Elektroniikka ja soitinrakennus ›

Moi
 
Suunnitelmissa on pieni, n. 40cm skaalalla oleva lelusoitin lapselle. Puuksi löytyi vaahteraa, ja siihen tulee kaksi oikeaa basson kieltä plänkyteltäväksi. Jos koko soittimen tekee yhdestä puusta, ja kaulasta pikkulapsen kätösille sopivan, minkälaisia ratkaisuja kaulan jäykistykseen olisi tarpeen tehdä?
 
Ajattelin, että josko siihen jyrsisi uran, minne liimaisi pystyyn jonkun metallilatan tai vastaavan, ja otelaudan sitten liimaisi päälle niin kuin isojenkin peleissä, mutta näinköhän sille edes on tarvetta? Otelaudan leveydeksi tulee n. 25mm, ja kaulan paksuus varmaan samaa luokkaa maksimissaan.
 
Ja siis tämä on pieni harjoitus soitinrakennuksen saralla myös, tulee siis oikeat kielet, tallapalat, virittimet, ylimääräinen mikki ja sähkötkin, kaulaan yritän laittaa myös nauhat. Kielet voi jättää vähän normaalitasoa löysemmälle, mutta jonkinlaiseen vireeseen olisi tarkoitus saada.

gemisti: Moi
 
Moikka moi!
 
Ajattelin, että josko siihen jyrsisi uran, minne liimaisi pystyyn jonkun metallilatan tai vastaavan, ja otelaudan sitten liimaisi päälle niin kuin isojenkin peleissä, mutta näinköhän sille edes on tarvetta?
 
Minä laittaisin hiilikuitustruidun ihan vaan varmuuden vuoksi, noissa mitoissa halpaa esim. RC-liikkeessä.

Moi.
 
gemisti: Ajattelin, että josko siihen jyrsisi uran, minne liimaisi pystyyn jonkun metallilatan tai vastaavan, ja otelaudan sitten liimaisi päälle niin kuin isojenkin peleissä, mutta näinköhän sille edes on tarvetta? Otelaudan leveydeksi tulee n. 25mm, ja kaulan paksuus varmaan samaa luokkaa maksimissaan.
 
On tarvetta.
 
Tarve on pienempi jos aihio on "soitinrakennuspuuta", ehdoton jos pihapuuta.
 
Pystyyn asetettua metalli- tai kovapuusoiroa tai T-profiilia on käytetty (ja käytetään) teollisestikin valmistettujen kielisoitinten kaulan stabilointiin, joten suosittelen ehdottomasti laittamaan.
Ylläehdotettuja hiilikuitusoiroja käytetään nykyään varsin laajasti instrumenttiteollisuudessa, ja koska asut Helsingissä, sulla on "lähellä" useampiakin askarteluliikkeitä joista noita saa.
 
Koska kaula on noinkin siro, kaulan ja bodyn liitoskohdasta tulee haastava jos/kun instrumentin tekee yhdestä palasta.
Vaatinee vahvikesoiron ja otelaudankin jatkumisen reilusti liitoskohdan yli.
Jatkossakin on haasteita tiedossa, ainakin ellei syyt ole suoria ja pystyssä, ja luultavasti silloinkin vaikka virettä laskisikin.
 
Jos mitenkään on valmistusteknisesti ja/tai työkalupoliittisesti mahdollista halkaista aihio niin että saat väliin vaikka samasta lankusta sahatun soiron (jonka syynsuunta käännetään) keskelle, instrumentin käyttöikäennuste kasvaa roimasti.
Muutenkin syynsuuntiin kannattaa kiinnittää huomiota jotta vältytään hallitsemattomilta vääntelyiltä.
 

 
gemisti: Ja siis tämä on pieni harjoitus soitinrakennuksen saralla myös, tulee siis oikeat kielet, tallapalat, virittimet, ylimääräinen mikki ja sähkötkin...
 
Hienoa, tuollaisella on varmasti mukava aloitella sekä soitinrakennus- että soittoharrastusta.
 

 
gemisti: ...kaulaan yritän laittaa myös nauhat. Kielet voi jättää vähän normaalitasoa löysemmälle, mutta jonkinlaiseen vireeseen olisi tarkoitus saada.
 
Kokska kaularauta ei ole säädettävä, eikä kielten vetokaan välttämättä avita, kehoittaisin liimamaan nauhat ylileveisiin uriin tai liimaamaan otelaudan vasta nauhojen asentamisen jälkeen.
Muuten käy herkästi niin että tiukat nauhat pakottavat kaulan jäykkäristä huolimatta niin kuperaksi ettei nauhalinjaa saa hiomalla edes suoraksi.
 
Rakentelun iloa.
 
T:Samuli

Kiitos! Täytyy ruveta suunnittelemmaan tarkemmin, ja tuo RC/askartelukauppa oli hyvä vinkki!
 
Puuaihio on ihan kuivaa vaahteraa 50mm lankkua, hain Hakalan puutukulta hiljattain, ja ajatus oli yhdestä palasta veistää koko vehje, ja otelaudankin luullakseni tekisin siitä, kun ei muutakaan hyvää puuta nyt käsillä ole.
 
Eiköhän tossa ihan kohtalainen määrä haasteita tule vastaan vielä, mutta pikkuhiljaa alkuun.

Moi.
 
gemisti: Kiitos! Täytyy ruveta suunnittelemmaan tarkemmin, ja tuo RC/askartelukauppa oli hyvä vinkki!
 
Joo, suunnitella kannattaa toki, mutta vaikka insinöörimenttaliteettiin suunnittelu vahvasti kuuluukin, hyvin ja tarkkaan suunniteltu ei pääsääntöisesti ole vielä lainkaan aloitettu ;).
 

 
gemisti: Puuaihio on ihan kuivaa vaahteraa 50mm lankkua, hain Hakalan puutukulta hiljattain, ja ajatus oli yhdestä palasta veistää koko vehje, ja otelaudankin luullakseni tekisin siitä, kun ei muutakaan hyvää puuta nyt käsillä ole.
 
Jos syynsuunta on lankussa hivenekään symmetrinen, kokolailla turvallistahan tuollaisesta on instrumentti nakerrella.
Käy mainiosti myös otelautaan.
Joltain paikalliselta kitaranikkarilta löytynee kyllä sopiva otelautahukkapalakin sopuhintaan jos jotain muuta kaipaa.
 

 
gemisti: Eiköhän tossa ihan kohtalainen määrä haasteita tule vastaan vielä, mutta pikkuhiljaa alkuun.
 
Vamasti on haasteita edessä, siitä pitää huolen etenkin luudanvarren vahvuinen kaula.
 
Toisaalta, Uraltonelta löytyy poistonurkasta sikarilaatikkokitaraan "tarkoitettuja" 26mm nauhanpätkiä kolmella eurolla 24 kpl, Presarin MkII (tai Mustangin jos sellaisen jostain löytää/raaskii uhrata) mikki toimii suoraan, Fender tyylinen talla on yksinkertainen väkertää kotioloissakin vaikka tyhjästä jos halpistallaa ei halua käyttää hyväkseen jne.
 
T:Samuli

Otelaudan ehkä voisi tehdä vähän leveämmäksikin, 30 mm ei vielä tuntuisi suuruudenhullulta.
 
Edit: ovatko sikarilaatikkokitaran valmiiksi pätkityt nauhat tosiaan vain 26 millin pituisia? Jopa on!

Uraltonelta mulla onkin noita nauhanpätkiä pussillinen hankittuna! Sellanen halpis P90 löytyy, ja tallapaloja ja virittimiä, pari basson kielen pätkää ja sähköt kohdilleen, ihan vahvistimen kautta soitettava olisi tarkoitus saada aikaan.
 
Kaulan mittoja olen miettinyt juuri noiden nauhanpätkien leveyden perusteella, mutta äkkiähän siihen vähän leveyttä laittaa molemmin puolin ilman että paljoa käyttöä rajoittaa. 1-vuotias ei vielä paljoa ymmärrä, mutta onhan se kiva että käsi sopii kaulalle edes jotenkin.
 
Puuaihio oli ihan hyvänoloinen, melko suorasyinen. Seuraavaksi pitäisi kai piirrellä muoto ja jyrsiä kaulan paikkaa esiin, ja sitä kaulan jäykisteen uraa. Täytyy vähän kattoa millä työkaluilla tuon vaiheen tekee, mutta mahdollisesti metallijyrsimen ja pöytä- ja vannesahan kanssa pääsee alun tekemään.

Tämä projekti on letkeästi nytkähtänyt eteenpäin, otelauta liimautuu paikalleen juuri.
 
Tein siis koko kapulan samasta vaahteralankusta, kaulan paikan jyrsin esiin syöttöpöydällä, ja se onkin kivasti suora ja paikallaan, sen ympärille vannesahalla loput muodot, lapa ja kauttaaltaan lankkua ohuemmaksi.
 
Kaulaan laitoin 3x10 alumiinilattaa jyrsittyyn uraan pystykyljelleen, eiköhän toi riitä kahdelle kielelle. Otelaudan tein samasta lankusta ja tosiaan nyt liimalla kiinni. Kaula on nyt about 30mm leveä, nauhat jäävät hieman lautaa kapeammaksi, mutta luulisi sopivalla pyöristyksellä osuvan kohdilleen.
 
Bodyn hionnat ja pyöristykset on seuraavana, kuten myös mikkipoteron ja vastaavien jyrsintä ja porailu, ja sen jälkeen onkin seuraavan kysymyksen paikka;
 
Aihiossa on pikkuisen loimua pinnassa, ja sitä olisi kiva saada näkymään lopputuloksessa - nyt ajatukseni on värillisellä Clou vesipetsillä värjätä bodyn alue, ja vetää keitetyllä pellavaöljyllä pintakäsittely koko kitaraan. Mitä palstan oikeat soitinrakentajat ovat tästä mieltä? Onko loimun/syykuvion esiintuomiseen tuo hyvä vaihtoehto, ja miten pellavapinta toimii kitarassa?

Kuvia, kiitos!

anapena: Kuvia, kiitos!
 
Täytyypä koittaa uppailla muutamia kun tämä edistyy! Tällä hetkellä se on tosiaan vasta mukulan kanssa (no joo mukula 1,5v vaan katteli) ulkomuistista vapaalla kädellä lankulle piirretty "pikkustrato", joka on vannesahalla kaivettu karkeaan muotoon.
 
Mutta sen verran sen jo kitaraksi tunnistaa, että muksu sanoi ekana "kitajja" kun näki aihion ekan kerran sahauksen jälkeen, ja haki myös sohvankulmalta plektran ja yritti rämpyttää siitä ääniä :D
 
Tuota pinnoittamista olen tässä vielä funtsinut, pellavalla vedetty pinta on ainakin kivan tuntuinen, mutta vesipetsistä alla löytyi pari mainintaa, että saattaa väri kulua/irrota ajan kanssa. Mutta olisiko tuollainen kuitenkin ok pinta, siitä olisi kiva kokemuksia kuulla!

Moi.
 
gemisti: Mutta sen verran sen jo kitaraksi tunnistaa, että muksu sanoi ekana "kitajja" kun näki aihion ekan kerran sahauksen jälkeen, ja haki myös sohvankulmalta plektran ja yritti rämpyttää siitä ääniä :D
 
:D
 
Tuo on varmasti paras palkinto mitä kuvitella voi.
 
Monasti on harmittanut kun en aikoinaan saanut aikaiseksi systerinpojille vääntää pikkuinstrumentteja, olisivat varmasti olleet hekin moisista iloisia.
 

 
gemisti: Tuota pinnoittamista olen tässä vielä funtsinut, pellavalla vedetty pinta on ainakin kivan tuntuinen, mutta vesipetsistä alla löytyi pari mainintaa, että saattaa väri kulua/irrota ajan kanssa. Mutta olisiko tuollainen kuitenkin ok pinta, siitä olisi kiva kokemuksia kuulla!
 
Omakohtaisia kokemuksia ei ole, mutta kai sulle sen verran jäi "ylimääräisiä" paloja joita ei ole varattu johonkin muuhun projektiin että voi useammankin testikappaleen tehdä.
 
Petsien (myös vesipetsien) "pysyvyyttä" ja muitakin ominaisuuksia parannetaan usein 5-25% liuotinlisäyksellä.
Petsistä, halutuista ominaisuuksista ja päälle tulevasta pintakäsittelystä riippuu niin seossuhde kuin liuotinaineen tyyppikin.
 
T:Samuli

gemisti: Tuota pinnoittamista olen tässä vielä funtsinut, pellavalla vedetty pinta on ainakin kivan tuntuinen, mutta vesipetsistä alla löytyi pari mainintaa, että saattaa väri kulua/irrota ajan kanssa. Mutta olisiko tuollainen kuitenkin ok pinta, siitä olisi kiva kokemuksia kuulla!
 
Kun kukaan muukaan ei näytä laittavan mielipiteitään, niin saat tyytyä minun. Tai minullakaan ei ole kokemusta pellavaöljystä, mutta tein google tutkimuksen "linseed oil guitar". Ei kovin paljon ole käytetty näköjään. Tulkitsen että "puhtaana pellavaöljynä". Mutta pellavaöljyhän on pohjana esim. tru-oilissa ja se on saavuttanut suuren suosion. Tru-oilia löytyy aika hyvin aseosastoilta. Se on alun perin tarkoitettu aseiden tukkeihin, mutta löytänyt käyttäjiä kitarapuolelta. Saatto olla muitakin kaupallisia tuotteita joissa pellavaöljy on pohjana. Lisäävät jotain salaisia kemikaaleja lisäämään kovettumista ilmeisesti.
 
.mika

msalmela: Kun kukaan muukaan ei näytä laittavan mielipiteitään, niin saat tyytyä minun. Tai minullakaan ei ole kokemusta pellavaöljystä, mutta tein google tutkimuksen "linseed oil guitar". Ei kovin paljon ole käytetty näköjään. Tulkitsen että "puhtaana pellavaöljynä". Mutta pellavaöljyhän on pohjana esim. tru-oilissa ja se on saavuttanut suuren suosion. Tru-oilia löytyy aika hyvin aseosastoilta. Se on alun perin tarkoitettu aseiden tukkeihin, mutta löytänyt käyttäjiä kitarapuolelta. Saatto olla muitakin kaupallisia tuotteita joissa pellavaöljy on pohjana. Lisäävät jotain salaisia kemikaaleja lisäämään kovettumista ilmeisesti.
 
.mika
 
Perus pellava vissiin jää nahkeaksi, mutta keitettynä (=vernissa) se on polymerisoitunut ja muuttuu paremmin kovettuvaksi jo sillä. Muihin puuesineihin yleensä laitan havutärpättiin sekoitettuna, niin on tullut nopeahkosti kiva ja hyväntuntuinen pinta. Hyvä vinkki tuo Tru-oil, täytyy tsekata noitakin, kiinanpuuöljy olisi toinen kiinnostava, ja sit eri danish oilit.
 
Vinkki jämäpaloista myös hyvä, sillähän se selviää kun testaa, täytyy ettiä noita petsejä ja laittaa vernissalla ekat palat, kun sitä nyt hyllyssä jo on.

Nyt on testipalat vedetty, hionta 320 asti, petsi ja pellava, tuli kyllä tosi hyvä pinta, mukavan tuntuinen ja toi pienet loimutkin materiaalista esiin.
 
Ainoa vaan että kostein sormin näpelöitynä jää punaista käsiin. En tiedä pitäisikö vedellä lisäkerroksia pintaan, vai siirtyä muuhun konstiin.
 
Motonetista saa sprayna 2k-lakkoja, onko niitä jengi kokeillut? Mulla nyt periaatteessa on mahdollisuus ruiskuun ja oikeaan akryylilakkaankin, mutta oli ajatus tehdä kotiverstaalla nämä. Ehkä vedän bodyn tuollaisella ja kaulan/puupinnat vaan öljyllä.

Tästä tuli valmis, vedin bodyn loppujen lopuksi kaapista olleella alkydi-spraylakalla, ja siitä tuki ihan jees. Pohjat olisi täytynyt tehdä paremmin kauttaaltaa, muutama kohta jäi aika karhealle vaikka mielestäni vetelinkin ihan hyvin.
 
Skaalaksi 385mm, 19 nauhaa. Kaulasta tuli vähän nauhoja leveämpi ja melko paksu, paksumpi kuin oikeassa kitarassa. Kapeus toki vahvistaa illuusiota. Tuollaine P90-halpismikki ja basson osista muut. Soihan se, ja jotain sävelmiä saatiin jo aikaan.
 
Kuvia valmiista laitoin instan puolelle niin linkitän sen tähän
 
https://www.instagram.com/p/CO70qt-tXEN/

gemisti: Tästä tuli valmis, vedin bodyn loppujen lopuksi kaapista olleella alkydi-spraylakalla, ja siitä tuki ihan jees. Pohjat olisi täytynyt tehdä paremmin kauttaaltaa, muutama kohta jäi aika karhealle vaikka mielestäni vetelinkin ihan hyvin.
 
Skaalaksi 385mm, 19 nauhaa. Kaulasta tuli vähän nauhoja leveämpi ja melko paksu, paksumpi kuin oikeassa kitarassa. Kapeus toki vahvistaa illuusiota. Tuollaine P90-halpismikki ja basson osista muut. Soihan se, ja jotain sävelmiä saatiin jo aikaan.
 
Kuvia valmiista laitoin instan puolelle niin linkitän sen tähän
 
https://www.instagram.com/p/CO70qt-tXEN/
 
Ärmäkkä vehe, hieno!