Elektroniikka ja soitinrakennus ›

Pahkatöiden tekijät kuulema keittävät pahkat suolavedessä. Lämpökäsittelyhän siinä tulee pahkaan. Suolaa veteen laitetaan siksi, että puu ei imisi sitä vettä soluihinsa.
 
Jostain luin, että Stradivariuksen viulut ehkä olisi tehty puusta, joka myös olisi keitetty suolavedessä, tosin ei välttämättä ruokasuolaliuksessa, vaan vedessä olisi ollut esim. kuparin suoloja. Tämän tarkoitus olisi ollut puun suojaaminen loisilta tms.
 
Ei nyt kukaan mnetin pelle peloton alkaisi kokeilemaan puun lämpökäsittelyä tuolla menetelmällä? Mökin saunan muuripataan vettä ja suoloja ja soitinpuut ja kiviä päälle painoksi, ettei puut kellu pinnalla. Pahkatöiden tekijöiltä voisi kysellä tarkemmin, miten he sen tekevät.

Entä jos keittäisikin jonkun valmiin kitaran, Fenderin tai Gibsonin. Paraniskohan saundi? ;)

Entä jos keittäisikin jonkun valmiin kitaran, Fenderin tai Gibsonin. Paraniskohan saundi? ;)
 
Voiko tässä muuta todeta kuin että: "Pataan!"

Pahkatöiden tekijät kuulema keittävät pahkat suolavedessä. Lämpökäsittelyhän siinä tulee pahkaan. Suolaa veteen laitetaan siksi, että puu ei imisi sitä vettä soluihinsa.
 

Kaveri kävi puuseppäkurssia ja keitteli myös kaikkia puuaihioitaan. TUo suolavedessä keitto tehdään kuulemma sen takia, ettei se puu kuivaessaan halkea.
 
Stradivariuksesta tarina kertoo, että olisivat tehty jo hiukan lahonneista uppotukeista. Tämä on myös itsellä käynyt mielessä, koska oletteko koskaan nostaneet järveen uponneita ja siellä vaikka 20-30v maanneita puita. Ne kun kuivuvat, niin ne todellakin soivat. Kalikalla kylkeen ja on hieno puhdas sointi.

Voiko tässä muuta todeta kuin että: "Pataan!"
 
Noitakitara!

Kaveri kävi puuseppäkurssia ja keitteli myös kaikkia puuaihioitaan. TUo suolavedessä keitto tehdään kuulemma sen takia, ettei se puu kuivaessaan halkea.
 
Stradivariuksesta tarina kertoo, että olisivat tehty jo hiukan lahonneista uppotukeista. Tämä on myös itsellä käynyt mielessä, koska oletteko koskaan nostaneet järveen uponneita ja siellä vaikka 20-30v maanneita puita. Ne kun kuivuvat, niin ne todellakin soivat. Kalikalla kylkeen ja on hieno puhdas sointi.
 
Toinen legenda väittii että joku mestari (en muista oliko Stradivarius) olisi tehnyt viulut palaneista kirkontorneista saaduista puista, kirkonkellojen värähtely vuosikymmenien aikana olisi poistanut jännitykset ja tulipalo lämpökäsitellyt. Näitä legendoja taitaa olla paljon erilaisia.

Pahkatöiden keittämisen idea on siinä että tarpeeksi keitetystä pahkasta irtoaa sisällä oleva pehmeä puuaines vaikka tongeilla kiskomalla.
Pahkan uloin kerros on hyvin tiivistä ja kovaa,ei meinaa työkalut pystyä.
Vasta sisuksen poiston jälkeen voi antaa pahkan kuivua niin se pääsee kuivumaan
läpi eikä halkeile.

Vähän aikaa sitten oli tosijuttu jättiläiskokoisesta kuusihalosta, joka oli 30- tai 40-luvulla kuljetettu pohjoisameriikassa junarautatiellä, mutta juna oli suistunut lumimyrskyssä raiteilta ja tämä jättiläistukki tippunut johonkin rotkoon. Se oli siellä maanut 90-luvun loppuun asti kunnes joku instrumentin valmistaja oli kuullut tapauksesta ja lähti haalimaan puita itselleen. Yli 50-vuoden ilmakuivaus oli kuulemma tehnty puusta erinomaista kansimateriaalia ja tästä tukista onkin valmistettu lukuisia laadukkaita kitaroita. Stradivariuksen tapauksessa käytettävät puuainekset olivat kuusta ja vaahteraa. Molemmissa tapauksissa varmaan ihan ilmakuivattua tavaraa ja tieteellisin teoria joka selittäisi miksi soittimet ovat "ylivertaisia" kertoo, että n. 100 vuotta ennen stradivariuksen uraa oli euroopassa ennätyskylmä ajan jakso jolloin myös puiden kasvuaika jäi lyhyeksi. Tämä aiheutti entistä tiheäsyisempää ja tiiviimpää puuta, josta valmistetut instrumentit soivat paremmin.

...n. 100 vuotta ennen stradivariuksen uraa oli euroopassa ennätyskylmä ajan jakso jolloin myös puiden kasvuaika jäi lyhyeksi. Tämä aiheutti entistä tiheäsyisempää ja tiiviimpää puuta, josta valmistetut instrumentit soivat paremmin.
 
Olen lukenut tuon saman teorian, mutta muistaakseni siinä oli mukana muitakin muuttujia kuin pelkkä lämpötila - tuonhan perusteella pohjoismaiset kuuset ja vaahterat olisivat vääjäämättä nykyäänkin parempia kylmemmän ilmaston johdosta. Näin ei kuitenkaan taida aivan olla. Vai onko.. :o)

Olen lukenut tuon saman teorian, mutta muistaakseni siinä oli mukana muitakin muuttujia kuin pelkkä lämpötila - tuonhan perusteella pohjoismaiset kuuset ja vaahterat olisivat vääjäämättä nykyäänkin parempia kylmemmän ilmaston johdosta. Näin ei kuitenkaan taida aivan olla. Vai onko.. :o)
 
Akustisten kohdalla kysymys ei ole olennainen, koska käytännössä kumpaakaan puuta ei kasva suomessa tarpeeksi kookkaana, jotta siitä saisi leikattua sopivan kokoisia paloja. Viuluihin ilm. löytyy materiaalia myös suomesta, mutta en tiedä onko täkäläisen puun muu laatu sitten hieman epäkelpoa? On muuten eriasia jos puun normaaliin kasvukauteen vaikuttaa satunnainen muutos kuten tuolloin keskiajalla tai, että pohjoisimpiin oloihin sopeutunut puu altistuu samanlaisella kasvukaudelle. Eli, jälkimmäisessä tapauksessa puu kasvaa kuten normaalisti, mutta esimmäisessä se joutuu epätyypillisiin olosuhteisiin ja kasvukausi "häiriintyy". Tästä johtuen molemmissa kasvurenkaat voivat olla tiiviitä, mutta eteläisempilaji tuottaa parempaa puuta vain tiheämmässä tai jotain...

Vähän aikaa sitten oli tosijuttu jättiläiskokoisesta kuusihalosta, joka oli 30- tai 40-luvulla kuljetettu pohjoisameriikassa junarautatiellä, mutta juna oli suistunut lumimyrskyssä raiteilta ja tämä jättiläistukki tippunut johonkin rotkoon. Se oli siellä maanut 90-luvun loppuun asti kunnes joku instrumentin valmistaja oli kuullut tapauksesta ja lähti haalimaan puita itselleen. Yli 50-vuoden ilmakuivaus oli kuulemma tehnty puusta erinomaista kansimateriaalia ja tästä tukista onkin valmistettu lukuisia laadukkaita kitaroita. Stradivariuksen tapauksessa käytettävät puuainekset olivat kuusta ja vaahteraa. Molemmissa tapauksissa varmaan ihan ilmakuivattua tavaraa ja tieteellisin teoria joka selittäisi miksi soittimet ovat "ylivertaisia" kertoo, että n. 100 vuotta ennen stradivariuksen uraa oli euroopassa ennätyskylmä ajan jakso jolloin myös puiden kasvuaika jäi lyhyeksi. Tämä aiheutti entistä tiheäsyisempää ja tiiviimpää puuta, josta valmistetut instrumentit soivat paremmin.
 
Voisinpa kuvitella, että tuollainen "ilmakuivaus" vaikuttaisi hyvinkin lahottavasti; tietty jossain vähäsateisessa coloradossa tai arizonassa ei lahoaminen tapahdu niin nopeasti.
 
Tuo tiheän puun teoria on todnäk ihan paikkaansa puolustava; tiheää puuta on kyllä saatavissa ihan Suomenkin Lapista...

Tuossa tiheän puun teoriassa kyllä mua ahdistelee se, että silloinhan muut soundiin vaikuttavat tekijät unohtaen tiheistä puista tehdyn soittimen tulisi systemaattisesti soida paremmin. Ja kaikkien lienee samaa mieltä siitä, ettei kitaran massa (=puiden tiheys) ole suoraan verrannollinen hyvään soundiin. Joskus tuntuu että lähinnä päin vastoin...

tuonhan perusteella pohjoismaiset kuuset ja vaahterat olisivat vääjäämättä nykyäänkin parempia kylmemmän ilmaston johdosta. Näin ei kuitenkaan taida aivan olla. Vai onko.. :o)
 
Niin...saamme varmaan varmistuksen asiaan viimeistään 400-500 vuoden päästä? ;)
 
Uppopuista puheenollen, Superior-järveen uponneesta laivastahan nostettiin taannoin kaiketi n. 500 vuotta vanhoja suosaarni- ja vaahteratukkeja, jotka menivät sitten Washburnille kitarapuiksi. Taisivat pitää erityistä huolta kuivatuksesta yms. ja jonkinsortin Ajattomiksi niitä taidettiin kutsua, malleja en nyt muista.

Tuossa tiheän puun teoriassa kyllä mua ahdistelee se, että silloinhan muut soundiin vaikuttavat tekijät unohtaen tiheistä puista tehdyn soittimen tulisi systemaattisesti soida paremmin. Ja kaikkien lienee samaa mieltä siitä, ettei kitaran massa (=puiden tiheys) ole suoraan verrannollinen hyvään soundiin. Joskus tuntuu että lähinnä päin vastoin...
 
Hmm... Kuusi, josta noita stradivariuksia on kyhätty, ei ole edes tiheänä kovin tiheää, siis verrattuna moniin muihin puulajeihin. Olen antanut itseni ymmärtää, että kuusi on pitkäkuituisuutensa johdosta akustisilta ominaisuuksiltaan varsin hyvä soitinrakennuspuu, mutta sen ongelma on liika pehmeys. Siksi voisi kuvitella, että hitaasti kasvanut, vähän tiheämpi ja siksi kovempi kuusi olisi soitinrakennukseen täydellistä.
 
Mutta noin yleensä ottaen samaa mieltä.
----
 
Mitä tulee tuohon puun suolavedessä keittämiseen, niin vähän epäilyttää, ettei se soitinrakennuksessa toimi. Suola kun nimenomaan sitoo kosteutta. Siksi se varmaan ehkäisee liian nopeasta kuivumisesta aiheutuvaa halkeilua. Halkeilu ei kuitenkaan ole soitinrakennuksessa varsinainen ongelma? Ei ainakaan lankkukitaroissa.

Imeekö puu sitä suolaa itseensä? Jos puun solukalvon hengitysreikä on kiinni, niin väkevä (väkevänpi kuin solussa) suolalius solun ulkopuolella imee vettä solun sisältä. Pääseekö suolalius puun kapilaariputkiin? Auttaako puun päiden umpeenmaalaaminen tms siihen?

Tuossa tiheän puun teoriassa kyllä mua ahdistelee se, että silloinhan muut soundiin vaikuttavat tekijät unohtaen tiheistä puista tehdyn soittimen tulisi systemaattisesti soida paremmin. Ja kaikkien lienee samaa mieltä siitä, ettei kitaran massa (=puiden tiheys) ole suoraan verrannollinen hyvään soundiin. Joskus tuntuu että lähinnä päin vastoin...
 
Olisko tää tiheäsyisyys hyväksi enempi akustisissa soittopeleissä. Saa periaatteessa tehdä ohuemman kannen jos puu on tiheäsyistä ja piukeaa. Se kai sitten värähtelee virkeämmin, ja moikuu lujempaa.

Imeekö puu sitä suolaa itseensä? Jos puun solukalvon hengitysreikä on kiinni, niin väkevä (väkevänpi kuin solussa) suolalius solun ulkopuolella imee vettä solun sisältä. Pääseekö suolalius puun kapilaariputkiin? Auttaako puun päiden umpeenmaalaaminen tms siihen?
 
Kyllä puu imee suolan itseensä. Ainakin (paine)kyllästettyyn puuhun on onnistuneesti survottu arseeni,kromi ja kuparisuolat.
Tietysti painekyllästäminehän on tosin käänteisosmoosi......

Kyllä puu imee suolan itseensä. Ainakin (paine)kyllästettyyn puuhun on onnistuneesti survottu arseeni,kromi ja kuparisuolat.
Tietysti painekyllästäminehän on tosin käänteisosmoosi......
 
Olisko tossa puun suolaamisessa se idea, että sillä saadaan pidettyä puun kosteus vakiona ja kosteuseläminen sitä myötä loppuisi?