Elektroniikka ja soitinrakennus ›

Elikkäs oli alunperin tarkoitus kysellä pelkästään, mistä päin saisi tilattua/haettua kohtuu edullisen ja kestävän satulan tuohon meikäläisen seiskaan, mutta mutta.. Kierreltyäni musiikkiliikkeitä (näennäisesti turhaan) aikani, erään piskuisen ulkohuussin kokoisen liikkeen elämää jo jonkin verran nähnyt ukko löi minulle käteen palan kuparitankoa (joka muuten oli jo melkein muotoonsa valettu) ja sanoi, että jos jaksan itse alkaa viilailemaan, niin tuosta saan loistavan ja kestävän satulan.
 
Ajattelin koittaa, josko siitä jotain aikaiseksi saisi. Ja siksi kysynkin täältä ammatti-ihmisiltä: Kannattaako satulaa alkaa kuparista viilaamaan ja jos kannattaa niin miten se homma noin käytännössä toimii, viilaa osaan kyllä käyttää, mutta onko niille loville joku määrätty mittasuhde ja miten sitä kuparia kannattaa jälkikäsitellä sun muuta pikkuvinkkiä asian tiimoilta??

Siis kuparia eikä messinkiä?

Jos kyseessä on oikeasti kupari, niin hapettuminen lienee suurensuuri ongelma. Luultavasti on myös muita syitä miksi kitaroissa ei tapaa kuparisatuloihin. Lienee aivan liian pehmeä metalli.
 
Messinki sen sijaan toimii hyvin. Noiden lovien kuitenkin pitää olla oikealla korkeudella, oikean levysiä, oikeassa kulmassa, sekä oikean muotoisia. Satulan tekemiseen jos johonkin tarvitaan harjoituskappaleita.

Satulan tekemiseen jos johonkin tarvitaan harjoituskappaleita.
 
Hmm. Minulla on aina onnistunut satulat hyvin. Vaatii vaan hyvät viilat se touhu.

Siis kuparia eikä messinkiä?
 
Kupraitangon se äijä käteen löi. Eikös siihenkin ole olemassa jotain hapettumisenestoainetta?

Jos kyseessä on oikeasti kupari, niin hapettuminen lienee suurensuuri ongelma. Luultavasti on myös muita syitä miksi kitaroissa ei tapaa kuparisatuloihin. Lienee aivan liian pehmeä metalli.
 
Messinki sen sijaan toimii hyvin. Noiden lovien kuitenkin pitää olla oikealla korkeudella, oikean levysiä, oikeassa kulmassa, sekä oikean muotoisia. Satulan tekemiseen jos johonkin tarvitaan harjoituskappaleita.
 

 
Edit. Tämä taas sekoilee omiaan.
 
Piti sanomani, että saan kyllä hommattua messingistäkin värkin ja strategiset mitat saan kaiketi, kun naputtelen vanhan tallan irti ja mittaan (sikäli kun saan sen pysymään ehjänä), mutta jos niiden lovien täytyy olla oikean muotoisia ja oikeassa kulmassa (=jotain muuta kuin 90 astetta) niin siihen kelpaisi, kyllä ohje jos toinenkin.

...mutta jos niiden lovien täytyy olla oikean muotoisia ja oikeassa kulmassa (=jotain muuta kuin 90 astetta) niin siihen kelpaisi, kyllä ohje jos toinenkin.
 
noita voisi vilkaista; satula ei tosin ole messingistä eikä 7-kieliselle:
 
http://www.bryankimsey.com/nuts/index.htm
 
http://www.frets.com/FRETSpages/Musician/GenSetup/Nuts/nuts1.html
 
on niitä näköjään kuparistakin tehty:
 
http://www.southwestcustoms.ca/

Jos kyseessä on oikeasti kupari, niin hapettuminen lienee suurensuuri ongelma. Luultavasti on myös muita syitä miksi kitaroissa ei tapaa kuparisatuloihin. Lienee aivan liian pehmeä metalli.
 
Messinki sen sijaan toimii hyvin. Noiden lovien kuitenkin pitää olla oikealla korkeudella, oikean levysiä, oikeassa kulmassa, sekä oikean muotoisia. Satulan tekemiseen jos johonkin tarvitaan harjoituskappaleita.
 
ei sen kuparin hapettuminen ole sen isompi ongelma kuin messingissäkään, mutta kovuus on iso ongelma. kupari näet on tuohon käyttöön aivan liian pehmeää...

ei sen kuparin hapettuminen ole sen isompi ongelma kuin messingissäkään, mutta kovuus on iso ongelma. kupari näet on tuohon käyttöön aivan liian pehmeää...
 
Tehdäänhän niitä muovistakin, kai kupari kuitenkin kovempaa on. Kupariakin lienee tosin eri seoksia. Entäs pronssi?

Kyselin tuossa eräältä asiantuntijalta (?), joka näitä hommia on kuulemma tehnyt laadukkaasti jo pidempään ja tyyppi kertoi luun olevan ehkä käytännöllisin ja kohtalaisen kestävääkin - ainakin muoviin verrattuna. Minä kun en tiedä näistä asioista juuri mitään, niin ihan mielenkiinnosta kuulisin mielipiteitä, mikä se paras materiaali mahtaisi olla?

Kyselin tuossa eräältä asiantuntijalta (?), joka näitä hommia on kuulemma tehnyt laadukkaasti jo pidempään ja tyyppi kertoi luun olevan ehkä käytännöllisin ja kohtalaisen kestävääkin - ainakin muoviin verrattuna. Minä kun en tiedä näistä asioista juuri mitään, niin ihan mielenkiinnosta kuulisin mielipiteitä, mikä se paras materiaali mahtaisi olla?
 
Luu on klassinen ja arvostettu, toki nuo "synteettiset luut" mitä melkein kaikki käyttää, on tasalaatuisempaa (vähemmän valkkaamista aihioissa ym) ja ennen kaikkea helpompaa ja "terveellisempää" työstää. Eli nää eri kauppanimillä myytävät corianit tusQit ja sellaset. Messinki on mun mielestä aivan oivallista, kas kun oon tuon "messinkiajan" kasvatteja.. Ibanezilla oli muuten "half & half"-satuloita, messinkiä ja luuta.. Grafiittisatuloita ja -aihioita on myös, hyviä jos on kammellinen kitara..
Pehmeähköstä muovista ei saa oikein hyvää, se ei näet oikein välitä kielen värähtelyjä, ja pikemminkin vaimentaa niitä.. samasta syystä tuo kupari ei oo oikein hyvä.

Kai sen luusta voi muotoilla seiskaan samalla lailla kuin 6-kieliseenkin. Muistaa vaan tehdä pidemmän :P Paksun H-kielen uran kanssa voi tulla ongelmia jos käyttää "standardeja" viilasettejä - riittääkö viilan leveys...