Aihe: Kysymys suotokondensaattoreista 1 | |
---|---|
![]() 21.03.2017 12:58:37 | |
Olen tekemässä konkkaremonttia vanhaan italialaiseen GEM-comboon ja olisi kysyttävää liittyen suotokonkkien mitoitukseen. Laitteessa on nyt kiinni kaksi 40+20+30uf / 500V suotokonkkaa, voinko vaihtaa näiden tilalle 40+40+40uf / 525V kondensaattorit ilman ongelmia? Alkuperäisen kokoisia ei nimittäin tunnu mistään löytyvän. | |
![]() 21.03.2017 14:25:16 | |
WinterMad: Olen tekemässä konkkaremonttia vanhaan italialaiseen GEM-comboon ja olisi kysyttävää liittyen suotokonkkien mitoitukseen. Laitteessa on nyt kiinni kaksi 40+20+30uf / 500V suotokonkkaa, voinko vaihtaa näiden tilalle 40+40+40uf / 525V kondensaattorit ilman ongelmia? Alkuperäisen kokoisia ei nimittäin tunnu mistään löytyvän. Minusta voi hyvin vaihtaa. | |
![]() 21.03.2017 17:16:37 | |
Ei ongelmaa. Jännitekesto riittää, kapasitanssit ovat vain noin vähän isommat joten ei liene virtaimuakaaan kylmästartissa vaarantamassa sulakkeita, Ja taitaa olla matkalla kuitenkin jarruvastuksia. | |
![]() 21.03.2017 22:09:47 | |
Kiitos vastauksista, eiköhän tällä sitten mennä! | |
![]() 22.03.2017 10:42:47 | |
Moi. Kannattaa kokeilla, eipä sitä ilman skemaa tai kytkennän tuntemusta ennestään kovin pitkälle meneviä valistuneita arvauksia voi esittää. Mitään ei rikki voi mennä poikkeavilla kapasitanssiarvoilla, mutta jotkin kytkennät ovat varsin tarkkoja eri asteiden välisten kapasitanssien suhteista, joten soundi ja käyttäytyminen voi poiketa alkuperäisestä. Voi olla myös poikkeamatta. Jos alkuperäisyys ei ole toivelistalla, muutos voi olla ihan positiivinenkin ;). Jostain pikaisesti löydetytä Venuksen kuvasta näkyi myös jonkin konkan rinnalle kytketty toinen konkka, onko sulla samanlainen kytkentä? T:Samuli | |
![]() 22.03.2017 10:53:13 | |
okabass: Minusta voi hyvin vaihtaa. Tällä kannalla olisin. Havaittavia eroja värkin käyttäytymiseen tuskin tulee pienillä kapasitanssien muutoksilla. En ole musiikin asiantuntija. | |
![]() 23.03.2017 11:03:58 | |
basisti1971: Moi. Kannattaa kokeilla, eipä sitä ilman skemaa tai kytkennän tuntemusta ennestään kovin pitkälle meneviä valistuneita arvauksia voi esittää. Jostain pikaisesti löydetytä Venuksen kuvasta näkyi myös jonkin konkan rinnalle kytketty toinen konkka, onko sulla samanlainen kytkentä? T:Samuli Gem Saturn siis kyseessä, tässä kuva samanlaisesta sisältä https://ampstack.files.wordpress.com/2012/08/saturn-004.jpg - omassani ei tosin ole tuota Xicon-kondensaattoria maan ja suotokonkan navan välissä. Tästä ei schemaa löydy mistään, mikä vähän muutenkin haittaa huoltotöitä. Muuten kyseessä on siis transitorietuasteella varustettu hybridicombo, päätteessä 4xEL84 katodibiasoituna. | |
![]() 23.03.2017 12:17:42 (muokattu 23.03.2017 12:19:16) | |
Moi. WinterMad: Gem Saturn siis kyseessä, tässä kuva samanlaisesta sisältä https://ampstack.files.wordpress.com/2012/08/saturn-004.jpg - omassani ei tosin ole tuota Xicon-kondensaattoria maan ja suotokonkan navan välissä. Vanhoissa laitteissa joita on käytetty ahkerasti, on konehuoneessa usein käynyt kolvikäsi jos kolmaskin :). Dokumentoimattomien tuotantolinjallakin tapahtuneiden revisioiden lisäksi käyttökorjaukset ja vuosikymmenten saatossa muuttuneiden soundi-ihanteiden mukanaantuomat modaukset tekevät aniharvoista alunperin samanlaisistakaan vahvareista enää tänäpäivänä samanlaisia. Useampikapasitanssisten kannukonkkien koipiin laitettiin ennenvanhaan usein "korjauskonkka" tai useampia rinnan tai sarjaan tarpeen mukaan jotta sillä hetkellä saatavissa olevaa kannua voitiin käyttää tuotannosta poistuneen tilalla. Myös "Fender" tyylistä irtokonkkaratkaisua jouduttiin joskus käyttämään. Oma lukunsa oli ebayssäkin ainakin reilu vuosikymmen sitten häärännyt myyjärinki joka ostivat kaikki vanhat kitaravahvareiden suotokonkat jotka käsiinsä saivat, purkivat vanhat sisuskalut pois ja laittoivat uudet kapasitanssiltaan oikeanlaiset irtokonkat tilalle. Ja myivät testattuina tai NOSsina :D. Ominaisuudet eivät IHAN kuitenkaan täyttyneet kun jännitteet olivat usein mitä sattuu, tai jännitteenkestoa oli nostettu sarjaankytkennällä. Leikki loppui ainakin tuolloin kokolailla pian, mutta muistaakseni kääräisivät melko mukavan summan puuhasta jonka melkeimpä kuka tahansa pystyy itsekin tekemään paremmin ja halvemmalla. WinterMad: Tästä ei schemaa löydy mistään, mikä vähän muutenkin haittaa huoltotöitä. Muuten kyseessä on siis transitorietuasteella varustettu hybridicombo, päätteessä 4xEL84 katodibiasoituna. Nykyään kynnys skeman piirtämiseen oudon värkin ilmaannuttua pöydälle on korkeahko, aiemmin homma oli elinehto pienkorjaajille. Toisaalta tuolloin ei skemoja julkisesti jaeltu, eli piirtämisestä kaikki hyöty oli kotiin päin. Itse olen kammottavan hidas ja huono skemoja piirtelemään, joten ainoa tuotokseni on jäänyt erääseen kaukoidän putkibassonupin etuasteen skemaan, enkä edes itse tuota ole tarvinnutkaan kun vehje on pelittänyt liki täydellisesti. Ajattelin kuitenkin että jollekulle muullekin tuosta voisi apua olla, millään muulla mittarilla homma ei varsinaisesti kannata. Se hyöty tosin tuosta kenties oli että eräs samaista vahvistinta rebrändäävä yritys jakoi skemoja jonkin aikaa hivenen vapaammin sen jälkeen kun pistin tuotokseni nettiin :D. Jos vain suinkin mahdollista, piirrä skema ja pistä jakoon, etenkin jos vahvistin on edes jollain tapaa toimintakuntoinen. Ikivanhatkin elkot on mahdollista elvyttää jännitetaulukon ja testipisteiden mittaamista ja taulukointia varten kunhan elektrolyyttinesteet ovat pysyneet oikealla puolen kannua. T:Samuli | |
![]() 25.03.2017 16:52:12 | |
Jatketaan vielä kysymystä sen verran, että suotokondesaattoreiden välissä on vaihtoa kaipaava 1,2k/11w tehovastus - olisiko tämä parempi korvata 1,0k/11w vai 1,5/10w vastuksella? | |
![]() 25.03.2017 22:47:07 (muokattu 25.03.2017 22:50:49) | |
WinterMad: Jatketaan vielä kysymystä sen verran, että suotokondesaattoreiden välissä on vaihtoa kaipaava 1,2k/11w tehovastus - olisiko tämä parempi korvata 1,0k/11w vai 1,5/10w vastuksella? Onko se vastus tuo kuvassa oleva? https://ampstack.files.wordpress.com/2012/08/saturn-004.jpg Siinä se näkyy olevan 1 k. Tuskin suurta merkitystä onko 1 k, 1,2 k tai 1,5 k vastus. Periaatteessa mittaisin vastuksen läpi menevän virran (jännitehäviön) ja siitä laskisin ohmin lailla tehon. Vastuksen wattimäärän laittaisin pari kertaa suuremmaksi. Eli jos ottaa 5 W jatkuvaa, niin pohjalta 10 W vastus. | |
‹ edellinen sivu | seuraava sivu › 1 |
› Lisää uusi kirjoitus aiheeseen (vaatii kirjautumisen)