Elektroniikka ja soitinrakennus ›

Miltäs kaula-läpi-rungon projektit ovat porukoiden mielestä täällä tuntuneet?
 
Bassossa yleinenkin oman projektin kaulakonstruktio, mutta kitaroissa näkee harvemmin.
Miksi? Onko niin paljon hankalempi käytännössä tehdä, vai onko kitaroissa saadut hyödyt niin minimaalisia, että ei ole pointtia?
 
Mietiskelen tässä tulevaa kitaraprojektia ja melkein tekisi mieli lähteä neck-thru linjalle. Mielenkiinnosta ja teoreettisesti luettujen juttujen perusteella.
Nyt vaan tuumailen että "Onko järkee vai ei, onko järkee vai ei.." :)
Mitä kannattaa erityisesti huomioida?
 
Perinmmäinen kysymys on muotoa: Kannattaako ja miksi/miksi ei?

Liekköön tämä niin sanottu makuasia ;) Itse oon tehnyt yhen neckthruu kitaran ja soihan se kyllä kuin hirvi (hyvä hirvi), näyttää hyvältä ja ei siinä ole mitään haittaa ollut. Työstökin on loppujen lopuksi helppo juusto (vaatii kyllä oikeastaan samaa tarkkuutta kuin muutkin kaularatkaisut). Tällähetkellä on tekeillä 7 kielinen baritonikitara ja nelikielinen basso kaula-läpi-rungon -konstruktiolla.
Se täytyy muistaa että valmiit kaula-aihiot sitten ei mittojensa puolesta käy (tai siis "kaulapuut") vaan pitää haalia sitten pidempää sorttia. Tämä tietenkin itsestäänselvyys.
Jos kuitenkin haluat vielä mielipiteen omiesi tueksi, tai vastaan, niin tee ihmeessä kaula läpi rungon. Näin minäkin teen :D

Hankalin puoli tuossa rakenteessa on mun mielestäni soittimen käsittely rakentamisen aikana. Erilliset runko ja kaula ovat huomattavasti mukavampia työstettäviä kuin kokonainen soitin. Mutta jos käytössä on hyvän kokoinen työpöytä ja rakentamisen aikana viitsii huolehtia siitä ettei kolhi kaulaa runkoa työstäessään ja toisin päin, ei tuo rakenne ole kauhiasti hankalampi kuin pultti- tai liimakaulainenkaan.
 
Itse asiassa sanoisin, että läpikaularakenne on helpompi mutta työläämpi tehtävä kuin nuo muut vaihtoehdot. Työläämpi juurikin tuon kokonaisena käsittelemisen vuoksi, joskin hommaa helpottaa kun miettii työjärjestyksen mahdollisimman pitkälle. Helpompi taas siksi, että kaulaliitos korvataan kahdella suoralla liitospinnalla, joiden työstö on huomattavasti helpompaa kuin liima- tai pulttikaulaisen liitosten osien. Ja kaulataskun sovituksen teko jää kokonaan pois :)

Noita neck-through ratkaisuja varmaan näkee niin heikosti, kun nämä suurvalmistajat katsovat noita valmistuskustannuksia tarkalla silmällä.
Tuommonen pidempi puutavara maksaa varmasti enemmän, ja jos menee kaula pilalle, niin joutuu vaihtamaan koko kitaran.
 
Äänestä en pysty sanomaan, kun on vielä oma kesken, mutta ainakin neck-throughlla on tuo kaulaliitoksen muotoilu jos ei nyt helpompaa, niin ainakin vapaampaa. Kannattaa mahdollisuuksien mukaan tehdä suht pitkälle kaulan raakatyöstö 'liitoksen' kohdalta ennen kuin liimaa siivet kiinni. Ei sitten heti ole viila siipeä tökkimässä.
 
Ja sehän tuossa neck-throughssa on vähän heikkoa, että se kaulapalkki menee sitten koko kitaran kannen läpi silmiinpistävästi. Itse laittelin kantta päälle. Lisäsi työtä kyllä. Toinen ratkaisu on tehdä hieno laminoitu kaulapalkki, joka sitten näkyy hienosti kitaran päällä.
 
Oman virityksen työvaiheita voi vilkuilla tuolta: http://www.kotikone.fi/timo/soloist/Soloist.html

Mäkin olen sellaista jo aloitellut ja juuri siitä syystä, että sittenpähäm tietää onko parempi ja onko hirmu hankala tehdä. Itselläni on ollut irtokaulaisissa suurimpia kompastuskiviä juuri tuo kaulan sovittelu, joten siltä osin on yksi murhe vähemmän. Tähän mennessä on kaikki sujunut kuin tanssi.

Toinen ratkaisu on tehdä hieno laminoitu kaulapalkki, joka sitten näkyy hienosti kitaran päällä.
 
Ai niinkö noin ;) http://img379.imageshack.us/my.php?image=suc511903ep.jpg Tuokin kitara siis on nykyyän jo valmis ja sillä on yhden bändin kanssa jo hevimeteliä nauhotettukin ja ei voi muuta sanoa, kun että kyllä se soi.
 
Oman virityksen työvaiheita voi vilkuilla tuolta: http://www.kotikone.fi/timo/soloist/Soloist.html
 
Minä oon tuota sinun projektia aina käyny netissä tutkimassa että joko se olis taas edenny. Pitää varmaan joku päivä tulla koputtelemaan ovelle ja tirkistelemään että valmistuuko se ;)

Ai niinkö noin ;) http://img379.imageshack.us/my.php?image=suc511903ep.jpg Tuokin kitara siis on nykyyän jo valmis ja sillä on yhden bändin kanssa jo hevimeteliä nauhotettukin ja ei voi muuta sanoa, kun että kyllä se soi.
 
Juurikin noin
 
Minä oon tuota sinun projektia aina käyny netissä tutkimassa että joko se olis taas edenny. Pitää varmaan joku päivä tulla koputtelemaan ovelle ja tirkistelemään että valmistuuko se ;)
 
Jämähtänyt lakkausvaiheeseen tuo projekti, niin kuin edellinenkin :(
Seuraavaan taidan vetää ranskalaista kiillotusta ihan lakkauskirouksen välttämiseksi.

Sustainin kannalta mikä tahansa kitaran osa joka soi on ongelma koska se vie aina osan soivan kielen energiasta (energiaa ei synny tyhjästä). Käytännössä sillä onko kaula pultattu, liimattu tai läpi rungon ei ole kovinkaan suurta merkitystä. Paras ja tasapainoisin sointi ja sustain saadaan kitaraan kun käytetään raskasta tallaa (esim. floikkaa), paksuja nauhoja (6100), metallia ja hiilikuituja tarpeen mukaan lavassa ja kaulassa. Itse body taas voisi olla jotain kevyttä materiaalia niinkuin vaikka pahvia (kaula ja talla olisivat tietysti kiinni samassa blokissa). Haapa voisi olla hyvä, samoin lehmus (basswood). Esim. mun Ibanezissa (RG350) on esim. fenkkuihin verrattuna ihan käsittämätön sustain, ja siinä se tulee nimenomaan tallasta, nauhoista ja kevyestä puusta. Mutta jos ajatellaan kitaran saundia eli tonea enemmän niin silloin tietysti puulajeilla on merkitystä enemmänkin. Akustisissakin kitaroissa ollaan siirtymässä pulttikaulaisiin joten hakisin tosiaan sitä sointia jostain muualta kuin kaulasta. Toki olisi mielenkiintoista rakentaa sellainen kitara jossa ei olisi muuta kuin kaula (kuten Les Paulin The Log kitara ilman niitä "siipiä") ja virityskoneistot ja kokeilla eri materiaaleja sen tekemiseksi.

Tällähetkellä on tekeillä 7 kielinen baritonikitara
 
saiskohan tämän työstöstä kuvamateriaalia. No, miksei sen bassonkin työstöstä.

Paras ja tasapainoisin sointi ja sustain saadaan kitaraan kun käytetään raskasta tallaa (esim. floikkaa), paksuja nauhoja (6100), metallia ja hiilikuituja tarpeen mukaan lavassa ja kaulassa. Itse body taas voisi olla jotain kevyttä materiaalia niinkuin vaikka pahvia (kaula ja talla olisivat tietysti kiinni samassa blokissa).
 
Aika rohkea mielipide. Varsinkin toi floikka ottaa silmään, tremit nyt yleensäkään sustaisia paranna, floikasta puhumattakaan? Muutenkin kelluvien tremien soundi tuppaa omaan korvaan olemaan aika 'passivoiva' ja sellaisia luontaisia piikkejä poistava, mutta toisaalta, mikä nyt kullekin on se paras soundi.

Paras ja tasapainoisin sointi ja sustain saadaan kitaraan kun käytetään raskasta tallaa (esim. floikkaa), paksuja nauhoja (6100), metallia ja hiilikuituja tarpeen mukaan lavassa ja kaulassa. Itse body taas voisi olla jotain kevyttä materiaalia niinkuin vaikka pahvia (kaula ja talla olisivat tietysti kiinni samassa blokissa). Haapa voisi olla hyvä, samoin lehmus (basswood). Esim. mun Ibanezissa (RG350) on esim. fenkkuihin verrattuna ihan käsittämätön sustain, ja siinä se tulee nimenomaan tallasta, nauhoista ja kevyestä puusta.
 
Aika rohkeita väittämiä. En uskaltaisi ihan noin suoraviivaisesti lähteä tulkitsemaan sustainiin vaikuttavia tekijöitä. Toki noilla on vaikutusta, mutta että ihan paras ja tasapainoisin... Vaatii hiukan lisämäärittelyä ennenkuin uppoaa minuun.
Marko
 
Äh, Juzzu ehti ensin.

en kyllä tajua miten helvetissä se sustaini nyt jostain nauhoista tulis.

en kyllä tajua miten helvetissä se sustaini nyt jostain nauhoista tulis.
 
Tai tallasta, siis kun kieltä näppäilään syntyy kieleen aaltoliike joka heijastuu takaisin kielen soivan osan toisesta päästä. Kitka ja muut häviöt kuten (värähtelyliikkeen) energian siirtyminen kitaran runkoon tai kaulaan kielen päästä heikentävät kielen värähtelyn amplitudia ja sitä kautta sustainia. Kitaran kaula ja body yms. osat toimivat tässä systeemissä resonaattoreina jotka valikoiduilta taajuuksilta siirtävät energiaa kieleltä pois ja aiheuttavat siis soinnillisia eroja mutta aina sustainin kustannuksella. Body, kaula ym. materiaaleilla ei ole mitään saundia jonka ne lisäävät systeemiin, ts. ne eivät korosta jotain taajuuksia vaan leikkaavat niitä. Massiivinen metallitalla (siis floikka) heijastaa energian takaisin kielelle eikä siis vähennä sustainia. Kelluva floikka kuitenkin kielten pituussuunnassa on erittäin stabiili ja siirtää energiaa runkoon melkoisen vähän kiinnityspisteidensä kautta. Ei tuossa pitäisi olla mitään ihmeellistä, kitaranrakennus on vaan niin konservatiivista puuhaa yleensä että siihen ei voida soveltaa edes tavallisia fysiikan lakeja..

saiskohan tämän työstöstä kuvamateriaalia. No, miksei sen bassonkin työstöstä.
 
No katotaanhan jos saan työvaiheista järkeviä kuvia haalittua. Puhelimen kameralla sillon tällön nappasin kuvan, mutta ne nyt ei kovin häävejä oo, enkä niitäkään ole joka vaiheessa ottanut.

Tai tallasta, siis kun kieltä näppäilään syntyy kieleen aaltoliike joka heijastuu takaisin kielen soivan osan toisesta päästä. Kitka ja muut häviöt kuten (värähtelyliikkeen) energian siirtyminen kitaran runkoon tai kaulaan kielen päästä heikentävät kielen värähtelyn amplitudia ja sitä kautta sustainia. Kitaran kaula ja body yms. osat toimivat tässä systeemissä resonaattoreina jotka valikoiduilta taajuuksilta siirtävät energiaa kieleltä pois ja aiheuttavat siis soinnillisia eroja mutta aina sustainin kustannuksella. Body, kaula ym. materiaaleilla ei ole mitään saundia jonka ne lisäävät systeemiin, ts. ne eivät korosta jotain taajuuksia vaan leikkaavat niitä. Massiivinen metallitalla (siis floikka) heijastaa energian takaisin kielelle eikä siis vähennä sustainia. Kelluva floikka kuitenkin kielten pituussuunnassa on erittäin stabiili ja siirtää energiaa runkoon melkoisen vähän kiinnityspisteidensä kautta. Ei tuossa pitäisi olla mitään ihmeellistä, kitaranrakennus on vaan niin konservatiivista puuhaa yleensä että siihen ei voida soveltaa edes tavallisia fysiikan lakeja..
 
Ei toi ihan noinkaan mene.....
Miksi floikan ankkuritappeja nimenomaan mainostetaan, että ne välittävät runkoon resonansseja. Samoin on kiinteätallaiset erityisesti stringthru rakenteet.
Kyllä kitara on osiensa summa, kaikki vaikuttaa kaikkeen enemmän tai vähemmän.
Kitaran rungon resonanssit voivat myös korostaa taajuuksia leikkaamisen ohella. Tämä on ihan kiinni siitä missä vaiheessa värähtely palaa takaisin kielille(summaako vai vähentääkö kielen värähtelyaaltoja).
Sustainiin ei ole yksiselitteistä kaavaa. Kokonaisuus on niin monen tekijän summa, että tuollaisia yleistyksiä ei voi tehdä. Aina voi jotain yksittäistä ilmiötä käsitellä yksinkertaisella fysiikalla, mutta kun summaa osat on yhtälö liiankin monimutkainen.
Lisätääs vielä turhanpäiväsiä höpinöitä.
Kieltä kun näppäilään, saa se energiaa ja alkaa värähtelemään.
Osa energiasta siirtyy runkoon, jolloin runko alkaa värähtelemään.
Rungon värähtelyn energia siirtyy takaisin myös kielille, joko summaamaan jotain taajuutta tai vähentämään taajuutta.... blaah en mää jaksa enään, riittää et kitara toimii :D

Ja tärkeintähän on että ne soundaa soittajasta hyvällä. perioid.

Joo, kiitoksia vaan vastauksista/tuumailuista/jorinoista ja muista asiaan liittyvistä hengentuotteista. :)
 
Lähinnä mietin koko kaula-läpi rakennetta rakenteen puolesta. Soundiin vaikuttaa noin 100 ziljoonaa juttua lähtien soittajan käsistä ja päättyen kuuntelutilan seiniin, etten oikein jaksa itsekään tuolla (tai millään) rakanteella tuumaillen hakea just "sitä" graalin malja -soundia. Puut ja rakenne saa vaikuttaa lopputulokseen just sen verran kuin niiden antaa vaikuttaa. Hyväsoundista instrumenttia on tietysti aina ilo soittaa ja sitä myöskin haetaan. Kaikilla järjellisiksi (suhteellista) todetuilla kaulaliitoksilla/talla-/nauha-/puukombinaatiolla se on mahdollista saavuttaa. IMHO
 
Enemmän neck-thru kysymykseni koskikin tuota rakenteellista rakennuspuolta ja sitä minkalaisia kokemuksia immeisillä on omista neck-thru projekteista. Eli onko järkee lähtee heilumaan isompien palikoitten kanssa sorvin ääreen, jos sama on mahdollista toteuttaa pienemmissä osissa? Omistan itse sekä pultti- että liimakaulaisia instrumetteja ja neck-thru:n puuttuessa se nyt vaan sattuu kiinnostamaan. Luin tässä harkinta-aikana pari juttua, jossa sanottiin että neck-thru rakennetta pidetään rakenteellisesti helpompana rakentaa kuin liimakaulausta ja esimerkiksi ensiprojektiksi pulttikaulaisen rinnalla neck-thru on vallan sopiva. Itseasiassa, asiaa kun tarkemmin miettii, niin juurikin tuo (jo aikaisemmin mainittu) kaulaliitoksen tekovaihe jää kokonaan pois ja näinollen yksinkertaistaa hommaa. Vrajalaa lainatakseni: koko homma vaikuttaa yksinkertaisemmalta, mutta hivenen työläämmältä.
 
Ulkonäöllisesti neck-thrulla hakisinkin nimenomaan kaulalaminointia ja raitoja bodyyn. Itse satun diggailemaan (miksi? sitä en tiedä) tällaisista kontrastisista raidoista puurakenteessa kaula-läpi-meiningesissä ja muistankin joskus nähneeni 70-lukulaisen Hoyer-merkkisen Flying-V:n, joka oli laminoidulla vaalea-tumma-vaalea kaularakenteella ja tummilla "siivekkeilla". (ilmeisesti mahonki-vaahtera). Kitara oli omaan silmääni aivan järkyttävän hyvän näköinen ja näky on ns palanut verkkokalvolle. Eli jäänyt pahasti kaivelemaan.
 
Jotta taidanpa testata. Mahonkia ja jotain vaaleaa puuta. Ilmeisesti täytyy päättyä vaahteraan. Vaahterakaulaisia keppejä kuitenkin on jo tarpeeksi ja osaisiko joku suositella tähän hyvää vaihtoehtoa mahongin kaveriksi. Soundillisesti lähempänä mahonkia (varauksella) ;) Limbahan olis aika perfekto, mutta mistäpä sitä sitten saa? No ei mistään.

Pähkinä? Ainakin bassopuolella paljon käytetty puu. Ja löytyy Suomestakin, mm. Hakalalta.
Marko

Pähkinä? Ainakin bassopuolella paljon käytetty puu. Ja löytyy Suomestakin, mm. Hakalalta.
Marko
Kiitos, mutta kun juuri noiden stripejen takia haluaisin vaaleaa puuta.
Ja kertauksen vuoksi; soundillisesti lähelle mahonkia. ;)

Onhan läpikaulainen nyt rajusti vaativampi projekti kuin tavallinen ruuviliitoskitara. Mutta jos haluaa ottaa haasteen vastaan niin siitä vaan. Itse touhusin läpikaulaisen 7-kielisen ja soihan se nyt saakelin hyvin. En ota kantaa siihen että onko siinä enemmän sustainia (sitä on paljon!) kuin muissa tai vastaavaa.
 
Lukemistoa aiheesta:
 
http://www.elisanet.fi/mtt/rgt7/