Elektroniikka ja soitinrakennus ›

Siis mitä? Toisissa suora ja toisissa on kulmaa paljonkin. Mikä siis on kulman merkitys?

Siis mitä? Toisissa suora ja toisissa on kulmaa paljonkin. Mikä siis on kulman merkitys?
 
Kulmalla saadaan lielet kulkemaan virityskoneistossa/satulassa kunnolla.
 
Sen takia niissä jossain floikkakitaroissa on sellainen juttu... tidäthän, mikä painaa kielet alemmaksi ennen lukkoja, että saadaan lukot pelittämään paremmin pienellä lavan kulmalla.
Mutta ei sitä kulma tartte olla. esim. tele/strato, joissa on asia toteutettu hieman erilailla.
 
Mitä meinaa tensio (tässä yhteydessä)? En ole ennen törmännyt sanaan...
Varmaankin tulee engl. tension.
 
Kuinka paljon satulaa alempana viritystappien tulisi olla? VAiko tasassa? Ei ainakaan korkeammalla...

Anteeksi sekava kirjoitus.

Kuinka paljon satulaa alempana viritystappien tulisi olla? VAiko tasassa? Ei ainakaan korkeammalla...
 
Ei kai tuohon nyt mitään sääntöä ole, mutta eikös ne lavat laiteta yleensä johonkin 13 asteen kulman tuntumaan? Jos johonkin muuhun niin yleensä kai pelkästään yli 13, koska pienemmästä kulmasta ei varmaan olisi enää mitään apua. Riippuen koneistojen sijoituspaikasta lavassa osaat varmaan itsekin laskea mitat.
 
Tässä siis mututietoa minulta.

Kulmalla saadaan lielet kulkemaan virityskoneistossa/satulassa kunnolla.
Sen takia niissä jossain floikkakitaroissa on sellainen juttu... tidäthän, mikä painaa kielet alemmaksi ennen lukkoja, että saadaan lukot pelittämään paremmin pienellä lavan kulmalla.
Mutta ei sitä kulma tartte olla. esim. tele/strato, joissa on asia toteutettu hieman erilailla.
 
Nimenomaan, ei ole pakko olla kulmaa, mutta miksi toisissa on, toisissa ei. Olen muistaakseni lukenut jostain aikoinaan, että se vaikuttaa jollain tavoin soundiin. Ajattelin, että voisiko se vaikuttaa sustainiin samoin kuin kielten kulma tallassa (sellaisessa Les Paul -tyyppisessä). Jos kulma vaikka vaikuttaa siihen, miten "kovaa" kielet painaa satulaa ja siten värisyttelee itse kaulan puuta, jne, jne.
 
Mitä meinaa tensio (tässä yhteydessä)? En ole ennen törmännyt sanaan...
Varmaankin tulee engl. tension.
 
Tarkoitin kielen jännitystä, en tiedä suomenkielistä vastaavaa "oikeaa" termiä. Mutta eipä kai se siihen vaikuta, vai?
 
Anteeksi sekava kirjoitus.
 
Anteeksi samasta syystä!

Straton ja telen suora lapa on vain Leo Fenderin nuukuuden syytä eli se oli helpompi valmistaa kuin taaksepäin kallistettu ja puuta meni vähemmän haaskuun joten se tuli myös halvemmaksi. Moni muukin ko. mallien ominaisuus juontaa juurensa tästä.

Olen muistaakseni lukenut jostain aikoinaan, että se vaikuttaa jollain tavoin soundiin.
 
Saattaa pitää paikkaansa mutta epäilen että vaikutus ei olisi järin suuri. Itse olen oikeampana selityksenä pitänyt sitä että kammellisissa kitaroissa säilyy vire tuon kulman kanssa paremmin ja kielet ovat jännittyneet hiukan kireämmälle. Toisaalta ihmetyttää miksi Gibsoneissa on tollanen kulma lavassa. Ehkä se liittyy tuohon kielten kireyteen tai jotain. Syitä on turha kysellä multa, mutta jossain tämäkin selitettiin, en nyt vaan kuollaksenikaan muista missä. Voin lisätä tähän sen tekstin, jos tulee jossain vastaan.
 
EDIT:
 
Jos kulma vaikka vaikuttaa siihen, miten "kovaa" kielet painaa satulaa ja siten värisyttelee itse kaulan puuta, jne, jne.
 
Joo tässähän se selitys hiukan yksinkertaistettuna tavallaan olikin (jos nyt muistan enää tätä kirjoittaessa). Toi kulma vetää kieliä enemmän kiinni satulaan ja kielet liukuu sitä pitkin kampea käytettäessä edestakas, eikä itse virityskoneistoihin kohdistu niin paljon suoraa vetoa. Jos sitä kulmaa ei olisi, kampea käytettäessä kieli liikkuisi virittimessä asti huomattavia määriä ja sinne jäisi kammetessa "löysää" joka johtaisi epävireisyyteen. Oletuksena minkäänlaiselle vireen pysymiselle kammetessa tietty on että satula on laadukas ja virittimet vähintään kohtalaiset.

Straton ja telen suora lapa on vain Leo Fenderin nuukuuden syytä eli se oli helpompi valmistaa kuin taaksepäin kallistettu ja puuta meni vähemmän haaskuun joten se tuli myös halvemmaksi. Moni muukin ko. mallien ominaisuus juontaa juurensa tästä.
 
Myös tehtaalla pystyttiin käyttämään ohuempia aihioita, vert. ylläoleva "puun haaskaus". Fenderin Leo joutui sitten kehittelemään ns. string retainerit neljälle ylimmälle kielelle koska kielet hyppelehti veks satulasta kielikulman pienuuden vuoksi. Kielten jännitykseen ei kulmalla ole vaikutusta, suht vakio on se. Ja suuri - joskus pistin kilomäärän paljonko vireeseen vedetty kakstoistakielinen vetää - voiman kohdistumiseen ynnä pistekuormitukseen toki lapakulma vaikuttaa. Alkuperäinen kulmahan on kaikissa kitaroissa (paitsi tosiaan Fender ja muutamat muut) ollut aina, jos vaikka klassista kitaraakin katsoo. Että lienee perinteikäs ja hyviä enteitä suopa se. Lisäksi pitää kielet satulan urissa ilman ylimääräisiä virityksiä. Mutta onhan näitä poikkeuksia - kuinkas moni tietää "nollanauhan" eli zero fretin??

kuinkas moni tietää "nollanauhan" eli zero fretin??
 
Mä tiedän, mä tiedän! Vähän mä oon hyvä. No ei vaan, mitä hyötyä tosta oikeesti on? Oon soittanut parilla vanhalla kitaralla joissa tuollainen on ollut. Lähinnä vaan ärsyttänyt soittotuntumaltaan molemmat jotenkin, en tiedä onko sitten toi nauha missään tekemisissä huonon tuntuman kanssa.
 
EDIT:
 
Kielten jännitykseen ei kulmalla ole vaikutusta, suht vakio on se.
 
Okei, kiitti kun korjasit. Oma tietoni kun oli vain jostain luettua ja muistin hämärissä sopukoissa värittynyttä puolimutua.

zero fret
 
Kuulostaako tuolla avosoinnut barreilta?

Kuulostaako tuolla avosoinnut barreilta?
 
Eii, mielestäni ei. Zero frettejä joissain vaanhoissa kepeissä tosiaan löytyy. Uudemmissa tuskin. Tosin jos minä soitan niin nollanauha tai ei - avosoinnut kuulostaa seiskoilta. :)

Kyllä vaikuttaa saundiin. Ainakin Nevalaisen sanoin. Ite en oo testannu, ja vaikeaahan se on. Masa kerto et kulma on turhaa niin suuri vanhoissa Les Paul:eissa. Sitähän jossain tuotantovaiheessa (vuosi? emmuista.) loivennettiinkin.

Sen takia niissä jossain floikkakitaroissa on sellainen juttu... tidäthän, mikä painaa kielet alemmaksi ennen lukkoja, että saadaan lukot pelittämään paremmin pienellä lavan kulmalla.
Mutta ei sitä kulma tartte olla. esim. tele/strato, joissa on asia toteutettu hieman erilailla.

 
Itseasiassa se metallitanko on siellä sitä varten, että vire ei muutu kun kiristät lukot paikalleen. Ilman sitä tankoa siis vain virittäminen olisi hankalampaa, kun lukot kiristäessä vire pomppaa reilusti ylöspäin. Ekassa kitarassa oli näin, ja kylläpäs oli ärsyttävä ominaisuus.

Nollanauhalla päästään/joudutaan eroon vapaiden kielien erilaisesta soinnista fretattuihin nähden, ottaahan tällöin vapaakin kielin tähän ns. nollanauhaan, joten metalli on vasten metallia samalla lailla kuin fretatessa mistä tahansa muualta kaulalta. Taitaa vain se vapaan kielen erilainen ominaissoundi olla vaan hyvä mauste, miksi siitä pitäisi tieten tahtoen päästä eroon.
 
Mitä tulee tuohon lavan kulmaan, niin ainaki Paul Reed Smith on on muutellut ilmeisesti ainakin kerran kaikkien mallien lapakulmaa, ja käsittääkseni joissakin tietyissä malleissa on toisista poikkeava lapakulma. Ja näillä ratkaisuillahan ei rahaa säästetä, eikä juuri ulkonäköön vaikuteta, joten soundihan tuossa on kyseessä. Tiedä sitten onko enemmän uskon asia vai ei, itsellä ei ole kokemusta.
 
Tarkkaa muistikuvaa noista asteista ei ole, mutta ellen ihan väärin muista on nuo PRS:n lapalkulmat liikkuneet välillä 9-13 astetta. Pitäis varmaan tarkistaa.

Mun Egmondissa on nollanauha, eipä siitä haittakaan ole.