Elektroniikka ja soitinrakennus ›

Pitäis saada tietoo esim Duncan-tyylisestä hevimikistä, esim. monta kierrosta kuparilankaa pitää käämiä kelaan magneetin ympärille? helppo?

helppo?
 
No tuskinpa vaan. Suomessakin piisaa kitaranrakentajia ihan hyvinkin, vaan harvassa ovat mikkien valmistajat. Taitaa hyvien mikkienkin tekoon liittyä niin paljon kaikenlaisia pieniä yksityiskohtia, että tietotaito taitaa olla keskittynyt vain ammattilaisiin. Jos mikkien teko olisi helppoa, luulisi kaiken maailman Korean kepeissäkin olevan hyvät mikit.
 
Ilmeisesti tuossa käämimisessa on kierrosten lukumäärän lisäksi oleellista langan tiukkuus ja etäisyys mikin magneeteista. Ymmärtääkseni tiukaksi kierretyt "teollliset" käämitykset ovat juuri näitä tummasoundisia halpamikkiä vailla dynamiikkaa. Vaan saatanpa olla väärässä.

Pitäis saada tietoo esim Duncan-tyylisestä hevimikistä, esim. monta kierrosta kuparilankaa pitää käämiä kelaan magneetin ympärille? helppo?
 
Olemme perimmäisten kysymysten äärellä....voihan olla että seuraava Larry DiMarzio tahi Seymour Duncan oletkin juuri sinä:
Tässä joitakin tietoja
Kierroksia tarvitaan seuraavasti: 6500 kierrosta kelaa kohti eristettyä kuparilankaa vahvuudeltaan esim. #42 AWG (American Wire Gauge) jonka vastusarvo on 1660 ohmia per 1000 jalkaa. Se on himpunverran hiusta ohuempaa se lanka ja katkeaa helposti joten käämiminen on syytä tehdä huolella. Kelarungon teossa on myös oltava huolellinen että se on tasainen. Ohuempaakin lankaa voi vallan mainiosti käyttää, esim. Rickenbacker tiettävästi käytti jopa #52 AWG lankaa joka on julmetun kallista.
Onnea yritykselle! Helppoa se ei juurikaan ole ja sutta ja sekundaa tulee, itsekin olen kääminyt kolme hyvää verkonpainoa...sen jälkeen jätin käämimiset.

No tuskinpa vaan. Suomessakin piisaa kitaranrakentajia ihan hyvinkin, vaan harvassa ovat mikkien valmistajat. Taitaa hyvien mikkienkin tekoon liittyä niin paljon kaikenlaisia pieniä yksityiskohtia, että tietotaito taitaa olla keskittynyt vain ammattilaisiin. Jos mikkien teko olisi helppoa, luulisi kaiken maailman Korean kepeissäkin olevan hyvät mikit.
 
Joo mutta eihän aina kyse ole siitä että minkälainen lopputulos on vaan siitä että saa kokeilla kaikkea ja olla luova. Jos toiset tykkäävät rakennella systeemejä niin kannusta toki heitä. Ja eihän yleensä ole rahastakaan kiinni, eli että saa halvemmalla kun tekee itse. Vaan ennenkaikkea mielihyvästä. Ymmärtäkää toki meitäkin jotka olemme syntyneet kokeilemaan ja tekemään kaikkea itse. :)

http://koti.mbnet.fi/sarza66/alasivut/rakennamikki.htm tuolla kerrotaan kuvien kera yksikelaisen rakennus mutta kyllä siitä saa osviittaa kaksikelaiseenkin. Olisko muuten mahdollista rakentaa kolmi- tai useampikelaisia mikrofoneja eli teoria/käytäntö ja mistä sitä kuparilankaa saa

Olisko muuten mahdollista rakentaa kolmi- tai useampikelaisia mikrofoneja eli teoria/käytäntö ja mistä sitä kuparilankaa saa
 
Elektroniikkamyymälästä mä aikoinaan sitä ostin, keloissa myytiin ja painon mukaan muistaakseni maksoi. Tokihan on mahdollista rakentaa multicoil-mikrofoni, onhan niitä kaupallisiakin versioita ollu. Ekaks mieleen tulee Mighty Mite Motherbucker (loistava kauppanimi..) ja Paul Stanleyn Ibanez Icemanin yhden version mikki, molemmat kolmikelaisia. Kolmikelaisella mikillä on mahdollisuus sellaiseenkin ihmeeseen kuin vastavaihehumbukkeri. Ei siis sama kuin kitaran KAHDEN mikrofonin vastavaihekytkentä vaan sisäisesti vastavaiheessa oleva perin kummalta soundaava humppari...

Jos toiset tykkäävät rakennella systeemejä niin kannusta toki heitä. Ja eihän yleensä ole rahastakaan kiinni, eli että saa halvemmalla kun tekee itse. Vaan ennenkaikkea mielihyvästä. Ymmärtäkää toki meitäkin jotka olemme syntyneet kokeilemaan ja tekemään kaikkea itse. :)
 
Toki ymmärrän, itsekin teen juuri sähkökitaraa itselleni, enkä todellakaan sen takia, että saisin sen halvemmalla. Ja vaikka siihen itse saisinkin mikit käämittyä, joista vielä äänen oloisen signaalin vahvariin saisinkin, ostan kuitenkin mikit valmiina - perinnemikit kun haluan. Ja aivan samalla lailla veikkaan, että vaikka kuinka riittää innostusta ja halua tehdä itse Duncanin hevimikkien omaiset tuotokset, jää lopputulos vähintäänkin persoonalliseksi.
 
Toivottavasti olisin väärässä, mutta veikkaan siis kuitenkin, että itse mikkejä tehdessä voi olla tyytyväinen jo johonkin ulostuloon äänen väreistä nyt puhumattakaan, spesifioidut ulostulot tai äänenvärit ne vasta varmaan vaikeita onkin saada.

Oho,tästähän virisi keskustelu, hyvä hyvä. Homma oli nimittäin semmoinen että lopputyöksi kelloseppäkoulussa ajattelin mikit vääntää. Eli samahan se on mikä niiden valmiiden itsevärkättyjen soundi loppujenlopuksi on, kunhan tulee hyvän näkönen. Ja kunnon kamathan täältä löytyy työstöä ajatellen. Eli onko siis humbuckerissa se 7800 kierrosta lankaa kummassakin kelassa, yhteensä siis 15600 kierrosta? ja mikä mahtaa olla yhtenäisen metallipalan ja naparuuvien ero (vrt. esim Dimebucker ja Duncan super distortion). Tätä hommaa lähdetään yrittämään, onhan tässä 2kk:tta aikaa. Jos löytyy lisää jeesiä, antakaa palaa, kiitos!

Niin ja sekin on vielä hämärän peitossa että mikä on etu ja takamikin fyysinen ero. Tietysti sitä lukuun ottamatta että ne sijaitsevat eri osassa skebaa, heh,heh..

Eli onko siis humbuckerissa se 7800 kierrosta lankaa kummassakin kelassa, yhteensä siis 15600 kierrosta? ja mikä mahtaa olla yhtenäisen metallipalan ja naparuuvien ero (vrt. esim Dimebucker ja Duncan super distortion).
 
Bill Lawrence & Dan Armstrong ovat sitä mieltä (kuin myös Gibsonin original humbukkerin luoja S.Loverkin) että se maaginen luku olis 6500 kierrosta per kela. Yhtenäisellä palalla ja naparuuveilla on se ero että kielten keskinäistä "hienosäätöä" ei pääse tekemään. Luin juuri Seth Loverin kannanottoja humbukkerin kehittämisestä jossa hän totesi että säätöruuvit tuli siihen myyjien vaatimuksesta. Prototyyppi oli siis umpikuorinen. Mutta sulla on nyt vapaat kädet kokeilla vaikka Lawrencen Air-Coil patenttia koska teet mikin ihan itse. Tämmöstä turinaa ja onnea projektille! Pidä meidät ajan tasalla, niinkuin jo aikaisemmin totesin niin voit olla uus Larry DiMarzio jos hyvin käy!

kolmikelaisia. Kolmikelaisella mikillä on mahdollisuus sellaiseenkin ihmeeseen kuin vastavaihehumbukkeri. Ei siis sama kuin kitaran KAHDEN mikrofonin vastavaihekytkentä vaan sisäisesti vastavaiheessa oleva perin kummalta soundaava humppari...
 
Löytyykö Suomesta noita?