Elektroniikka ja soitinrakennus ›

Lepästä ja mahongista ei löytyny mitään kovin syväluotaavaa (eikä rohkasevaa) kommenttia näiden sopivuudesta kaulapuiks.
 
Takaraivossa on näitä ideoita lojunu, että tekisin yhen nauhattoman basson runkona ja kaulana leppää. Toinen ois kaks kaulanen neck-thru jossa kaulat ois mahonkia ja runko muuten jotain muuta, mitä lie.
 
Haavasta sen verta löyty kommenttia, että uskaltaudun ehkä kokeileen sitä seuraavan projektin kaulaan..
 
Mutta, irtoisko näistä kahesta muusta jotain, kommenttia, kokemuksia..? :)

Lepästä ja mahongista ei löytyny mitään kovin syväluotaavaa (eikä rohkasevaa) kommenttia näiden sopivuudesta kaulapuiks.
 
Takaraivossa on näitä ideoita lojunu, että tekisin yhen nauhattoman basson runkona ja kaulana leppää. Toinen ois kaks kaulanen neck-thru jossa kaulat ois mahonkia ja runko muuten jotain muuta, mitä lie.
 
Haavasta sen verta löyty kommenttia, että uskaltaudun ehkä kokeileen sitä seuraavan projektin kaulaan..
 
Mutta, irtoisko näistä kahesta muusta jotain, kommenttia, kokemuksia..? :)
 
Mahonkia on käytetty ties kuinka kauan kaulapuuna. Ja käytetään edelleen. Ja jopa kohtuullisen tunnetuissa kitaroissakin kuten vaikkapa Les Paul.
 
Luulisi nyt mahongin yleisyyden soitinpuuna tietävän jos meinaa itsekin rakennella...

Tjaa, semmonen käsitys kyllä on, että sitä on käytetty. Eipä oo tullu niin plärättyä läpi näitä tehdasvalmisteisten ym. puulajeja... Joku täällä jossain vaan kehas, että sitä ei missään nimessä kannata käyttää kaulassa, mahonkia..!! :/

Tjaa, semmonen käsitys kyllä on, että sitä on käytetty. Eipä oo tullu niin plärättyä läpi näitä tehdasvalmisteisten ym. puulajeja... Joku täällä jossain vaan kehas, että sitä ei missään nimessä kannata käyttää kaulassa, mahonkia..!! :/
 
Ei pidä paikkaansa. Mahonki on vaahteran ohella se toinen perusvaihtoehto kaulapuuksi. Ei pidä uskoa kaikkea mitä netissä kirjoitetaan.
 
.....ööö.. niin... ;o)
 
Leppäkaulasta sen verran, että kannattaa varmaan miettiä miksei kukaan muu käytä sitä kaulapuuna.

Conan O Brienille kun veivät sen Copacabana -kitaran, niin siinähän on kaula leppää ja runko haapaa. En tiedä mihin materiaalivalinnat perustuvat. Kotimaisuuteen?
 
http://www.copacabanaguitar.com/guitar.html

->Keveys oli muistaakseni yksi rakentajan perusteista tehdä kaula lepästä, saundi toinen. Muistaakseni kitara painaa kolmisen kiloa, vähän jopa alle.
 
Toisaalta saatan muistaa ihan väärin. Siitä on kuitenkin tovi, kun haastattelun kuulin.

Mulla on puolivalmiina yksi kitaratekele, johon olen tehnyt lepästä kaulan ruusupuuotelaudalla (runko myös leppää). Pistän kuvia ja soundinäytteitä + kokemuksia aiheesta tänne, kunhan saan siihen ensimmäisen kerran kielet ja mikit kiinni tässä lähiaikana. Kaula on läpi rungon-mallia

Kysymys liittyen mahonkikaulaan:
 
JAK kirjoitti tässä Alfamerin julkaisemassa kitarakirjassa, että mahonkikaulan puun pitää olla siten, että syyt ovat 90 asteen kulmassa otelautaa vastaan, tällöin lujuus paras mahdollinen. Mites onko kukaan tehnyt tuosta säännöstä poiketen esim. hyvin toimivia lp:n kauloja? Itselläni on yksi metrin pala ylimääräisenä (jäi yli telen ja lp.n rungon leikkaamisesta), josta saisi mittojen mukaan kyllä lp:n kaulan, mutta syitä ei saa ko. ohjeen mukaisesti (mitat eivät riitä tällöin lavan tekemiseen).

Kysymys liittyen mahonkikaulaan:
 
JAK kirjoitti tässä Alfamerin julkaisemassa kitarakirjassa, että mahonkikaulan puun pitää olla siten, että syyt ovat 90 asteen kulmassa otelautaa vastaan, tällöin lujuus paras mahdollinen. Mites onko kukaan tehnyt tuosta säännöstä poiketen esim. hyvin toimivia lp:n kauloja? Itselläni on yksi metrin pala ylimääräisenä (jäi yli telen ja lp.n rungon leikkaamisesta), josta saisi mittojen mukaan kyllä lp:n kaulan, mutta syitä ei saa ko. ohjeen mukaisesti (mitat eivät riitä tällöin lavan tekemiseen).
 
Tarkoittaakohan tuo sitä että mahongin pitäisi olla ainata ns. quarter-sawn.
Kuvittelisin että flat-sawn toiminee kanssa ihan hyvin. Ei nyt ole kyllä ihan tarkkaa näkemystä noista omista mahonki-aihioista että miten ne on sahattu, mutta voisin arvailla että kyllä siellä flat-sawn -kamaa on. Ja kaulat on jäykkiä kuin... käytös.
Varmaksi en nyt sano mitään kuitenkaan.

Kysymys liittyen mahonkikaulaan:
 
JAK kirjoitti tässä Alfamerin julkaisemassa kitarakirjassa, että mahonkikaulan puun pitää olla siten, että syyt ovat 90 asteen kulmassa otelautaa vastaan,..
 
Siis sädesyyt? Onko niitä mahongissa?
 
Kyllä ne pituussuuntaiset syyt on syytä olla kaulansuuntaisia. Vai olenko näin pahasti hakoteillä?

Kyllä ne pituussuuntaiset syyt on syytä olla kaulansuuntaisia. Vai olenko näin pahasti hakoteillä?
 
Itteki tuota fundeerasin, että ei kai puuta poikittain oteta rungosta :D

Kysymys liittyen mahonkikaulaan:
 
JAK kirjoitti tässä Alfamerin julkaisemassa kitarakirjassa, että mahonkikaulan puun pitää olla siten, että syyt ovat 90 asteen kulmassa otelautaa vastaan, tällöin lujuus paras mahdollinen. Mites onko kukaan tehnyt tuosta säännöstä poiketen esim. hyvin toimivia lp:n kauloja? Itselläni on yksi metrin pala ylimääräisenä (jäi yli telen ja lp.n rungon leikkaamisesta), josta saisi mittojen mukaan kyllä lp:n kaulan, mutta syitä ei saa ko. ohjeen mukaisesti (mitat eivät riitä tällöin lavan tekemiseen).
 
Entäs jos liimais lapaan levikkeet? Tai jatkais johonkin suuntaan lisäpalalla?

Tarkoittaakohan tuo sitä että mahongin pitäisi olla ainata ns. quarter-sawn.
Kuvittelisin että flat-sawn toiminee kanssa ihan hyvin. Ei nyt ole kyllä ihan tarkkaa näkemystä noista omista mahonki-aihioista että miten ne on sahattu, mutta voisin arvailla että kyllä siellä flat-sawn -kamaa on. Ja kaulat on jäykkiä kuin... käytös.
Varmaksi en nyt sano mitään kuitenkaan.
 
Lespaulissa kaulan liitoskohta on kriittinen siinä mielessä että kaula saattaa elää rungon liitoskohdasta valmistamisen jälkeen vaikka kaikki puut olisivat täysin kuivia ja jännitykset purkaantuneet. Jos siihen liitoskohtaan syntyy mutka parin vuoden sisällä niin nauhat pitää poistaa ja kaula pitää oikaista. Tämä ongelma voi tulla moniin tehdastekoisiinkin kitaroihin. JAK muuten mainitsee kirjassaan että mahonkeja on tosi monenlaisia laatuja. Kuutiopainot voi vaihdella samallakin lajikkeellakin 2-3-kertaisiksi kasvupaikan mukaan ja noita eri mahonkilajikkeitahan on olemassa 2-3 tuhatta kappaletta maailmassa. Kaulaan voi valita melko kovaa mahonkia ja sillä on iso merkitys kitaran soinnin kannalta.
 
Jos kalikka ei riitä toisinpäin käännettynä kaulan valmistamiseen, niin voit sahata sen kahteen tai kolmeen osaan ja liimata palat yhteen siten että saat syykuvion oikean malliseksi.
 
Jos joku väittää että mahonkia ei kannata käyttää kaulan valmistamiseen niin se on kyllä hänen henkilökohtainen mielipide. (tai sitten valtaosa maailman arvostetuimmista soitinrakentajista on väärässä, kuten Paul Reed Smith, Tom Anderson...)

Lespaulissa kaulan liitoskohta on kriittinen siinä mielessä että kaula saattaa elää rungon liitoskohdasta valmistamisen jälkeen vaikka kaikki puut olisivat täysin kuivia ja jännitykset purkaantuneet. Jos siihen liitoskohtaan syntyy mutka parin vuoden sisällä niin nauhat pitää poistaa ja kaula pitää oikaista.
 
Yep, itse olen tehnyt tuosta huolimatta scarf-jointit les pauleihini eikä toistaiseksi ole pullistumia tullut ~1-2 nauhan kohdalle. Kop kop vaan.
Scarffi o lujuudeltaan varmaan ihan hyvä homma kun pääsee syiden suunta vaihtumaan lapaan. Volutet olen väsäillyt kanssa...

Yep, itse olen tehnyt tuosta huolimatta scarf-jointit les pauleihini eikä toistaiseksi ole pullistumia tullut ~1-2 nauhan kohdalle. Kop kop vaan.
Scarffi o lujuudeltaan varmaan ihan hyvä homma kun pääsee syiden suunta vaihtumaan lapaan. Volutet olen väsäillyt kanssa...
 
Ehdottomasti kantsii tehdä scarf-jointti, kolautuksenkestävyys lisääntyy ratkaisevasti. Eihän se liitos sieltä mihkään pullistele.

Eihän se liitos sieltä mihkään pullistele.
 
Kyllä tuossa kaulalle tulevassa scarf-jointissa on tyyppivikana mahdollinen kohouman tuleminen, on soitinrakentaja kertoillut.

Entäs jos liimais lapaan levikkeet? Tai jatkais johonkin suuntaan lisäpalalla?
 
Joo, näin taidan tehdä, toisinpäin olisi vaan saanut ilman liimaamista koko kaulan tehtyä (= vain otelauta + mahdollinen laminaatti lapaan liimalla kiinni).

Kyllä tuossa kaulalle tulevassa scarf-jointissa on tyyppivikana mahdollinen kohouman tuleminen, on soitinrakentaja kertoillut.
 
Harvinaisempi taitaa se vika olla kuin irti katkennut lapa.

Harvinaisempi taitaa se vika olla kuin irti katkennut lapa.
 
Itselläni kokemusta eijjole, mutta soitinrakentaja sanoi ettei kohouma ole kovin harvinainen. Tietenkin, kohouman suhteenkin pitää vähä fundeerata mikä o kohouma ja mikä ei. Tavallinen kitaristi varmaan ees huomaa noita kohoumia välttämättä (ehkei niitä mullakaan ole sen takia ;o), kokenut ammattilainen taas syynää kitaraa säätäessä hommat ehkä aavistuksen tarkemmin.

Rupesin tota miettiin, niin voihan olla että jos scarf-liitoksessa on käytetty löperöä liimaa ja kaularauta ruuvataan kireälle, niin ehkä se saa liitoksen ryömimään.
 
Nylonkielisissä, siis kaularaudattomissa kitaroissa moinen kohouma ei liene tavallinen.