Elektroniikka ja soitinrakennus ›

Heippa!
 
Haluaisin siis vihdoinkin rakentaa oman pedaalin, ilman niitä DIY kittejä, sillä niissä on yleensä piirilevyissä valmiina osoitettu kaikki komponenttien paikat, joten se ei tunnu oikein omatekoiselta ja sen myötä ei myöskään innostavalta. Löysin netistä tämmöisen ''Rangemaster Treble Booster'' -kaavan, joka vaikuttaa hyvin yksinkertaiselta. En ole kuitenkaan varma, että miten jalkakytkin asennetaan tuohon kyseiseen kaavan, joten kehittelin kahden kaavan (boosterin & jalkakytkimen) yhdistelmän, jonka kuvan olen linkannut alas (kuva 1). Laitoin myös boosterin- ja jalkakytkimen alkuperäiset kaavat. (kuva 2 & kuva 3)
 
Kysymykset:
 
a) Onko luomani kuvan (kuva 1) kaava oikein? Toimisiko tuo?
b) Onko tämä true bypass?
c) Onko sillä mitään väliä, että mitä komponentteja ostan, kunhan ne vastaavat mainittuja voimakkuuksia? Voisiko siis C1 komponentti olla kumpi vain näistä:
 
https://www.hifitalo.fi/expotus_47uf_elko_50v
 
https://www.uraltone.com/4-7uf-16v- … ktrolyytti-pysty-1-5mm-rasteri.html
 
Niiden v määrä on eri, vaikuttaako se asiaan?
 
d) Onko väliä, että minkälaisen potikan ostan tähän pedaaliin? Onko tietynlaisiin pedaaleihin tietynlaiset potikat ja miten niiden erot vaikuttavat?
e) Onko sinulla antaa jotain vinkkejä aloittelijalle?
 
Tässä on nämä kuvat:
Kuva 1: https://i.imgur.com/TCSHzVH.png
Kuva 2: https://i.imgur.com/ikj9S3z.png
Kuva 3: https://i.imgur.com/EWTMBvn.png
 
Kiitän jo etukäteen suuresti. Auttaisitte minua todella paljon tämän asian kanssa vastaamalla näihin!

Onpa mahdollisuus haksahtaa ihan vaikka trolliin mutta olkoon.
 
Jännite-ero tarkoittaa fyysistä eroa. Siitä vain sovittamaan viiskymppistä kortille.
Mikäli potikat ovat vieraita, kannattaa lukea tämä: http://www.resistorguide.com/potentiometer/
 
Laadullisesti metallikalvovastukset ovat ratkaisu kohinaan. Hiiliratapotikat ovat kuraa, Bournsin muovit jotain ihan muuta. Konkat 105-asteisia ja niin edelleen. Yksityiskohtien ymmärtämiseen saa kulumaan muutaman vuoden helposti. Onnea matkaan.

Moi.
 
Tervetuloa mnettiin.
 

 
Puskuri: a) Onko luomani kuvan (kuva 1) kaava oikein? Toimisiko tuo?
 
Ainakin äkkivilkaisulla vastaa noita kahta alkuperäistä, joten pitäisi toimia.
 
Edellyttäen toki että seuraat alkuperäistä ohjetta: esimerkiksi kondensaattoreiden C2 ja C3 kytkentäpisteiden välistä on folio katkaistava, jne.
 
Ulostulojakki pitää toki maadoittaa tavalla tai toisella.
 

 
Puskuri: b) Onko tämä true bypass?
 
On.
 

 
Puskuri: c) Onko sillä mitään väliä, että mitä komponentteja ostan, kunhan ne vastaavat mainittuja voimakkuuksia? Voisiko siis C1 komponentti olla kumpi vain näistä:
 
https://www.hifitalo.fi/expotus_47uf_elko_50v
 
https://www.uraltone.com/4-7uf-16v- … ktrolyytti-pysty-1-5mm-rasteri.html
 
Niiden v määrä on eri, vaikuttaako se asiaan?
 
Kuten jäsen ituvirtanen tuossa yllä mainitsikin, elektrolyyttikondensaattorin jännitekesto samankapasitanssisia (ja samalla tavalla valmistettuja) kondensaattoreita vertaillessa on kokolailla suoraan verrannollinen niiden fyysseen kokoon.
Mitä suurempi jännitteenkesto -> sitä suurempi fyysinen koko.
Ja sama tietysti pätee myös samanjännitekestoisia vertailtaessa kun kapasitanssi vaihtelee.
 
Mahdollisimman hyviin kohina-arvoihin päästäkseen jännitteenkesto kannattaa kuitenkin sovittaa mahdollisimman tarkkaan vaadittuun -tai itse suunitellessa laskettuun maksimijännitteeseen- kondensaattorin muut ominaisuudet (kuten rippelijännite) kun kulkevat pitkälti käsi kädessä jännitteenkeston kanssa.
 
Kapasitanssiarvot ovat yleensä hyvinkin tarkkaan valittu eikä niistä kannata poiketa ellei tiedä mitä on tekemässä.
 

 
Puskuri: d) Onko väliä, että minkälaisen potikan ostan tähän pedaaliin? Onko tietynlaisiin pedaaleihin tietynlaiset potikat ja miten niiden erot vaikuttavat?
 
Ituvirtanen tuossa yllä myös tuotakin asiaa valotti, etenkin itse tehdessä ostaa laadukkaimman potentiometrin minkä pystyy.
 
Hiilimassapotentiometreilläkin saa toki laitteen aikaiseksi, mutta etenkin jos potentiometri on signaalitiellä kuten yleensä yksinkertaisemmissa kytkennöissä on, halpuus ilmenee ennemmin tai myöhemmin epätoivottuna toimintana kuten kohinana, rutinoina ja pätkimisenä.
 

 
Puskuri: e) Onko sinulla antaa jotain vinkkejä aloittelijalle?
 
Kaksi ylitse muiden mun mielestä.
 
#1 Elektroniikan ja sähkön fysiikan perusteet haltuun.
 
Jos kielitaito ei suitsi oppimishalukkuutta, aika lailla sama tekeekö sen netin kautta vai painetuista kirjoista, mutta itse suosin fyysisiä kirjoja.
 
Jos lontoo ei taivu, kirjastoista ja kirpputoreilta löytää esimerkiksi ammattikoulun elektroniikka-asentajalinjan oppikirjoja.
Noilla pääsee jo todella pitkälle perusteisiin.
 
Pitkälti ainoat kotimaiset sivut joita aiheesta olen löytänyt ovat :
 
https://huhtama.kapsi.fi/ele/index.php?si=ml21.sis
 

 
#2 Onnistunut juotos on elektroniikkaharrastelun tärkein komponentti.
 
Vaikka halvalla markettikynäkolvillakin aktiiviharrastaja saa täydellisiä juotoksia aikaiseksi, kunnollinen termostaattijuotosasema on likipitäen pakollinen hankinta jos harrastusta ajattelee hivenenkään pidemmälle.
 
Nykyinen lyijytön tina vaatii huomattavasti korkeamman (~50-100 astetta) lämpötilan kuin eutektinen lyijy-tina seos, joten jos "vanhaa kunnon" juotostinaa ei ole saanut haalittua ennen myyntikiellon voimaanastumista, juotinvaatimukset ovat tarkemmat kuin ennen.
 
Korkeammista juotoslämpötiloista johtuen lämmitysaikaan ja komponenttien lämpötilankestoon on myös syytä kiinittää huomiota tarkemmin kuin ennen, ja esim. mikropiirit asentaa aina kannalle eikä juottaa suoraan piirilevylle.
Lämpöherkkiä komponentteja voi myös nostaa hivenen korkeammalle piirilevystä.
 
Vanhoja kuvia "onnistuneista" juotoksista -ja etenkään niiden kirkasta ulkonäköä- on turha edes yrittää saavuttaa, eivät ole pääsääntöisesti mahdollisia nykytinoilla.
 
Nykyjuottamisen haasteista oli äskettäin täällä juttuakin:
 
https://muusikoiden.net/keskustelu/posts.php?c=31&t=240884
 
Johon jäsen Okabass linkitti kuvan mun mainitsemaan tulivuorivertaukseen:
 
okabass: Toi tulivuorivertaus on hyvä.
https://upload.wikimedia.org/wikipe … ia/commons/8/81/Mt.Mayon_tam3rd.jpg
 
Tuon näköinen juotos on suurella todennäköisyydellä onnistunut kunhan pinta on sileä, vaikka samea olisikin.
 

 
Sellainenkin seikka pitää juottamisessa pitää mielessä että vaikka lyijy ja sen myötä lyijyhöyryt häipyivätkin tinareita riivaamasta, juoksutehöyryt ovat aiempaa haitallisempia.
Muunmuassa korkemmasta juotoslämpötilasta johtuen.
Eli juotoshommat kannattaa tehdä mahdollisimman hyvin tuuletetussa tilassa, eikä ehdointahdoin hengitellä syntyviä höyryjä ja kaasuja.
Vaatekomeromancave ei ole siis suositeltava ellei ilmanvaihtoa tehosta vaikkapa saunaventtiilin alkuperäisen tilalle vaihtamalla.
 

 
ituvirtanen: Onpa mahdollisuus haksahtaa ihan vaikka trolliin mutta olkoon.
 
:D
 
Samaa pohdin minäkin, sen verran taajaan noita peikkoja tuntuu taas näin joulun(kin) alla olevan liikkeellä :/.
 
Olkaamme vaikkapa joulun kunniaksi väärässä :).
 
T:Samuli