Elektroniikka ja soitinrakennus ›

Nyt olisi Echolette huollettu. Vaihdoin kaikki konkat ja heivasin kaikki din-liitimet pois ja tilalle kitarajakit. Tuntuu toimivan.
 
Nyt pitäisi tarkistaa bias. (Omissa kuvissa sähkökuva, nuo muutokset ei liity tähän). Mitataanko bias tuon konkan C34 ja pinnin 7 väliltä. Ainakin itse ymmättäisin näin. Siitä tuli ainakin ihan järkeviä lukemia. Mutta onko tuossa säätöä biasille? Tuossa on kolme säätövastusta, yhdessä lukee hum reduser. Siitä pystyy säätämään vähän hurinaa. Entäs nuo pari muuta? Toinen lienee tuolle kaiun lähdölle.
 
Omissa kuvissa säätövastuksista, (kuva netistä). Tuo 3 on hum reduser.

En löytänyt konkkaa C37. Sinänsähän biasjännite on mitattavissa pisteen 1 ja maan väliltä. eli konkan C25 yli. Säätö, sikäli kuin tarvitaan, tapahtuu sitä konkan C25 yli olevaa vastusta muuttamalla, tai sitten ihan tuolta R90/R83(?) paria säätämällä.

s151669: En löytänyt konkkaa C37. Sinänsähän biasjännite on mitattavissa pisteen 1 ja maan väliltä. eli konkan C25 yli. Säätö, sikäli kuin tarvitaan, tapahtuu sitä konkan C25 yli olevaa vastusta muuttamalla, tai sitten ihan tuolta R90/R83(?) paria säätämällä.
 
Konkka C34 on tuo ensimmäinen virransuotokonkka.

jusu68:
Nyt pitäisi tarkistaa bias. Mitataanko bias tuon konkan C34 ja pinnin 7 väliltä.
 
Riippuu tietysti miten mittaat. Mutta periaatteessa kyllä. Eli siitä saat mitattua jännitteen (muutama voltti) päätemuuntajan ensiön toisen puoliskon yli, ja edelleen laskemalla lepovirraksi (muutama kymmenen mA). Ja edelleen laskemalla anoditehohäviön, jonka asettaa noita mainittuja vastuksia tarvittaessa muuttamalla 50...70 % tienoille max anoditehohäviöstä.
Ja bias = negatiivinen (ohjaus)hilaesijännite, jolla asetetaan putken lepovirta sopivaksi. Joissain kytkentäkaavoissa (mm. 7ender) ilmoitetaan pelkkä biasjännite esim. -45 V. Tämä on vähän huono tapa, koska anoditehohäviö on se olennainen arvo. Ja takuun vuoksi tehtaan ilmoittama arvo on hyvin "turvallinen". Ja vahvistimen jännitteet ovat voineet muuttua mm. verkkojännite. Eli anoditehohäviö jää esim. turhan alhaiseksi, monasti alle 50 % maksimista.

okabass: Riippuu tietysti miten mittaat. Mutta periaatteessa kyllä. Eli siitä saat mitattua jännitteen (muutama voltti) päätemuuntajan ensiön toisen puoliskon yli, ja edelleen laskemalla lepovirraksi (muutama kymmenen mA). Ja edelleen laskemalla anoditehohäviön, jonka asettaa noita mainittuja vastuksia tarvittaessa muuttamalla 50...70 % tienoille max anoditehohäviöstä.
Ja bias = negatiivinen (ohjaus)hilaesijännite, jolla asetetaan putken lepovirta sopivaksi. Joissain kytkentäkaavoissa (mm. 7ender) ilmoitetaan pelkkä biasjännite esim. -45 V. Tämä on vähän huono tapa, koska anoditehohäviö on se olennainen arvo. Ja takuun vuoksi tehtaan ilmoittama arvo on hyvin "turvallinen". Ja vahvistimen jännitteet ovat voineet muuttua mm. verkkojännite. Eli anoditehohäviö jää esim. turhan alhaiseksi, monasti alle 50 % maksimista.
 
Näyttää siltä, että mittailin oikein. Mittasin virrattomana konkan C34 ja pinnien 7 välisen vastuksen ja pyörivat siinä 90-92 Ohmin välillä. Virrat päälle ja mittasin samoista pisteistä jännitteen ja ne olivat luokkaa 2.1V. Siitähän tulee noin 23mA. Anodijännite on 340V, joten tehoksi tulee noin 8W/ putki. Lienee ihan ok, eli kovaa soittoa vain.

Juu, hyvältä näyttää. Kovaa soittoa tosiaan vaan.

jusu68: Näyttää siltä, että mittailin oikein. Mittasin virrattomana konkan C34 ja pinnien 7 välisen vastuksen ja pyörivat siinä 90-92 Ohmin välillä. Virrat päälle ja mittasin samoista pisteistä jännitteen ja ne olivat luokkaa 2.1V. Siitähän tulee noin 23mA. Anodijännite on 340V, joten tehoksi tulee noin 8W/ putki. Lienee ihan ok, eli kovaa soittoa vain.
 
Eikös tuo virta mene kahteen putkeen? Vai mittasitko niin, että 4:stä putkesta vain yksi per puolisko oli kiinni? Eli tuleeko tehoksi 8 W per kaksi putkea?
 
Aikenin sivulta: "The plate current can also be measured by first measuring the resistance across each side of the output transformer primary (it will usually be different on each side) with the power off. Make a note of the resistance on each side, and then, with the amplifier on, measure the DC voltage drop across each side of the output transformer. Divide this number by the previously measured resistance, and you end up with the plate current for the tubes on that side.
******* Again, if there is more than one tube on each side, you must divide the total current by the number of tubes. ********
This method is extremely accurate, and much safer than the shunt current measurement method, because a slip of the probe won't short anything out due to the high resistance of the voltage measurement setting on the meter compared to the very low resistance of the current measurement setting. You can also make a safer measurement by clipping the negative side of the voltmeter on ground, and measuring the center-tap voltage of the output transformer and the voltage at the plate of each output tube. Subtract the plate voltage from the center-tap voltage and you have the voltage drop across each side, and can then use this to calculate the current in each tube, again dividing by the number of tubes on each side.

jusu68: okabass: Eikös tuo virta mene kahteen putkeen? Vai mittasitko niin, että 4:stä putkesta vain yksi per puolisko oli kiinni? Eli tuleeko tehoksi 8 W per kaksi putkea?
 
Taitaa muuten olla näin, tuo pitää tarkastaa. Mikä vastus muuttaa tuota biasia jos sitä pitää säätää?
 
No laittaisin trimmerin R81 (tai R90) tilalle. 100 k tai 47 k:kin voi säätö riittää. Ja varuille, jos trimmeri menee joskus rikki, ylitse 1 Mohm vastuksen.
Voi tietysti laittaa R81 tilalle myös peräkkäin vastuksen esim. 33kohm ja 22k trimmerin.

okabass: jusu68:
 
No laittaisin trimmerin R81 (tai R90) tilalle. 100 k tai 47 k:kin voi säätö riittää. Ja varuille, jos trimmeri menee joskus rikki, ylitse 1 Mohm vastuksen.
Voi tietysti laittaa R81 tilalle myös peräkkäin vastuksen esim. 33kohm ja 22k trimmerin.
 
kiitos näistä vinkeistä. Kokeilin toisilla putkilla joissa varmasti hönkää jäljellä ja bias-arvo vain pieneni. Joten säädän noille putkille biasin kohdilleen.

Katselin nuo vastukset läpi ja joku oli korvannut R89 5K ohmin vastuksen 2K ohmin vastuksella. Laitoin oikean kokoisen ja jopa lähti jännitteet nousuun, näytti nyt 5.15V. Nyt tehoksi tulee noin 9.5W/ putki. Pitää hommata siihen trimmeri myöhemmin. Saa nyt hetken olla noin. Vähän kuumalla, mutta ei kait liikaa.
 
Toisaalta mulla on tuo 18W vahvari josta otetaan 11W/putki ja on kestänyt vanhoilla Philipsin putkilla jo 3-4 vuotta.
 
Kiitti kaikille.

jusu68: Vähän kuumalla, mutta ei kait liikaa.
Kiitti kaikille.
 
Aika näyttää, onko liikaa. ;) EL84 on vähän herkkä putki, mutta otetaanhan VOX AC30 yli max anoditehohäviön.
Mittasithan uudestaan anodijännitteen muutoksen jälkeen. Se todennäköisesti laski, kun alettiin ottamaan enemmän virtaa. Eli laskit AT- häviön "uudella" anodijännitteellä?
Mukava, kun oli apua.

Luin koko ketjun läpi, kiinnostukseni kasvoi edetessä, loppukaneetissa voin vain todeta ; Okabass on lähes Putiniin verrattava osaaja.

KoskPaavo: Okabass on lähes Putiniin verrattava osaaja.
 
Voi kiitos. Ehken nyt sentään Putiniin verrattava, mutta ainakin Äiti-Teresaa parempi.

Tällä vahvistimella on nyt tullu soiteltua ja laulettu jo tovi.
Hyvin toimii ja varsinkin kuulostaa hyvältä.
 
Herännyt pari kysymystä:
 
- Mikä olisi ideaali bias tuolle?
Noilla vanhoilla putkilla (Valvo) tehoa tulee 35.7W
Mulla löytyi jemmasta AEG-setti jolla teho on nyt 28.1W
Toki voihan tuota säätää, mutta mikä olisi suositeltava?
 
Kumpikin setti toimii ja putket kestää. Alkuperäisellä setillä tulee liikaa diskanttia joten, paikalla on nyt tuo AEG setti. Onko tuo 28.1W, jo sekin liikaa?
 
Ja toinen murhe:
Verkkohurina on isompi kuin nykyvahvistimissa, se hiukan häiritsee.
Master pienellä ihan ok, mutta kun isontelee, niin hurina aika voimakasta..
Voiko tai/ja kannattaako tuohon laittaa kuristimen väliin?
Sillä kait saisi tuota hurinaa pienennettyä?

jusu68: Ja toinen murhe:
Verkkohurina on isompi kuin nykyvahvistimissa, se hiukan häiritsee.
Master pienellä ihan ok, mutta kun isontelee, niin hurina aika voimakasta..
Voiko tai/ja kannattaako tuohon laittaa kuristimen väliin?
Sillä kait saisi tuota hurinaa pienennettyä?
 
Mistä päädyit ajatukseen että kyseessä on juuri verkkohurina? Se nimittäin harvemmin lisääntyy volumesäätimistä. Lisäksi push/pull-kytkentä on luonnostaan taipuvainen vähäiseen verkkohurinaan, mikäli virtalähteen suotokonkat ovat kunnossa. On vaikeaa nähdä tarvetta kuristimelle.
 
Hurinoista tosiaankin pääsee helpoiten eroon nykyvahvistimilla.

Moi.
 
jusu68: Ja toinen murhe:
Verkkohurina on isompi kuin nykyvahvistimissa, se hiukan häiritsee.
Master pienellä ihan ok, mutta kun isontelee, niin hurina aika voimakasta..
 
Kyllähän nuo vanhan liiton putkivehkeet tosiaan nykyisiä hanakammin hurisee, mutta ehjinä eivät ainakaan mun kokemuksen perusteella ylenmäärin.
 
Koska hurina lisääntyy masteria avatessa kuten lähes poikkeuksetta tapahtuu, hurina generoituu hyötysignaaliin jossain aiemmassa asteessa.
Ja jollain tapaa epäsymmetrisesti koska PP-topologioissa valtaosan symmetrisistä häiriökomponenteista poistaa vaiheenkääntäjä, ja päätemuuntaja loput.
 
Itellä ei ole kokemusta jaettujen hehkupiirien käytöstä eikä käyttäytymisestä, mutta jos laitetta on vuosikymmenten saatossa modattu, katsoisin ainakin skoopilla että hehkut ovat samassa vaiheessa.
Ja varmistaisin ettei piirejä ei ole jaoteltu uudelleen, ts. balanssipotikan (hum reducer) piiri syöttää ainoastaan etusta ja vaiheenkääntöä, toinen pelkkää pääteastetta.
Kummankin hehkupiirin pitäisi myös kuormitettuna antaa sama jännite.
 
Tuon hurinabalanssipotikan toiminnasta voi päätellä jotain, lineaarisuustoleranssit huomioonottaen liu'un pitäisi olla suurinpiirtein kulun puolivälissä, ja hurinan olla kummassakin ääripäässä samankaltainen.
 
Hehkun -tässä tapauksessa hehkujen- tasasuuntaus on myös joskus käytetty tapa (vaikka pyhäinhäväistykseksi väitetäänkin) kun hurinoita halutaan vintagevahvistimissa pienemmiksi.
Vaatii myös hivenen muutakin kuin pelkät diodisillat, mutta netistä löytyy kyllä läjäpäin seikkaperäisesti selitettyjä vaihtoehtoja.
 
Kovasti verkkohurinan kaltaisen brummin aiheuttaa myös värisevä verkkomuuntaja, tuohon auttaa yleensä ainoastaan joko mekaaninen eristäminen, tai verkkomuuntajan vaihto (/pottaaminen).
 
Verkkohurinalta kuulostavan häiriön aiheuttaja voi myös olla yhden, tai yleensä useamman värähtelyn aiheuttama resultanttivärähtely.
Nuo selviää skoopilla mitaten, mutta lähes poikkeuksetta tuossa tapauksessa vahvistettu hyötysignaalikin kuulostaa jo melko erikoiselta, eli jos vahvistin hurinaa lukuunottamatta kuulostaa normaalilta, tuosta tuskin on kyse.
 

 
jusu68: Voiko tai/ja kannattaako tuohon laittaa kuristimen väliin?
Sillä kait saisi tuota hurinaa pienennettyä?
 
Etenkään putkitasurivirtalähdettä ei kannata ilman kattavaa tietotaitoa tai ennestään hyväksitodettuja modausohjeita lähteä sorkkimaan.
Korkeajännitteiset anodivirtalähteet käyttäytyvät puolijohteinkin tasasuunnattuna hivenen eri tavalla kuin matalajännitteisten transistorivahvistimien virtalähteet.
Eli ainakin mun kokemuksen perusteella: modaa jos tiedät mitä teet, muuten ei yleensä kannata.
 
T:Samuli

basisti1971: Moi.
 

 
Kyllähän nuo vanhan liiton putkivehkeet tosiaan nykyisiä hanakammin hurisee, mutta ehjinä eivät ainakaan mun kokemuksen perusteella ylenmäärin.
 
Koska hurina lisääntyy masteria avatessa kuten lähes poikkeuksetta tapahtuu, hurina generoituu hyötysignaaliin jossain aiemmassa asteessa.
Ja jollain tapaa epäsymmetrisesti koska PP-topologioissa valtaosan symmetrisistä häiriökomponenteista poistaa vaiheenkääntäjä, ja päätemuuntaja loput.
 
Itellä ei ole kokemusta jaettujen hehkupiirien käytöstä eikä käyttäytymisestä, mutta jos laitetta on vuosikymmenten saatossa modattu, katsoisin ainakin skoopilla että hehkut ovat samassa vaiheessa.
Ja varmistaisin ettei piirejä ei ole, ts. balanssipotikan (hum reducer) piiri syöttää ainoastaan etusta ja vaiheenkääntöä, toinen pelkkää pääteastetta.
Kummankin hehkupiirin pitäisi myös kuormitettuna antaa sama jännite.
 
Tuon hurinabalanssipotikan toiminnasta voi päätellä jotain, lineaarisuustoleranssit huomioonottaen liu'un pitäisi olla suurinpiirtein kulun puolivälissä, ja hurinan olla kummassakin ääripäässä samankaltainen.
 
Hehkun -tässä tapauksessa hehkujen- tasasuuntaus on myös joskus käytetty tapa (vaikka pyhäinhäväistykseksi väitetäänkin) kun hurinoita halutaan vintagevahvistimissa pienemmiksi.
Vaatii myös hivenen muutakin kuin pelkät diodisillat, mutta netistä löytyy kyllä läjäpäin seikkaperäisesti selitettyjä vaihtoehtoja.
 
Kovasti verkkohurinan kaltaisen brummin aiheuttaa myös värisevä verkkomuuntaja, tuohon auttaa yleensä ainoastaan joko mekaaninen eristäminen, tai verkkomuuntajan vaihto (/pottaaminen).
 
Verkkohurinalta kuulostavan häiriön aiheuttaja voi myös olla yhden, tai yleensä useamman värähtelyn aiheuttama resultanttivärähtely.
Nuo selviää skoopilla mitaten, mutta lähes poikkeuksetta tuossa tapauksessa vahvistettu hyötysignaalikin kuulostaa jo melko erikoiselta, eli jos vahvistin hurinaa lukuunottamatta kuulostaa normaalilta, tuosta tuskin on kyse.
 

 

 
Etenkään putkitasurivirtalähdettä ei kannata ilman kattavaa tietotaitoa tai ennestään hyväksitodettuja modausohjeita lähteä sorkkimaan.
Korkeajännitteiset anodivirtalähteet käyttäytyvät puolijohteinkin tasasuunnattuna hivenen eri tavalla kuin matalajännitteisten transistorivahvistimien virtalähteet.
Eli ainakin mun kokemuksen perusteella: modaa jos tiedät mitä teet, muuten ei yleensä kannata.
 
T:Samuli
 
Siinäpä oli tietopläjäys! Tuo vahvistin toimii hyvin ja kuulostaa jopa loistavalta.
Enemmän tuo kuulostaa Fenderiltä kuin Voxilta. Omanlainen hieno saundi.
 
Sitten asiaan. Tuo hum reduser käyttäytyy juurikin kuvailemallasi tavalla. On noin puolessa välin nyt. Tuossa oli jotain outoja modeja. Esimerkiksi kaksi ensimmäistä kanavaa oli muutettu laittamalla mikrofonimuuntajat väliin. Tuli niiden kanssa niin pahoja kierto-ongelmia, että purin ne pois. Palautin kaikki alkuperäiseen asuun. Ei taida jaksaa alkaa kikkailemaan tuon kuristimen kanssa. Ei sekään uutta olisi, sillä laitoin tuohon 18W vahvistimeen sellaisen ja on hiljaisin noista kaikista, jopa hiljaisempi kuin tuo Bluetone ja TriAmp. Tuo Echolette on nyky vahvistimiin verrattuna jopa hiljaisempi masterin ollessa 0-3. Siitä kun isontaa, niin hurina lisääntyy aika isoksi. Luulen kuitenkin, että tuo kuuluu tuon vahvistimen luonteeseen. Tuo on ollut mulla lähinnä lauluvahvistimena kun käy kavereidena kanssa soittelemassa. Saa olla nyt noin. Pitää kokeilla joskus mätsätyillä pääteputkilla, sekin vaikuttaa noihin hurinoihin.

Moi.
 
jusu68: Tuo hum reduser käyttäytyy juurikin kuvailemallasi tavalla. On noin puolessa välin nyt.
 
Siinä tapauksessa toimii kuten pitääkin, ja hurina generoitunee jostain muualta.
 

 
jusu68: Tuossa oli jotain outoja modeja. Esimerkiksi kaksi ensimmäistä kanavaa oli muutettu laittamalla mikrofonimuuntajat väliin. Tuli niiden kanssa niin pahoja kierto-ongelmia, että purin ne pois. Palautin kaikki alkuperäiseen asuun.
 
Noita vanhempia vahvistimia on usein muokattu rankallakin kädellä, ja elleivät toimmi omiin käyttötarkoituksiin, tuo ensin alkuperäiseen kuosiin saattaminen on lähes poikkeuksetta se paras tapa.
 
Nuo korkeaimpedanssiset tulot ovat likipitäen kaikkien putkilla toteutettujen laulu- /yleisvahvistinten ominaisuus, ja jos ei käytä korkeaimpedanssista tai kaksineuvoista mikkiä, muuntajasovitus on usein se ainoa tapa saada homma pelittämään.
Mm. vanhoissa Shuren mikeisä voi kytkimellä tai johdotusta muuttamalla valita impedanssitason.
 

 
jusu68: Ei taida jaksaa alkaa kikkailemaan tuon kuristimen kanssa. Ei sekään uutta olisi, sillä laitoin tuohon 18W vahvistimeen sellaisen ja on hiljaisin noista kaikista, jopa hiljaisempi kuin tuo Bluetone ja TriAmp. Tuo Echolette on nyky vahvistimiin verrattuna jopa hiljaisempi masterin ollessa 0-3. Siitä kun isontaa, niin hurina lisääntyy aika isoksi. Luulen kuitenkin, että tuo kuuluu tuon vahvistimen luonteeseen.
 
Jos kuitenkin alkkaa LC-filtteri polttelemaan, tai muuten vaan putkitasasuunnatun virtalähteen suunittelu kiinnostaa, tuolta löytyy varsin seikkaperäinen menettelytapa:
 
http://diyaudioprojects.com/Technical/Tube-Power-Supplies/
 
Pitäen toki mielessä että tuosa suunnitellaan Hi-Fi SE-vahvistimen virtalähdettä.
Mutta periaate on instrumentti-PP-vahvarille pitkälti sama.
 

 
jusu68: Tuo on ollut mulla lähinnä lauluvahvistimena kun käy kavereidena kanssa soittelemassa. Saa olla nyt noin. Pitää kokeilla joskus mätsätyillä pääteputkilla, sekin vaikuttaa noihin hurinoihin.
 
Putkilaitteiden läpi on aina mukava laulaa, ja tottahan tuo on, mätsätyt pääteputket vähentävät PP-vahvistimessa hurinaa.
 
T:Samuli

basisti1971:

"...alkuperäiseen kuosiin saattaminen on lähes poikkeuksetta se paras tapa."
 
T:Samuli
 
Kyllä. Lähes aina se paras modaus.