen tinttasi Philipsin putket (ECC81 ja muutama pentodi)**
 

 
Mikäköhän olisi putken kannalta heikompi konstruktio kuin combo-tyyppinen kitarakone? ;)
Toisaalta esimerkiksi 50-70-lukujen 7endereissä oli putkenkanta (tai oikeasti "pidin") sellainen, että putki ei ollut jäykkäyhteydessä runkoon ja sitä tietä kaiuttimeen. Niissä puket kestivät varsin hyvin. Nykyisin on toisin, kun kanta (pidin) on juotettu suoraan piirilevylle.
 
**Veikkaanpa bassokomboa,oliko tuo putkenpidin sellainen että osaksi peitti
putken,eli pilli tavallaan oli "kupissa" ?
Syy miksi kombot tehdään niin että ne muistuttaa tippukiviluolaa on ulkomitat,vie vähemmän tilaa ja putkien vaihto helpottuu.. Joitain komboja on joissa chassis on oikeinpäin,ja jopa reikävaneri erottaa ne osastot toisitaan.**
 

 
No, kyllä mulla kävi mielessä kymmenkunta vuotta sitten, että olisin tehnyt esim bassoetusen (soittimen sisään) tai efektirasian joko subminiatyyriputkilla tai nuvistoreilla. Jotenkin päädyin kuitenkin siihen, että fetti tai hyvälaatuinen IC hoitaa asian kokonaisuuden huomioon ottaen paremmin.
 
**Varmaankin puolijohdetoteutus oli se oikea toimivuuden kannalta.**
 
Kokeilin tehdä o/p asteen (kaskadi) matalajänniteputkella ECC86. Sillä taisi olla B+ max 30 V ja min 6 V. Se ei ainakaan vakuuttanut.
 
**Joo,vahvistus on epäilemättä ollut vaatimatonta?**
 
http://www.b-kainka.de/bast174.jpg
 
Kun tuli puheeksi nuvistorit,oli myös fetronit,ne tais jäädä hetken ilmiöksi,niistä paukutettiin 70-luvulla Elektroniikka-uutisissa (muinainen lehti) eli korvattiin putki
sopivalla puolijohdetötteröllä,vaan putkikoneet hävisi myös ja homma tais mennä samaa rataa unholaan.Nykyään muutama tapaus radioharrastus puolella on ollut että sukupuuttoon kuollut putki on korvattu fettivastineella ,putki taisi olla joko AL3 tai CL3 .
 
edit:Fetroneista näkyy löytyvän googlella hyvin dataa,Mesa Boogiessakin on niitä ollut korvaamassa mikrofonisia 12AX7:ja ..
tässä kuva fetronista: http://www.telephonecollectors.org/pictures/?id=36335251

Kun tuli puheeksi nuvistorit,oli myös fetronit,ne tais jäädä hetken ilmiöksi,niistä paukutettiin 70-luvulla Elektroniikka-uutisissa (muinainen lehti) eli korvattiin putki
sopivalla puolijohdetötteröllä,vaan putkikoneet hävisi myös ja homma tais mennä samaa rataa unholaan.Nykyään muutama tapaus radioharrastus puolella on ollut että sukupuuttoon kuollut putki on korvattu fettivastineella ,putki taisi olla joko AL3 tai CL3 .

Muistelen, että joku olisi rakentanut rikkinäisen putken sisälle korvauskytkennän. Sisällä oli vielä ledi kuvaamassa hehkua. Ulkonäöstä ei muistaakseni ollenkaan huomannut muutosta.
 
edit:Fetroneista näkyy löytyvän googlella hyvin dataa,Mesa Boogiessakin on niitä ollut korvaamassa mikrofonisia 12AX7:ja ..
tässä kuva fetronista: http://www.telephonecollectors.org/pictures/?id=36335251
 
Fetron lienee yhdistelmä (kaskadi) piensignaali fetistä ja teho mosfetistä. Senhän voi kytkeä suoraan(?) triodin tilalle isoon anodijännitteeseen . Kyllä sitä joissain kitaravahvistimissa -käsittääkseni mm. London Power-käytetään. Fetron- nimi on kyllä tainnut painua unholaan.
Jos esim. lisää jousikaiun vahvariin,niin sillähän voisi kätevästi korvata triodit. Tai effectloopin lähdön ja tulon. Sehän ei luonnollisesti tarvitse hehkuvirtaa, joka yleensä on "kortilla", jos modaa jo valmista vahvistinta. Soundista en tiedä, mutta luulisi toimivan ok sellaisessa paikassa, jossa ei säröytetä signaalia.

Muistelen, että joku olisi rakentanut rikkinäisen putken sisälle korvauskytkennän. Sisällä oli vielä ledi kuvaamassa hehkua. Ulkonäöstä ei muistaakseni ollenkaan huomannut muutosta.
 

 
Fetron lienee yhdistelmä (kaskadi) piensignaali fetistä ja teho mosfetistä. Senhän voi kytkeä suoraan(?) triodin tilalle isoon anodijännitteeseen . Kyllä sitä joissain kitaravahvistimissa -käsittääkseni mm. London Power-käytetään. Fetron- nimi on kyllä tainnut painua unholaan.
Jos esim. lisää jousikaiun vahvariin,niin sillähän voisi kätevästi korvata triodit. Tai effectloopin lähdön ja tulon. Sehän ei luonnollisesti tarvitse hehkuvirtaa, joka yleensä on "kortilla", jos modaa jo valmista vahvistinta. Soundista en tiedä, mutta luulisi toimivan ok sellaisessa paikassa, jossa ei säröytetä signaalia.
 
**Koitin muistella himassa sittemmin mikä tuon Fetronin alkuperäinen funktio oli ,ja aivosolujen kastelu oivallisella Vinho Verdellä tuotti tuloksen,ne taidettiin ameriikoissa kehittää puhelinpuolelle korvaamaan putkia linjavahvistimissa puhelinverkossa,sikäläisillä puh.operaattoreilla joita löytyy jokunen laskettiin olevan
kaukoverkkojen + cityissä vahvari + muissa aktiivilaitteissa miljoonia putkia kiilumassa,karkea arvio oli kymmeniä miljoonia yhteenlaskettuna ,eli kyllähän siinä
olis ollut markkinoita,veikkaanpa nykyisten saatavilla olevien Fetronien olevan surplus-kamaa,laitetekniikka meni ohi vauhdilla ennenkuin edes 10% putkista oli saatu vaihdettua huolloissa,ja nämä jäi varastoon odottelemaan muita juttuja.
 
Näitä silloin asennettuja fetroneita on taatusti siellä toiminnassa vielä,siellä on tapana pitää laite käytössä jos se ei temppuile,tosin voi käydä sitten että kun sen
pistää virrattomaksi 30:n vuoden yhtäjaksoisen käytön jälkeen,se kojahtaa kun virrat kytkee takaisin,näinkin on joskus käynyt..