Elektroniikka ja soitinrakennus ›

mitkä puut eivät sovellu kitaran rakentamisee? tiiän ainaki vaneri :D
ja jos tehdään isolevu monest lankust ni mite ne liimataa? ja teen nytr ekaa kitaraa et voi muutaki neuvvoo.

Yleisesti käytetyimpiin ja laadukkaimpiin puihin kuuluvat ainakin mahonki, vaahtera, leppä, lehmus sekä muutamat nuiden alalajit. Lisäksi joskus käytetään poppelia, pyökkiä jne. mutta ei juurikaan laatukitaroissa. Jostain halpiskitaroista löytyy myös esim. vaneria. Vaneri ei kuitenkaan ole todellakaan hyvä soitinrakennuspuu.
 
Kannattaa pysyä jalopuulinjalla.
 
E: kokeneemmat saapi neuvoa enemmän ja korjailla jos on tarvis.

Yleisesti käytetyimpiin ja laadukkaimpiin puihin kuuluvat ainakin mahonki, vaahtera, leppä, lehmus sekä muutamat nuiden alalajit. Lisäksi joskus käytetään poppelia, pyökkiä jne. mutta ei juurikaan laatukitaroissa. Jostain halpiskitaroista löytyy myös esim. vaneria. Vaneri ei kuitenkaan ole todellakaan hyvä soitinrakennuspuu.
 
Kannattaa pysyä jalopuulinjalla.
 
Joissain 70-luvun saksalaisissa sähkökitaroissa on kaula niin monesta palasta laminoitu, että se muistuttaa hyvinkin vaneria tai kertopuupalkkia. Ja noista pyydetään ihan kovia hintoja ebayssa ja vastaavissa. Itselläni oli joskus Framuksen 335 klooni, jossa tuollainen vanerikaula oli. Koska 335:ssa on koppakin vaneria - jopa Gibsonilla - niin se saikin epäilemään, että omistamani Framus oli kokonaisuudessaan kyhätty samasta puutavarasta. Miten vain, loistava kaula, loistava kitara.
 
Aloittajan kannattanee tutustua FAQ-ketjuihin. Niiden kautta löytyy paljon tarvittavasta perustiedosta.

Tuota on myös tullut joskus mietittyä, että kuinka monesta palasta kitaran rungon tai kaulan "saa" tehda ennenkuin se muuttuu "vaneriksi" ja sitä kautta paskaksi. Tietysti kaikkein traditionalistisimpien mielestä varmaan runko saa olla korkeintaan kahdesta palasta ja kaulan on tietenkin oltava yhdestä puusta. Toisaalta nimenomaan kaulan kohdalla järki sanoisi että laminoitu rakenne on jäykempi ja stabiilimpi, eli pysyy paremmin suorana mikä kaulassa on erittäin suotavaa.Kaulamateriaalin vaikutus ääneen taas lienee aika minimaalinen. Viidestä palasta (+otelauta) tehty kaula on kai vielä aika yleinen? Itsellänikin oli välillä Ibanezin RG jossa kaula oli sellainen "raidallinen". Mutta entäs sitten jos se tosiaan on parin millin viilusta laminoitu? Sellaisen muistaisin kyllä myös jossain kuvassa nähneeni. Ja onhan kauloja tehty hiilikuidusta ja muistaakseni alumiinistakin.
 
Entäpä liimapuinen tai "vanerinen" laminoitu runko? olisi kyllä hiton mielenkiintoista nähdä tulokset testistä jossa rakennettaisiin muuten täsmälleen samanlaiset kitarat esim. leppä- mahonki- mänty- haapa- liimapuu- vaneri- ja vaikkapa lastulevyrungoilla, päälle peittävä maali ja sitten sokkotestiin että millaisia eroja on havaittavissa soundissa ja tuntumassa. Ei vaan taida millään vaadittavat resurssit omaavalla taholla (kitarvalmistajat, soitinrakentajat) olla intressejä tuollaiseen testiin. Voisi viedä mojoa eksoottisilta puulajeilta jos soittajat eivät erottaisi niitä soundin perusteella vaikkapa kotimaisesta männystä :) Tosin jossain päin maailmaa suomalainen mänty voisi olla hyvinkin eksoottinen puu, soundaisiko se silloin paremmalta?
 
Onhan esim. perinteisen Les Paulin runkokin laminaatti, eli onko se "vaneria"?

On ollut pari kertaa mielessä tehdä body jostain betonivalun jäljiltä olevasta jätelaudasta niin että höyläys + liimaus vaan ja siintä sitten eteenpäin että näkisi miten huono se oikeastaan voi olla ja huomaako tälläinen harrastelija oikeastaan eroa.. elikkäs tekee niin hyvän kuin pystyy niin paskasta materiaalista kuin löytyy.
 
Olis siinä kiva seurata kun laudat kuivuu omman tahtiinsa että vääntyykö kitara vai irtoaako laudat toisistaan - tietysti huonekalurakentamisesta tutut puutapit koko bodyn leveydeltä pitämään hommaa kasassa.

Jostain halpiskitaroista löytyy myös esim. vaneria. Vaneri ei kuitenkaan ole todellakaan hyvä soitinrakennuspuu.
 
Pakko tähän väliin heittää:
 
http://www.ritter-basses.com/ritter … itter-basses-history/0503/popup.php
 
http://www.ritter-basses.com/ritter … itter-basses-history/0444/popup.php
 
http://www.ritter-basses.com/ritter … itter-basses-history/0445/popup.php
 
Ei oo ihan halpoja eikä luultavasti ihan huonojakaan. Kaikki on suhteellista.

voihan tuon vanerisen bodyn tehä vaikka mahongista, liimaa pari milliä paksuja mahonki levyjä niin että syyt menee joka toisessa vastapäin, eli ristiin rastiin. tottahan sinne väliin jää sitä liimaa, eli ne liima kerrokset sais vissiin olla aika ohuita. Eikä varmaan perus puusepänliimaa. Vanerointiin taitaa olla ihan omat liimansa.

Vanerihan tehdään viiluista joiden syiden suunnat menevät poikittain toistensa päältä. Mistään neckthru laminaatti kauloista ja les pauleista tuskin tarvitsee puhua samassa lauseessa.

Pakko tähän väliin heittää:
 
http://www.ritter-basses.com/ritter … itter-basses-history/0503/popup.php
 
http://www.ritter-basses.com/ritter … itter-basses-history/0444/popup.php
 
http://www.ritter-basses.com/ritter … itter-basses-history/0445/popup.php
 
Ei oo ihan halpoja eikä luultavasti ihan huonojakaan. Kaikki on suhteellista.
 
Ei nyt sinällään liity aiheeseen, mutta luulis tuon vimosen basson kaulan ainakin pysyvän kiinni.
 
Stereotypioista sen verran, että kafru rakensi joskus yläasteikäisenä tekussa liimapuusta itselleen Explorerin. Aivan saatanan painava vekotin, millä oli sen takia todella vinkeää soittaa. Mut soundi oli aikasta tymäkkä hevijynkytykseen. Ja akustisenakin se soi aikasta kovaa.

nyt kun nuista puista puhutaan, niin onko jollain tietoo tai kokemusta tammesta telen bodypuuna? Sehän on rakenteeltaan aika paljon saarnin tyyppistä, niin että saiskohan siitä samat saundit, painoo ainakin saa tuommosen pari grammaa enempi.

Mikä sopii ja mikä ei, riippuu tietysti hiukan siitäkin varmaan mitä kitaralta haluaa ja kuinka sen osaa toteuttaa.
 
Vuonna -74 kotimainen mänty/koivu sekoitus oli tilanteeseen ihan passelli kun muutakaan ei ollut saatavilla.
 
Kaavat oli Stratoon ja mikään ei voinut rakentamista estää.
Runko oli siis kaksi palaa mäntyä ja koivuinen kaula läpi bodyn keskipalana.
 
Tietoa ei juurikaan ollut muusta kuin suhdeluvuista joilla kitaran saa soimaan oikein, mutta se riitti silloin.
 
Eli se soi ihan mukavasti sen aikaisiin tarpeisiin vaikka mikitys oli mitä sattui halvalla löytämään.
 
Styrkkarina oli sen aikainen halvin putkimalli, eli jonkin merkkinen putkiradio josta ainakin ääntä lähti.
 
Nyt jos rakentaisin kitaran, valitsisin puut ehkä hiukan muusta lajista, vaan jätän suosiolla taitavammille.
 
Harrastelija

nyt kun nuista puista puhutaan, niin onko jollain tietoo tai kokemusta tammesta telen bodypuuna? Sehän on rakenteeltaan aika paljon saarnin tyyppistä, niin että saiskohan siitä samat saundit, painoo ainakin saa tuommosen pari grammaa enempi.
 
Tammi jos olisi hyvä soitinpuu niin olisihan siitä jo niitä tehty, tammen syyrakenne on pillimäinen, joten jos siitä tekisi niin menisi litratolkulla filleriä/lakkaa ja mikäköhän olisi saundi sen jälkeen, ehkä sama kuin tekisi kastellusa ja prässätystä paperista, unohda, sensijaan tiikistä voisi olla hyvä kokeilla, itse olen yhden tehnyt ja sondi oli mielipiteitä jakava, riipuu vähän mikeistä? Tiikkihän on älyttömän öljyinen puu, mutta jos jotenkin saisi tuon öljyn pakotettua puusta voisi tulla vaikka mitä?

mitkä puut eivät sovellu kitaran rakentamisee? tiiän ainaki vaneri :D
ja jos tehdään isolevu monest lankust ni mite ne liimataa? ja teen nytr ekaa kitaraa et voi muutaki neuvvoo.
 
Benedetton kirjassa Making an Archtop Guitar on kuva kitarasta, jonka kansi on tehty rakennusluokan mäntylankusta 2"x10", kaksi lankkua liimattu rinnakkain. Kannessa näkyy runsaasti oksia ja taitaa olla reikiäkin. Kuvatekstin mukaan kitara soi hyvin ja on yhtä hyvä kuin kalliista soitinpuusta tehty kitara.
Kokemuksesta sanoisin, että jos hankkii jalopuiset puuaihiot, kunnon mikit, otelaudan, virityskoneistot yms tilpehöörit ja pintakäsittelyaineet niin on lompsa ainakin 500 eur kevyempi. Kaupasta taitaa saada aika hyvän kitaran samalla hinnalla. Mutta kitaran rakentamin omin kännyin onkin eri asia.

Benedetton kirjassa Making an Archtop Guitar on kuva kitarasta, jonka kansi on tehty rakennusluokan mäntylankusta 2"x10", kaksi lankkua liimattu rinnakkain. Kannessa näkyy runsaasti oksia ja taitaa olla reikiäkin. Kuvatekstin mukaan kitara soi hyvin ja on yhtä hyvä kuin kalliista soitinpuusta tehty kitara.
 
Huom. Kyseessä oli hra Benedetton tekemä rämistin ja hän painottikin että osaavan rakentajan käsissä mistä tahansa materiaaleista syntyy hyvä soitin. Itse en lähtisi yrittämään.

Jos ensimmäistä olet tekemässä, valitse mahonki, soi hyvin ja on erittäin helppoa työstää. Itse valitsin suuruudenhulluudessani ensimmäiseksi urakakseni bubingan - ja voi hyvänen aika sitä vääntöä ennenkuin siitä sai edes palan irti.
Kantapään kautta opiskelua parhaimmillaan

Huom. Kyseessä oli hra Benedetton tekemä rämistin ja hän painottikin että osaavan rakentajan käsissä mistä tahansa materiaaleista syntyy hyvä soitin. Itse en lähtisi yrittämään.
 
Osaamattoman rakentajan käsissä hyvästäkin materiaalista syntyy paska soitin.
 
Hyviä puita pidetään jonain vippaskonstina aloittelevalle rakentajalle, että ne muka takaavat sen, että soittimesta tulee vähintäänkin kelvollinen.
 
Itse en ole onnistunut huomaamaan puiden laadun merkittävää vaikutusta lopputulokseen. Toisaalta lopputulos on aina heijastellut työvaiheiden onnistumista. Kaikkea on tullut tehtyä väliltä takkalaatu - kelvollinen, ja parin ensimmäisen karahkan jälkeen lopputuloksen on arvannut, tai tiennyt, jo ennen kuin kielet ovat olleet kiinni.
 
Jos joskus vielä onnistuisi.

Jos ensimmäistä olet tekemässä, valitse mahonki, soi hyvin ja on erittäin helppoa työstää. Itse valitsin suuruudenhulluudessani ensimmäiseksi urakakseni bubingan - ja voi hyvänen aika sitä vääntöä ennenkuin siitä sai edes palan irti.
Kantapään kautta opiskelua parhaimmillaan
 
Työstettävyys on erittäin hyvä kriteeri valittaessa puita ensimmäiseen kitaraan. Jos ei ole kokemusta puuntyöstöstä, niin on aivan tarpeetonta kiusata itseään ensimmäisessä projektissa valitsemalla siihen vaikeasti työstettäviä (kivikovia, helposti lohkeavia tms.) puulaatuja.
 
Sitten kun kokemusta on ja pystyy käyttämään sähkötyökaluja pienemmillä toleransseilla - siten, että käsin höyläämisen, hiomisen, viilailun yms:n osuus jää pienemmäksi - kannattaa vasta harkita bubingoja ja muita haasteellisia puulajeja.

Työstettävyys on erittäin hyvä kriteeri valittaessa puita ensimmäiseen kitaraan.
 
Näin on. Esimerkiksi juuri mänty on halpaa harjoittelupuuta rungon teossa, kun mokia tulee kumminkin. Ja toisaalta lopputuloksesta voi tulla vallan asiallinenkin. Bassossa ainakin tuntuu toimivan hyvin.

tammen syyrakenne on pillimäinen
 
Niin on saarninkin, ja siitä silti tehdään aika paljon kitaroita. Siksi arvelinkin soisiko tammi lähes samalla lailla. Saarnen suosio tammeen verrattuna voi olla hinnassa tai painossa. Kertokaa tietävät.

Niin on saarninkin, ja siitä silti tehdään aika paljon kitaroita. Siksi arvelinkin soisiko tammi lähes samalla lailla. Saarnen suosio tammeen verrattuna voi olla hinnassa tai painossa. Kertokaa tietävät.
 
En kyllä nimenomaan tiedä, mutta yhden basson tein takavuosina tammesta, ihan kokeeksi. Ei soinut yhtään ja sen palastelin sitten ja keräsin osat talteen (talla, mikit jne.) seuraavia projekteja varten.