Elektroniikka ja soitinrakennus ›

Eli tuollainen ilmeisesti 80-luvulla rakennettu mikserivahvistin, ostin talvella käytettynä ja muutaman kerran olen kokeillut ja hyvin on pelannut. Nyt kun sain kaiuttimen valmiiksi niin rupesin taas testailemaan kotona keittiössä, ajoin musiikkia läpi hyvin pienillä voimakkuuksilla, sitten sammutin vehkeet vähäksi aikaa ja uudelleen käynnistäessä kuului yksi poksahdus ja laite pimeni. No, sulakehan siellä paloi, mutta sen jälkeen uusi sulake kärähti heti kun virrat laittoi päälle. Ei kun vehkeet levälleen, pienen mittailun tuloksena virtalähteen + puoli oli oikosulussa, ensimmäiseks epäilin suotokonkkaa, mutta irrotettuna se vaikutti normaalilta ja oikosulku jatkui. Sitten huomasin toisen + puolen tasasuuntausdiodin olevan halki, mitattuani totesin, että ne olivat molemmat oikosulussa, joten irrotin ne ja totesin että niissähän se vika oli, eli diodit johtavat kuin rautanaula molempiin suuntiin ja niiden irrotus poisti oikosulun. Uusia diodeja en vielä mistään ole saanut, tyyppi on 1N5402, mutta mikä tahansa riittävän vahva suurtehodiodi kelvannee? Kuinkahan paljon virrankestoa tuollaisessa 100W vahvarissa tarvitaan, riittääkö 3 A? Mistähän tällainen diodien hajoaminen voisi johtua? Mitään tyhmää en tietääkseni ole tehnyt, eli ei oikosulkuja kaiutinlähdöissä tms. Eli hajosiko esim. toinen diodi "vanhuuttaan" ja vei toisen mennessään vai onko tämä oire jostain muusta viasta?

Vähän tuntuisi että suotokonkkia kyllä voisi epäillä kuitenkin, elektrolyytit ehkä vaihtoon koko vehkeessä. Olisko kiviä poksahtanut myös.
 
Diodeissa virtalähteessä ei ylimitoitus haittaa, muistaakseni tuo oli aika tavanomainen tyyppi.

Eli tuollainen ilmeisesti 80-luvulla rakennettu mikserivahvistin, ostin talvella käytettynä ja muutaman kerran olen kokeillut ja hyvin on pelannut. Nyt kun sain kaiuttimen valmiiksi niin rupesin taas testailemaan kotona keittiössä, ajoin musiikkia läpi hyvin pienillä voimakkuuksilla, sitten sammutin vehkeet vähäksi aikaa ja uudelleen käynnistäessä kuului yksi poksahdus ja laite pimeni. No, sulakehan siellä paloi, mutta sen jälkeen uusi sulake kärähti heti kun virrat laittoi päälle. Ei kun vehkeet levälleen, pienen mittailun tuloksena virtalähteen + puoli oli oikosulussa, ensimmäiseks epäilin suotokonkkaa, mutta irrotettuna se vaikutti normaalilta ja oikosulku jatkui. Sitten huomasin toisen + puolen tasasuuntausdiodin olevan halki, mitattuani totesin, että ne olivat molemmat oikosulussa, joten irrotin ne ja totesin että niissähän se vika oli, eli diodit johtavat kuin rautanaula molempiin suuntiin ja niiden irrotus poisti oikosulun. Uusia diodeja en vielä mistään ole saanut, tyyppi on 1N5402, mutta mikä tahansa riittävän vahva suurtehodiodi kelvannee? Kuinkahan paljon virrankestoa tuollaisessa 100W vahvarissa tarvitaan, riittääkö 3 A? Mistähän tällainen diodien hajoaminen voisi johtua? Mitään tyhmää en tietääkseni ole tehnyt, eli ei oikosulkuja kaiutinlähdöissä tms. Eli hajosiko esim. toinen diodi "vanhuuttaan" ja vei toisen mennessään vai onko tämä oire jostain muusta viasta?
 
Tuo diodi on 200V / 3A ,tuon kun pitää minimivaatimuksena uusia hankittaessa,niin hyvin menee.. ;D

Sutokonkat näyttää mittarilla suht normaaleilta, kasvavaa resistanssia konkan latautuessa. päätekivet ei ainakaan ole oikosessa, muuten en niistä tiedä. Mutta siis uudet diodit aluksi jos vaikka alkaisi pelata.

Muuten, päätekivet ovat tyyppiä 70483100, TO3 kotelossa, onkohan mistään helposti saatavissa korvaavia osia jos sattuisi olemaan niin kurjasti että joku noista olisi rikki? Muuten yleisenä huomiona, miten on mahdollista etä nykyisissä vahvareissa voi olla ilmoitettu ulostuloteho esim. 120W RMS ja silti kytkentäteho verkkoon esim. 85W? Onko ikiliikkja keksitty vai onko nuo antotehot mitattu jollain absurdin lyhyellä iskumaisella signaalilla jolloin konkat potkaisee tuon tehon ulos? Tuossa vanhassa Peaveyssä on nimittäin taas ulostulo ilmoitettu 100W ja liitäntäteho verkkoon 300W,verkkosulakekin on 3,7A. Kuulostaa hyötysuhde paljon realistisemmalta kuin uudemmissa... Eli mitä ajan takaa,niin jos nuo pitää paikkansa niin antaako tuo vanha vehje enemmän todellista tehoa kui uudemmat nimellisesti samantehoiset?

Muuten, päätekivet ovat tyyppiä 70483100, TO3 kotelossa, onkohan mistään helposti saatavissa korvaavia osia jos sattuisi olemaan niin kurjasti että joku noista olisi rikki? Muuten yleisenä huomiona, miten on mahdollista etä nykyisissä vahvareissa voi olla ilmoitettu ulostuloteho esim. 120W RMS ja silti kytkentäteho verkkoon esim. 85W? Onko ikiliikkja keksitty vai onko nuo antotehot mitattu jollain absurdin lyhyellä iskumaisella signaalilla jolloin konkat potkaisee tuon tehon ulos? Tuossa vanhassa Peaveyssä on nimittäin taas ulostulo ilmoitettu 100W ja liitäntäteho verkkoon 300W,verkkosulakekin on 3,7A. Kuulostaa hyötysuhde paljon realistisemmalta kuin uudemmissa... Eli mitä ajan takaa,niin jos nuo pitää paikkansa niin antaako tuo vanha vehje enemmän todellista tehoa kui uudemmat nimellisesti samantehoiset?
 
Saatkos kuvia sisuskaluista?
 
Nuo päätekivien tyyppi on kyllä viimeviikon lottonumerot,ellei ne ole valmistajan varaosanumeroita?

Päätekivissä on merkinnät 70483100 ja toisella rivillä W 9104. Tolla ekalla numerolla google löysi jonkun vanhoja komponentteja myyvän firman, en kerennyt tarkemmin tutkimaan kun piti jatkaa töitä. Vaikutti siltä että tuo olisi joku Peaveyn oma merkintä, kai siihen luulisi jotkut nykyaikaisetkin trankut käyvän? Niitä päätetrankkuja on 4 ja kaikki samaa tyyppiä. Voihan se tietysti olla että oli tuuria ja vika oli vain noissa diodeissa,mutta pahimman varalta olisi kiva tietää saako noita trankkuja mistään :) Diodien irrotuksen jälkeen oikosulku ainakin poistui, joten päätekivet eivät siis liene oikarissa? Tietäisi vaan että mistä tuo kärähdys johtui, piezodiskantit kuulemma saattavat aiheuttaa yliäänioskillointia joka kurmottaa vahvaria, mutta sen pitäisi estyä sarjavastuksella jollanen minulla tuossa kaiuttimessa on. Polttaako toisen diodin kärähdys saman tien toisenkin?, kahden samanaikainen vaurio ei tunnu todennäköiseltä.

Päätekivissä on merkinnät 70483100 ja toisella rivillä W 9104. Tolla ekalla numerolla google löysi jonkun vanhoja komponentteja myyvän firman, en kerennyt tarkemmin tutkimaan kun piti jatkaa töitä. Vaikutti siltä että tuo olisi joku Peaveyn oma merkintä, kai siihen luulisi jotkut nykyaikaisetkin trankut käyvän? Niitä päätetrankkuja on 4 ja kaikki samaa tyyppiä. Voihan se tietysti olla että oli tuuria ja vika oli vain noissa diodeissa,mutta pahimman varalta olisi kiva tietää saako noita trankkuja mistään :) Diodien irrotuksen jälkeen oikosulku ainakin poistui, joten päätekivet eivät siis liene oikarissa? Tietäisi vaan että mistä tuo kärähdys johtui, piezodiskantit kuulemma saattavat aiheuttaa yliäänioskillointia joka kurmottaa vahvaria, mutta sen pitäisi estyä sarjavastuksella jollanen minulla tuossa kaiuttimessa on. Polttaako toisen diodin kärähdys saman tien toisenkin?, kahden samanaikainen vaurio ei tunnu todennäköiseltä.
 
Aina sitä oppii uutta,en ole 32 vuotisen urani aikana kuullut aiemmin tuollaista
mahdollista tasurinhajottajaa. ;)
 
Diodit hajoitti todennäköisesti reversepiikki,eli estosuuntainen jännitepiikki,
näin voi käydä jos esim virtakytkintä räväyttää edestakaisin ja induktiiviset komponentit täräyttää niihin varautuneen jännitteen oikein kunnolla.Auton sytytyspuola perustuu tähän.
 
Tätä ajatusta tukee tuo useamman hajoaminen.
 
Olet oikeassa,siihen löytyy uudet päätekivet,mutta ne pitää löytää 600.000 eri tyypin seasta,pelkkää kuorta katsomalla ei osaa sanoa onko se fet, bipolaari tai
darlington kivi,skemasta sen selville saisi.Maahantuoja tietänee sen transistorityypin.Uskallan veikata sen olevan 2N3055 ,tuo vanha työjuhta löytyy
yllättättävän monesta vahvarista.

Tuolla puhutaan tuosta piezo-ongelmasta. http://billfitzmaurice.com/phpBB2/viewtopic.php?t=274 Väittävät että suuri määrä piezoja voi joissain vahvareissa aiheuttaa korkeataajuisia oskillaatioita jotka käräyttävät vahvarin. Piezojen impedanssi kuulemma nousee jyrkästi taajuuden funktiona. Sarjavastuksen pitäisi tuo estää, ja se minulla tuossa kapissa on. Muutenkin tuo aiheuttanee siis päätekivien ylikuumenemisen ja sitä kautta tuhon, en tiedä voiko rikkoa tasuria, meinasin vaan kun vahvari toimi hyvin aikaisemmin tavallisella kitarakaapilla jossa ei piezoja ole. Tuo itseinduktiopiikki kuulostaa todennäköisemmältä vaikka luulisi suunnittelijan moiseen jotenkin varautuneen? Sen puolesta kyllä puhuu se että kaikesta päätellen vaurio tapahtui virtaa sammuttaessa, koska toimi normaalisti, sammutin, laitoin vähän ajan päästä päälle, jolloin sulake pamahti heti kytkiessä. äytyypä koettaa selvittää mitä tuon transistorityypin takana on. Ovatko nämä jotenkin kriittisiä joistakin transistorin arvoista vai toimiiko niissä mikä tähänsä sopivantyyppinen ja riittävän tehonkeston omaava palikka? Eli onko noissa jotain bias-tms juttuja jotka pitää olla kohdallaan? Olen aika tietämätön elektroniikan teoriasta, osaan lähinnä kolvata laitteita kasaan ohjeiden mukaan eli en tiedä esim. komponenttien vaihtokelpoisuuksista paljoakaan :) Voisiko tuo piikki johtua jonkun konkan kuivumisesta tms? Eli jos siellä on konkka jonka tarkoitus on imeä nuo piikit.

Tuolla puhutaan tuosta piezo-ongelmasta. http://billfitzmaurice.com/phpBB2/viewtopic.php?t=274 Väittävät että suuri määrä piezoja voi joissain vahvareissa aiheuttaa korkeataajuisia oskillaatioita jotka käräyttävät vahvarin. Piezojen impedanssi kuulemma nousee jyrkästi taajuuden funktiona. Sarjavastuksen pitäisi tuo estää, ja se minulla tuossa kapissa on. Muutenkin tuo aiheuttanee siis päätekivien ylikuumenemisen ja sitä kautta tuhon, en tiedä voiko rikkoa tasuria, meinasin vaan kun vahvari toimi hyvin aikaisemmin tavallisella kitarakaapilla jossa ei piezoja ole. Tuo itseinduktiopiikki kuulostaa todennäköisemmältä vaikka luulisi suunnittelijan moiseen jotenkin varautuneen? Sen puolesta kyllä puhuu se että kaikesta päätellen vaurio tapahtui virtaa sammuttaessa, koska toimi normaalisti, sammutin, laitoin vähän ajan päästä päälle, jolloin sulake pamahti heti kytkiessä. äytyypä koettaa selvittää mitä tuon transistorityypin takana on. Ovatko nämä jotenkin kriittisiä joistakin transistorin arvoista vai toimiiko niissä mikä tähänsä sopivantyyppinen ja riittävän tehonkeston omaava palikka? Eli onko noissa jotain bias-tms juttuja jotka pitää olla kohdallaan? Olen aika tietämätön elektroniikan teoriasta, osaan lähinnä kolvata laitteita kasaan ohjeiden mukaan eli en tiedä esim. komponenttien vaihtokelpoisuuksista paljoakaan :) Voisiko tuo piikki johtua jonkun konkan kuivumisesta tms? Eli jos siellä on konkka jonka tarkoitus on imeä nuo piikit.
 
Mä luin tuon Fitzmauricen vuodatuksen lievästi sanoen sekavin tuntein,ukko laittaa ihan pokkana 10W vastuksen sarjaan estääkseen oikariin menevän kaiutinpaketin
hajottamasta vahvaria,,kas kun ei ole keksinyt jakosuodinta tai niihin 64 kirkujaan
muuta ratkaisuja.Sitä en lähde väittämään vastaan etteikö piezo-elementti käyttäytyisi noin,jakosuodin voisi poistaa ongelman ,ymmärsin että Amerikan setä ajaa koko taajuus spektrin ämyriin ja lopputulos on se mikä on..
 
Komponenttien vaihtokelpoisuudesta saisi isohkon kirjan ,sen verran sitä asiaa olisi.
Nyt tilanne on se ettei tiedetä onko mikä transistori tyyppi ,saati onko kyseessä
komplementtiparit npn/pnp ,saati bias-virtaa jota lepovirtasäädöksi kutsutaan.
 
Konkkia voi olla kuivunutkin,se selviää testaamalla.katseles onko päätetrankkujen luona kärynneen näköisiä vastuksia,yleen päätekivi mennessää oikariin hehkuttaa emitterivastukset,tai lähikomponentteja,tosin kyllä uskoisin pellkien tasuridiodien nyt vaan paukkuneen,ja elkokin melkovarmasti ehjä.
 
Elko ei ehdi jännitepiikkiä sammuttamaan,näissä on omat aikavakionsa varautumiselle ja iso elko varautuu hitaasti.Jännitepiikkien suotoon on omat nippelinsä,varsinaiden transienttisuodin tai VDR-vastus joka päästää nopeat piikit maihin.Eiköhän tuo vahvarisi ole asianmukaisesti tehty,ja näitä ei tarvita.
 
Kannattaa hankkia esim Vesa Volotisen "Analogia elektroniikka" kirja,sillä pääsee alkuun teorian osalta,Huutonetissä välillä saa halvalla.Divareissakin sitä on.
 
Joku voi suositella myös jos on jokin hyvä kirja mielessä!

Joo, jaosuodattimen tarpeettomuutta perustelevat kai juuri tuolla impedanssin voimakkaalla taajuusriippuvuudella eli matalilla taajuuksilla piezon impedanssi niin korkea että leikkaa itse matalat taajuudet pois. Tiedä sitten miten käytännössä? Omissa kaapeissani kuitenkin on noita piipittäjiä vain 4/kaappi, joten tuskin tuosta ongelmassa on kyse, kaipa siellä vain jonkun osan tunnit tuli täyteen, pitää koettaa hankkia uusia diodeja kun kerkiää. Kaikki päätekivet tosiaan samoilla merkinnöillä, joten jos olen asian oikein käsittänyt niin komplementtipareista ei ole kyse. Kahden päätetrankun kuoret on kytketty + jännitteeseen, toiset kaksi on kytketty eri tavalla, pitänee tutkia tarkemmin. Se + linja menee diodien jälkeen pelkästään näille kahdelle päätekivelle sekä vastus/diodiryhmän kautta ilmeisesti jollekin aikaisemmalle vahvistinasteelle, nuo vastukset ja diodit ovat niin pieniä että ne eivät tuota oikosulkuvirtaa olisi ketäneet, joten ainoa mahdollisuus lienee tasurit tai päätekivet.

Joo, jaosuodattimen tarpeettomuutta perustelevat kai juuri tuolla impedanssin voimakkaalla taajuusriippuvuudella eli matalilla taajuuksilla piezon impedanssi niin korkea että leikkaa itse matalat taajuudet pois. Tiedä sitten miten käytännössä? Omissa kaapeissani kuitenkin on noita piipittäjiä vain 4/kaappi, joten tuskin tuosta ongelmassa on kyse, kaipa siellä vain jonkun osan tunnit tuli täyteen, pitää koettaa hankkia uusia diodeja kun kerkiää. Kaikki päätekivet tosiaan samoilla merkinnöillä, joten jos olen asian oikein käsittänyt niin komplementtipareista ei ole kyse. Kahden päätetrankun kuoret on kytketty + jännitteeseen, toiset kaksi on kytketty eri tavalla, pitänee tutkia tarkemmin. Se + linja menee diodien jälkeen pelkästään näille kahdelle päätekivelle sekä vastus/diodiryhmän kautta ilmeisesti jollekin aikaisemmalle vahvistinasteelle, nuo vastukset ja diodit ovat niin pieniä että ne eivät tuota oikosulkuvirtaa olisi ketäneet, joten ainoa mahdollisuus lienee tasurit tai päätekivet.
 
Kysäises ihan huvikses maahantuojalta skemaa tuohon,ellei jollain täällä notkujalla olis jemmassa sellaista.Jotain infoa irtoaa ainakin.
 
http://www.noretron.fi

No niin, asia eteni sen verran että sain maahantuojalta skemat laitteeseen. Täytyy vaan keksiä miten saa pdf:t kuvatiedostoiksi, joutuneeko printaamaan ja skannaamaan. En vielä ole kerinnyt tutkia kovi tarkasti, 6392 lukee päätetrankkujen kohdalla. Täytyy perehtyä paremmin.

No niin, skema ja layout omakuvassa. Pystynee zoomaamaan niin että tekstikin näkyy. Eli mikähän tuossa voisi olla vialla noiden diodien lisäksi(joita en vielä ole saanut aikaiseksi hankkia) eli kannattaakohan esim. suosiolla tilata samalla jotain muitakin osia(näissä kun postikulut on helposti isommat kuin osien hinta). Edit tuntuu muuten näiden musalaitteiden maahantuojilla/valmistajilla olevan tuotetuki kohdallaan,useampi tapaus ollut että vanhempaankin laitteeseen on saanut esim. manuaalin joko valmistajan nettisivuilta tai maahantuojalta sähköpostitse ja vielä nopeasti. Vähän eri meininki kuin joillain aloilla missä esim. korjaamokäsikirjat,kytkentäkaaviot,vikakoodilistat jne. ovat lähes salaisiksi julistettuja asiakirjoja tai ainakin niistä halutaan rahaa.

No niin, skema ja layout omakuvassa. Pystynee zoomaamaan niin että tekstikin näkyy. Eli mikähän tuossa voisi olla vialla noiden diodien lisäksi(joita en vielä ole saanut aikaiseksi hankkia) eli kannattaakohan esim. suosiolla tilata samalla jotain muitakin osia(näissä kun postikulut on helposti isommat kuin osien hinta). Edit tuntuu muuten näiden musalaitteiden maahantuojilla/valmistajilla olevan tuotetuki kohdallaan,useampi tapaus ollut että vanhempaankin laitteeseen on saanut esim. manuaalin joko valmistajan nettisivuilta tai maahantuojalta sähköpostitse ja vielä nopeasti. Vähän eri meininki kuin joillain aloilla missä esim. korjaamokäsikirjat,kytkentäkaaviot,vikakoodilistat jne. ovat lähes salaisiksi julistettuja asiakirjoja tai ainakin niistä halutaan rahaa.
 
Zoomatessa kuva menee pikseleiksi,siinä kuvassa on vasemmassa alalaidassa
"cross-reference" taulukko,eli korvaavuustaulukko transistoreille.Siinä on transistori tyypit.En saanut sitä suurennettua että olis voinut lukea.
 
edit: Miksi Pdf kuvatiedostoksi? se on skaalattavissa PDF:nä varsin oivallisesti.

Zoomatessa kuva menee pikseleiksi,siinä kuvassa on vasemmassa alalaidassa
"cross-reference" taulukko,eli korvaavuustaulukko transistoreille.Siinä on transistori tyypit.En saanut sitä suurennettua että olis voinut lukea.
 
edit: Miksi Pdf kuvatiedostoksi? se on skaalattavissa PDF:nä varsin oivallisesti.
 
Kun pdf:ää ei saa laitettua omakuvaan :) Siinä lukee tuon trankun osalta 6392=2N3055 Tuolla numerolla kai sitten jo löytyis.Olinhan sokea kun en tuota taulukkoa huomannut kun kiireissäni luin. Edit. Löytyi Bebekin luettelosta, 2N3055 TO3. Hinta 1€ joten ei edes kalliita. Hyvä tietää jos ei diodien vaihto auta. Voiko tuon oikarin aiheuttaa joku muu kuin tasuridiodit tai päätekivet?

Se pieni konkka joka on kytketty tasuriin voi olla myös hajonnut. Voisit itse asiassa kytkeä tasurin joka diodin rinnalle oman 47 nF konkan (keraaminen) tuon yhden sijaan. Noinkin vanhaan vahvistimeen kannattaa vaihtaa uudet elkot ja ehkä vähän isomman kuin alunperin (siis virtalähteeseen, tai miksei muuallekin) eikä alkaa arvuuttelemaan ovatko ne kunnossa. Päätekivet tuskin ovat hajonneet.

Kiitoksia neuvoista. Tilasin diodeja (1N5408,1000V/3A eli pitäisi kestää piikitkin) sekä varmuuden vuoksi muutaman uuden päätekiven, maksavat tosiaan vain euron/ketale.Nuokin kestävät Bebekin luettelon mukaan 115W(kappale?) eli ihan reilusti on mitoitettu kun niitä on 4 ja vahvarin teho 100W,tietysti ne täytynee ylimitoittaa mahdollisten piikkien varalta. Täytyy kokeilla ensin uusilla diodeilla,ajattelin vaihtaa kaikki 4. Noita konkkia voisi tietysti myös harkita,nykyiset suotokonkat ovat kyllä melkoisen järeät , merkinta 5000/55 eli ilmeisesti 5000 uF ja 55v?, kummassakin 4 jalkaa,joista 2 pelkästään kiinnitystä varten,voi olla vaikeat/kalliit löytää. Onneksi vahvarilla ei ole tällä hetkellä kiirettä mihinkään, hommasin toisen vanha peaveyn mikserivahvarin (XR700) joten tämä tullee varavahvariksi, tai jos joskus tulee tarvetta erillisille monitoreille.

Kun pdf:ää ei saa laitettua omakuvaan :) Siinä lukee tuon trankun osalta 6392=2N3055 Tuolla numerolla kai sitten jo löytyis.Olinhan sokea kun en tuota taulukkoa huomannut kun kiireissäni luin. Edit. Löytyi Bebekin luettelosta, 2N3055 TO3. Hinta 1€ joten ei edes kalliita. Hyvä tietää jos ei diodien vaihto auta. Voiko tuon oikarin aiheuttaa joku muu kuin tasuridiodit tai päätekivet?
 
Joo,niinpä epäilinkin että 2N3055:sert siinä saattaa olla.Päätekivet tuskin on hajonneet,nuo on sen verran tanakkaa kamaa ettei ihan heti losahda.
 
Mitä elkojen vaihtoon tulee,kannattaa se tasuri saada henkiin ja tehdä tasajännite mittaukset,jos vahvistin toimii antamalla pienen pohjakohinan ämyriin ilman suurempia surinoita,on omassa harkinnassa konkkaremontti,eipä elkot nyt kallita ole jos kriittisten paikkojen elkot uusii.Tuossa on kahdennettu käyttöjännite päätteellä,skemassa oli jännitearvot merkattuna joten voi katsoa onko niissä heittoa.Jos tuo on 220V laite,voi muutaman prosentin heiton hyväksyä ja skemassa lienee toleranssit annettu miten paljon ne saa heittää suuntaa jos toiseen.
 
edit:Vertaappas omaa vahvarias skeman kytkentään,skeman laite on 100V kaiutinlinja lähdöllä varustettu... tuohan taisi olla jokin keskusradiolaite jostain ostoshelvetistä?

Joo,niinpä epäilinkin että 2N3055:sert siinä saattaa olla.Päätekivet tuskin on hajonneet,nuo on sen verran tanakkaa kamaa ettei ihan heti losahda.
 
Mitä elkojen vaihtoon tulee,kannattaa se tasuri saada henkiin ja tehdä tasajännite mittaukset,jos vahvistin toimii antamalla pienen pohjakohinan ämyriin ilman suurempia surinoita,on omassa harkinnassa konkkaremontti,eipä elkot nyt kallita ole jos kriittisten paikkojen elkot uusii.Tuossa on kahdennettu käyttöjännite päätteellä,skemassa oli jännitearvot merkattuna joten voi katsoa onko niissä heittoa.Jos tuo on 220V laite,voi muutaman prosentin heiton hyväksyä ja skemassa lienee toleranssit annettu miten paljon ne saa heittää suuntaa jos toiseen.
 
edit:Vertaappas omaa vahvarias skeman kytkentään,skeman laite on 100V kaiutinlinja lähdöllä varustettu... tuohan taisi olla jokin keskusradiolaite jostain ostoshelvetistä?
 
Joo, näin toimin kunhan diodit tulee. Tuolla kaiutinlähdön luona lukee 100W 4 ohmia,ei 100V, ei ehkä erotu kovin hyvin tuosta kuvasta. laite toimi ennen posahtamistaan loistavasti, ei suhissut eikä hurissut,joten elkot lienevät ainakin olleet kunnossa. Vähän aikaa tuota nimittäin kerkesin testailla parillakin eri kauitinkokoonpanolla(4ohmin 4x10 kitarakaappi sekä 8 ohmin PA-torvi) Sitten vaan virtaa kytkiessä ampui sulakkeen... Muut elkot ei niin pahoja varmaan ole, mutta pikaisella nettikatalogien selauksella(bebek,SP-elektroniikka,Uraltone) ei noita isoja suotokonkkia vastaavia löytynyt,kaikissa joko kapasitanssi tai jännitekesto pienempi. Mutta niin kauan kuin ei hurise voinee olettaa että nuo ovat ok? Toivossa eletään, ko vahvari on muuten kyllä vakuuttavan lujatekoisen tuntuinen nykylaitteisiin verrattuna.