Elektroniikka ja soitinrakennus ›

Olen vaihtamassa bassoon reilusti paksumpaa kielisettiä, joten satula joutuu remonttiin. Ajattelin etten tärvele originaalia viilaamalla vaan ten kokonaan uuden. Kädessä on ollut jo jopa sopiva aihiokin. Rosteria. Onko joku syy miksi en viilaisi satulaa rosterista?

Kauhee homma, ja pitää kiillottaa kunnolla mutta ei kai siinä. Kerro sit millanen tuli.

Jeszse: Kauhee homma, ja pitää kiillottaa kunnolla mutta ei kai siinä. Kerro sit millanen tuli.
 
Aihio on 7mm paksu pyöreä tanko. Se täytyisi ensin kaventaa 4mm leveäksi. Ja suoraan. Korkeus riittää just sopivasti. Kyllä mä jo havaitsin että on melkonen savotta edessä.
 
Rosterisatuloita ei juuri näe. Syökö se kieliä vai miksi niitä ei käytetä. On mulla tuossa ihan luutakin, mutta ajattelin että rosteri ois enempi Heavy Metal :D

Juhani_t: Rosterisatuloita ei juuri näe. Syökö se kieliä vai miksi niitä ei käytetä.
 
Hyvä satulan sovitus vaatii aina yksilöllistä trimmaamista - luulen että syy on vain ja ainoastaan se että se on niin TAJUTTOMAN kovaa että normaali trimmaaminen ja satulahommat muuttuvat rosterin kanssa aivan kohtuuttoman työlääksi ilman mitään selkeää saavutettua etua. En usko että hyvin kiillotettu ja purseeton satulaura olisi jotenkin kuluttava kielille.
 
Jonkin verran näkee messinkisatuloita mutta se onkin kohtalaisen pehmeää ja helppoa työstää. Jos vain ulkonäkö merkitsee niin kieltämättä peiliksi kiilloitettu rosteri olis aika "heavy metal" - päheen näköinen. Jos jaksat urakoida sen maaliin niin kansa vaatii suuresta mielenkiinnosta kuvia!

Askartelun vaatimus lienee syy harvinaisuuteen. Jos pyöristykset ja voitelu kunnossa, mikäs estäisi tekemästä vaikka happoisesta. Eihän se ole holtittoman kovaa. (Jos tulee hyvä ja haluat ikuisen, karkaise se.)
 
Värinhän saa joko upottamalla öljyyn (vrt. työkalut) tai kuumentamalla ja hakemalla sopivaa päästöväriä (vrt. kellojen sinistetyt osoittimet). Tai jos timanttipinnoitutat sen, saattaisi olla liukas.
 
Yhdessä bassossa on satula pyydetty tehtaalta BEAD-kielitykselle mutta se toimii EADG-kielillä täysin mutinoitta.

Moi.
 
Juhani_t: Rosteria. Onko joku syy miksi en viilaisi satulaa rosterista?
 
Kuten edellisetkin vastaajat ovat todenneet, julmettu jumppa tiedossa Fender tyyppisessä kapoisessa soirossakin.
Eivät nuo bassoissa aivan mahdottoman harvinaisia ole, kitaroissa kylläkin.
Bassojen kieltenpaksuuksille löytyy helposti sopivat viilat, ja aihon voi myös halutessaan esiporata/-jyrsiä jos siltä tuntuu ja löytyy kalut moiseen.
 

 
Juhani_t: Aihio on 7mm paksu pyöreä tanko. Se täytyisi ensin kaventaa 4mm leveäksi.
 
Kuka mistäkin syttyy, mutta kun muistaakseni Bauhausistakin löytyy rosterilattaa 4 millisenä ja puukkomaakareilta ja muilta metalliharrastajilta levyä/soiroa, ainakaan itse en viitsisi moiseen lisäjumppaan ryhtyä.
 
Nykyäänhän moista satulaa halajava ostaa sen kympillä-parilla Aleilta tai evilbaystä, mutta teeseitseholistina ymmärrän kyllä vallan mainiosti miksi joku haluaa nakertaa rosterisatulan itse.
 

 
Juhani_t: Rosterisatuloita ei juuri näe. Syökö se kieliä vai miksi niitä ei käytetä.
 
Eipä noita mainostella ja välispiikeissä mainita vaikka sellainen bassossa olisikin, toki jos joku tulee keikan jälkeen juttusille tekniset asiat mielessä, asiasta melkoisella varmuudella keskustellaan.
Epi-Explorerinkin kohdalla noin joskus kävi, ja siinä on jo tehtaalta messinkisatula.
 
Syy miksei teräksiä juurikaan satulamateriaaleina käytetä vaikka kyettäisiinkin työstämään, on se etteivät ne tuo juurikaan lisäarvoa (kuin korkeintaan peilikiiltoon kiillotettuna) pronssiin -tai pienemmällä budjetilla touhutessa messinkiin- verrattuna.
 
Käsintehdyn tai rankasti modatun instrumentin kohdalla toisaalta siksikin että jollei instrumenttimaakari (/asiakas) ole kaavoihin kangistunut puritaani ja perinteinen satula on pakko olla, käytetään nollanauhaa.
 
T:Samuli

Kiitoksia. Tehdään rosterista. Halusin vain tietää onko se jostain syystä huono asia. Mulla on kaikenlaista metallinpalaa nurkat täynnä joten ei tarvi lähteä ostelemaan. Esimuotoilu sujuu rälläkän kanssa aika kätevästi. Loppuviilaukseen saa varmaan varata vähän enempi aikaa. Ensimmäinen tuskin edes onnistuu, joten pitää varmaan tehdä myöhemmin toinenkin.

Juhani_t: Kiitoksia. Tehdään rosterista. Halusin vain tietää onko se jostain syystä huono asia. Mulla on kaikenlaista metallinpalaa nurkat täynnä joten ei tarvi lähteä ostelemaan. Esimuotoilu sujuu rälläkän kanssa aika kätevästi. Loppuviilaukseen saa varmaan varata vähän enempi aikaa. Ensimmäinen tuskin edes onnistuu, joten pitää varmaan tehdä myöhemmin toinenkin.
 
Vähän alkoi hotsittamaan itsekin kokeilla tämän ketjun innoittamana. Eihän siinä järkeä ole, mutta ihan vaan koska.
 
Satuloita on oletettavasti tullut tehtyä ennenkin, niin pahimmat sudenkuopat saa vältettyä. Erittäin kova materiaali on varmasti oma juttunsa niin hyvässä kuin pahassakin. Viimeistely on hankalaa, mutta huono viimeistely kostautuu ainakin satulan urissa.

Miksei alumiinista, senkin saa kiillotettua eikä ole niin kovaa työstää.

luuppaaja: Miksei alumiinista, senkin saa kiillotettua eikä ole niin kovaa työstää.
 
Niin. Ihan hyvin alumiinistakin. Mulla on jossain jopa puolivalmis messinkisatula-aihio mutta en jaksa etsiä. Kovempi rauta tähän nyt kuitenkin valikoitui, koska se on Heavy Metallia, ja aihio on muuttunut 7mm puikosta jo hoikimmillaan neljään milliin. Ei mulla tän kanssa mitään kiirettä ole eikä tarvi saada heti valmiiksi. Bodyn lakkaushommat tässä pukkaa samalla päälle ja muut kiireet.

Rosterisatuloita ei juuri näe. Syökö se kieliä vai miksi niitä ei käytetä.
 
Ruostumaton teräs ei ole kovin hyvä kitkapari teräksen (=kielen) kanssa. Alumiinia koskee sama ehkä vielä enemmän. Myös messinkiin sutautuisin varauksella osin samoista syistä mutta myös siksi, että sillä on tapana muodostaa sähköpari terästä vasten ja aiheuttaa ruostumista varsinkin jos hikeä sattuu olemaan läsnä.
 
Teräs ja pronssi taas ovat koneenrakennuksessa paljon käytetty likupari (teräs akseli ja pronssista tehty laakeriholkki, jne.) Ne jostain syystä hylkivät toisiaan niin että pari toimii pitkäänkin.
 
Itselläni on parissakin kitarassa pronssisatulat, jotka aikoinaan tein itse silloisesta kesätyöpaikasta löytyneestä hukkapalasta (kun harjoitellessani viilasin orkkiksen muovisatulan urat liian syvään). Kummassakaan ei kielen liukuminen ole ihan kynnyskysymys, koska toisessa on tallalukko ja toisessa ei ole vibraa mutta ainakaan satula ei ole kummassakaan aiheuttanut kitkasta johtuvia vireongelmia.
 
Ehkä paras satula ikinä tuli raa'asta luusta. Siis käsittelemättömänä ostetusta aihiosta, jonka toki paistion matalassa lämpötilassa, jotta lakkasi haisemasta (n. 70 _C). Luun omat rasvat on tallella, eikä solukko ole kloori- ym. käsittelyssä haurastunut.

peteihis:
Ehkä paras satula ikinä tuli raa'asta luusta. Siis käsittelemättömänä ostetusta aihiosta, jonka tokin paistion matalassa läpötilassa, jotta lakkasi haisemasta (n. 70 _C). Luun omat rasvat on tallella, eikä solukko ole kloori- ym. käsittelyssä haurastunut.
 
Onko eläimellä väliä? Koiralla on tuossa loppuun kaluttua peuran jalkaa ihan hyvä pala. Ajattelin jo aiemmin siihen ryhtyä, mutta kimmeltävä Heavy Metal veti liikaa puoleensa. Ehkä versio 2 on sitten siitä.

Onko eläimellä väliä?
 
Jaa, jaa, enpä ole tuota miettinyt... Eiköhän nuo aihiot, joita kaupoista saa, liene pääosin lehmän (sukupuolia erottelematta) luuta. Ruokangas ainakin joskus kertoi kotisivuillaan käyttävänsä hirven luuta.
 
Varmaan tärkeämpää kuin, mikä se on ollut eläessään on, mistä kohtaa eläintä se on. Tarvitaan riittävän paksusti mahdollisimman tiheää luuta. Eli sitten varmaan esim. reisi- tai leukaluut lienevät potentiaalisia paikkoja. Riippuu siitäkin, miten iso elukka sattuu olemaan kyseessä.
 
Kerran tuli vastaan semmonen valkaistu, kaupasta ostettu tallan luuaihio, että piti kesken tekemisen kääntää yläpuoli alas, kun aihion pinnan alta löytyi haperompi kohta. Tästä tapauksesta on monta vuotta aikaa enkä muista oliko se edes omaan kitaraan mutta en tiedä siitä olleen mitään riesaa sittemmin. Sain kuitenkin tehtyä ihan ehjän vaikka toinen puoli piti työstää vähän varovaisemmin.
 
Ja niinhän se tahtoo olla, että "kun itse tekee, saa semmoisen kuin sattuu tulemaan" eli pariin harjoituskierrokseen on aluksi syytä varautua.

https://muusikoiden.net/dyn/users/182849.jpg
 
Tämä homma on ollut vähän unohduksissa kun seiväs on muuten valmis. Ei tämän työstäminen mikään toivoton homma ollut. Urien viilaukseen menee viiloja nippu, ellei suosiolla hanki heti timanttiviiloja. Muutenhan tuon veistelee rälläkän ja nauhakoneen kanssa äkkiä. Hiontaan ja kiillotukseen kannattaa panostaa jos on tarvis kovin läheltä katsoa. Tämä näyttää metrin päästä pimeässä tosi hyvälle.
 
Nämä on yleensä pienellä liimatipalla kiinni. Onko se pakollista? Tuntuu pysyvän ja istuu urassa aika tiukasti.

Juhani_t: https://muusikoiden.net/dyn/users/182849.jpg
 
Tämä homma on ollut vähän unohduksissa kun seiväs on muuten valmis. Ei tämän työstäminen mikään toivoton homma ollut. Urien viilaukseen menee viiloja nippu, ellei suosiolla hanki heti timanttiviiloja. Muutenhan tuon veistelee rälläkän ja nauhakoneen kanssa äkkiä. Hiontaan ja kiillotukseen kannattaa panostaa jos on tarvis kovin läheltä katsoa. Tämä näyttää metrin päästä pimeässä tosi hyvälle.
 
Nämä on yleensä pienellä liimatipalla kiinni. Onko se pakollista? Tuntuu pysyvän ja istuu urassa aika tiukasti.
 
On kyllä komea satula. On se liimatippa hyvä olla.
 
Tuli sellainen ajatus noista urista, että mitäs jos ne poraisi aihioon, jonka sitten halkaisee reikien kohdalta?

Juhani_t: Onko eläimellä väliä?
 
Uhanalainen tai sukupuuttoon kuollut on ilmiselvästi paras.