Elektroniikka ja soitinrakennus ›

Tulipa hankittua tuommoinen Halpa Stratokopio(TM), jossa luonnollisesti tuo rautapuoli tuntuu aika heppoiselta. Vehje on muutoin mainio, hieno kuin mikä ja nähdäkseni aika hyvä kopio '57 Stratosta. Kaulasta tykkään tosi paljon, sopii minun henkilökohtaiseen handuuni hyvin.
 
Noh, pohdinnan alla on tässä se, että kannattaako tuota halpisstratoa loppujen lopuksi alkaa entraamaan uusilla rauta- ja/tai elektroniikkaosilla. Elikkäs mitä kriteereitä teidän mielestänne tuommoisen halpiskitaran pitäisi täyttää, että ne peruspalikat olisivat riittävän hyviä, että kannattaisi kitaran hinnan verran satsata osiin? (Ajattelin lopulliseksi budjettikatoksi tuolle 400 euroa, millä nyt ei esmes Torilta kummoista Stratocasteria saa. Tavoitteena siis saada hintaansa nähden hyvä soitin aikaiseksi.)

Sori menee aika offtopic. Jos itse löytäisin jostakin halvan sunburst stratocasterin vaahteraotelaudalla (oletan että kitarasi on kuvatunlainen) tekisin sille tällaisen operaation:
 
http://people.zeelandnet.nl/alinde/relic.htm =)

Kannattaa, sillä A: luultavasti se siitä paranee, ja B: kyseessä on kuitenkin aika halpa harrastus hyötyihin nähden.
 
Lycka till!

Kannattaa, sillä A: luultavasti se siitä paranee, ja B: kyseessä on kuitenkin aika halpa harrastus hyötyihin nähden.
 
Lycka till!
 
Jatkan vielä yhdellä kohdalla:
 
C: Jos käy niin ettei kitara paranekkaan (sijoitettuun summaan nähden tarpeeksi) on ostetut osat helppo muuttaa takaisin rahaksi, tai siirtää toiseen runkoon. Odotettavissa olevat rahalliset tappiot ovat siis varsin pieniä.

Riippuu. Jos kitaran puuosat ovat ok niin sitten. Mitään lastulevystä tehtyä kitaraa en kyllä alkaisi "parantelemaan". Kannattaa hankkia osat käytettynä.

Riippuu. Jos kitaran puuosat ovat ok niin sitten. Mitään lastulevystä tehtyä kitaraa en kyllä alkaisi "parantelemaan". Kannnattaa hankkia osat käytettynä.
 
Onko tuohon puuosien hyvyyden määrittelyyn mitään poppakonsteja, nyrkkisääntöjä tai ylipäätään mitään vinkkejä? Tuon minun kitarani myyjä oli sitä mieltä, että tuo on kokopuuta - tuollekin taitaa olla yhtä monta määritelmää kuin sanojaa - ja suosaarnia. Minä olen kyllä tyytyväinen, jos se on edes kokonaan leppää. Tai mitä tahansa puuta.
 
Vai käytänkö suosiolla kitaran paikallisessa soitinkaupassa, jospa se Tynninen siellä vaikka kykenisi pidättelemään naurua mun kekkulastraton nähdessään. :D
 
Käytettynä näyttäisi kyllä aika huonosti virityskoneistoa ja tallaa liikkuvan, eikä nuo uudet, vintage-tyyppiset Gotohitkaan nyt kamalia Millbrookin hinnastoissa maksa.

Puuosathan (miksei vaneriosatkin) ovat hyviä, jos saundi on hyvä, eikö vaan?
 
Jos kiinnostaa tietää, onko kitara kokonaan puuta ja kuinka monesta palasta tehty, hiomalla maalin/lakan pois sen saa esimerkiksi selville (aika vaivalloisesti tosin). Myös mikkien koloista voi näitä juttuja nähdä, kun pleksin ottaa pois.