Elektroniikka ja soitinrakennus ›

Osaako joku viisampi kertoa miten puoliakustisen kitaran elektroniikkaa yleensä saadaan säädettyä tai korjattua??
 
Kyseessa siis kitara jonkä kopassa ei ole mitään muuta aukkoa kuin normaalit f-aukot. Pystyykö taitava heppu operoimaan noista f-aukoista käsin? Vai täytyykö koppa avata jotenkin?
 
On ongelma kun uudessa puoliakustisessa toimii jostain syystä volume-potikat melkein on/off periaatteella, eli nollasta ykköseen käännöllä tulee lähes kaikki vola päälle.

Alkujaan siellä on operoitu ihan niistä f-aukoista käsin. Nykyään usein mikin kolosta on hieman isompi reikä josta koppaan pääsee.
 
EDIT: Se ei siis ole kuitenkaan helppoa mistään rei'ästä ;)

"miten itse tekisin"
 
Juotostyöt tehdään niin että kamat pihalle esim mikkiaukoista tai f-aukoista. Juotokset tehdään sitten siististi "pihan puolella" ja osat vedetään takaisin kitaran sisälle narujen avulla.
 
Esim volapotikan reiästä naru sisään kitaraan ja ulos samasta aukosta mistä kamat tuli pihalle, solmitaan osaan kiinni, sitten sillä narulla vedetään se potikka omalle paikalleen ja kiristetään. Sama homma tone-potikalle, omasta aukostaan naru jne. jakki samaten. Mikrofonithan on kiinni omissa kehyksissään joten ne viimeisenä kiinni. Jos mikrofoni on metallikuorinen, sen asentamiseen voi käyttää "kahvana" magneettia.

Hankalaa mutta paljon vaihtoehtoja ei ole.

Esim volapotikan reiästä naru sisään kitaraan ja ulos samasta aukosta mistä kamat tuli pihalle
 
Narun pujottamisessa muuten pitkä nippuside on näppärä apuväline. Pujotat siis nippusiteen volapotikan reiästä f-aukon suuntaan ja jätät paikalleen. Se lukituspää jää näppärästi potikan reikään, jolloin nippuside ei lipsahda niin helposti kitaran sisään. Sitten teippaat e.m. narun nippusiteen päähän ja vedät narun paikalleen. Tämän jälkeen narulla saa vedettyä potikan paikoilleen.

Mulla on käytössä ollut mukavaa silikoniletkua mikä istuu potikan varteen tiukasti.
Potikat irti letkut potikkaan kinni (ennenkuin sen potikan tiputtaa kopan sisälle)
Sitten virkkuukoukulla kalastelee rojut f-aukosta pihalle.
Korjaus, jonka jälkeen letkuista vetää tavarat paikoilleen.
Tämä toimii helpommin kuin narut, koska letku keskittää potikan suoraan reikään.
Itse sain työpaikan labrasta takavarikoitua hyvää silikoniletkua tähän käyttötarkoitukseen..... jostain etolasta varmaan löytyy ihan ostettavaksi.

Letku onkin hyvä idea, mulla on moista myös ja jossain vaiheessa f-aukollisen kitaran elektroniikat pitäisi vaihtaa. Virkkuukoukku on myös hyvä idea, moista ei talosta löydy joten pitäisikö mennä ostamaan moinen. Miehekästä :D
 
Aiemmin oon rautalangasta viritelly koukkua mutta oishan tuo virkkuukoukku nyt hieno kapine olla kitaratyökalulaatikossa...
 
E: toinen moinen sinne työkaluihin on kynsiviila, satulan viilaamiseen jne ;)

Virkkuukoukku on hyvä työkalu. Oma on hieman modattu eli taivutettu hieman kaarelle, jolloin kopan sisältä ronkkiminen on hieman helpompaa.
Koukku toimii myös hyvin kielen nostamiseksi pois satulaurastaan viilausta varten sekä tallan jousien asennuksessa. Tämän kun aina itsekkin muistais, ei katkeis kynnet niin usein....

Jossain oli myös neuvo että kannattaa tehdä pahvinpalasta "sapluuna" jossa on kanteen tuleville kamoille reiät samoissa paikoissa kuin kannessakin, sitten kun juottaa piuhat niin että potikat, mikkivalitsin jne. on kiinni pahvissa niin ei ainakaan tule johdoista liian lyhyet. Ei varmaan kannata sittenkään tehdä aivan tiukkoja, voi olla haasteelinen asentaa jos piuhat riittävät vain juuri ja juuri.
 
Minun on muuten myös jo jonkin aikaa pitänyt hommata virkkuukoukku, tarvitsen välineen saksofonin ja klarinetin jousten asetteluun. Tästä muistuu mieleen kun n. vuosi sitten kävin paikallisessa ompelutarvikeliikkeessä hankkimassa ompelukoneeseen neuloja ja uuden lampun (ompelin kosketinsoittimille suojahupun yms. pussukoita). Keski-ikäinen myyjätäti oli ensin suorastaan kauhistuneen näköinen, luuli kai että kaljupäinen nahkatakkimies tulee vähintään ryöstämään kassan. Rauhoittui kyllä sitten kun kerroin asiani, neulat ja lamppu 60-luvun Singeriin löytyivät hyllystä, samoin vahvaa ompelulankaa, lopuksi täti jo hymyilikin.

Sapluuna on erittäin hyvä idea. Johtojen kannattanee olla kyllä mieluummin vähän liian pitkät kuin vähän liian lyhyet ainakin tällaisessa tapauksessa. Yleensäkin, liian lyhyt johto on aina enemmän ongelma kuin tarvetta pitempi.

Onttokoppaisessa pitää johdot olla melko sopivat, sillä roimasti liian pitkä johto kuuluu rapinana.

Kiitos vastauksista! pitää varmaan koittaa ottaa potikat ulos ja sitten naruilla takasin paikoilleen. Saa nähdä miten käy.