Elektroniikka ja soitinrakennus ›

...ebenin väriseksi sävytepetsillä tms? Eli tavoitteena mahdollisimman musta otelauta wanhasta ruusupuusta.
 
Nauhat ovat jo irti, ja ajattelin ennen nauhomista kokeilla otelaudan värjäämistä.
 
Kiitokset mikki- ja nauhairroitusohjeista. Nauhat lähtivät mukavasti silitysraudalla lämmittämällä, askarteluveitsellä sekä tasaiseksi hiotuilla hohtimilla. Puun lohkeamisyritykset pysähtyivät askarteluveitsellä nauhan juureen tahtyihin viiltoihin, ja homma oli helpompi kuin odotinkaan.

Voi sen. Vesipetsillä nimenomaan, öljypohjaisilla aineilla voi olla soundia heikentäviä vaikutuksia. Kuuklettamalla hakusanalla ebonizing löytyy tuhannesti ohjeita ja tietoa. Se, kannattaako tuota hommaa ruusupuulle tehdä onkin sitten makuasia. Itse en tekisi.

Itse en tekisi.
 
En minäkään. Vaikka tulevassa kepukassa eebenlauta onkin, niin kyllä ruusupuu on kaunista ja nättiä, parhaimmillaan jopa oikein nätisti kuvioitunut.

...ebenin väriseksi sävytepetsillä tms? Eli tavoitteena mahdollisimman musta otelauta wanhasta ruusupuusta..
 
Kyllähän tuota voi tummentaa, onhan noita otelautoja joissa spekseissä lukee "ebonized". Minun mielestäni kannattaa kokeilla spriipetsiä, kuitenkin tuossa värjäämisessä on sellainen juttu, että koska se otelauta on soitettaessa melko kulutusherkkää, voi olla että aikaa myöten tuo haalistuu, puhumattakaan siitä että sormenpäät saa vähän väriä.. :) Nääs se hiki, se hiki. Olihan kiva et sait nauhat hyvin pois, ei tuo kitaroiden remppaaminen sentään ihan "ydinfysiikkaa" ole. Tekemällä oppii...

Minun mielestäni kannattaa kokeilla spriipetsiä, kuitenkin tuossa värjäämisessä on sellainen juttu, että koska se otelauta on soitettaessa melko kulutusherkkää, voi olla että aikaa myöten tuo haalistuu, puhumattakaan siitä että sormenpäät saa vähän väriä.. :)
 
Mites nuo spriipohjaiset värit käytännössä? Mulla ei nuista ole kokemusta, mutta totta on, että vesipohjaiset värit voivat hieroutua käytössä sormiin. Käytetäänkö niitä kuin vesipetsejä? Entä käyttäytyvätkö ne samalla tavalla (esim. värjäytymissyvyys, kuivumisajat jne.)

Käytetäänkö niitä kuin vesipetsejä? Entä käyttäytyvätkö ne samalla tavalla (esim. värjäytymissyvyys, kuivumisajat jne.)
 
Käsitykseni mukaan käyttäytyy samalla tavalla. Tuo värin irtoaminen tee-se-itse värjätyistä-kyllähän varmaan kaikki jälkivärjätyt laudat, varsinkin jos käyttö on runsasta ja ankaraa - päästää sitä väriä. Sellainen käsitys mulla on, että nuo teollisesti "ebonized" otelaudat olis painevärjätty, jolla saadaan ihan eriasteinen tunkeutumissyvyys sille värille, onhan sitä systeemiä käytetty monissa kitaroissa, eikä ainakaan noissa mitä olen käpistellyt, jotka tiedän ebonoiduiksi, oo mitään väriä sormiin irronnu. Tuohon kotikonstein ebonoituihin, aattelin vaan sitä et spriipetsi mitä todennäköisimmin tunkeutuis vähän syvemmälle, tokihan se on riippuvaista siitä ruusupuustakin, mutta meinasin et jos se on kovin tiivistä ja öljyistä, niin tuo sprii...
 
editti: sananen lisätty, mutta tolkku ei parantunu..

Kiitoksia, täytyy etsiä sopiva petsi ja kokeilla vastaavanhuokoiseen puupalaan, antaa rauhassa kuivua, hioa, uusia värjäys ja sitten muun vemppaamisen ohessa hangata sitä pintaa sormillaan/jollain karheammalla ja katsoa miten väri irtoaa- ja irtoaako.
 
Vaikkakin ruusupuuotelauta kaunis on, niin tätä kitaranromua kun aloin laittamaan, niin selkeä visio oli siitä että otelautamerkkejä lukkuunottamatta(tai eihän sitä tiedä jos kaivertamaan innostuu...) koko kitaran väri on niin musta kun sen vaan saa, ja sitten mikinkuoret sun muut metallivimpaimet kullanväriseksi.
 
Moni automaaliliike tekee muuten pyynnöstä spray- purkkiin 2- komponenttilakka seoksen, ja suuttimetkin saa viimeisen päälle, eli kunnon(tai pirun hyvä) peilipinta-lakkaus onnistuu ilman sellakkaakin. Tämä siis vinkkinä pintakäsittelijöille joita sellakan tms. käyttö pelottaa ja ruiskuun ei lompakko taivu.