Elektroniikka ja soitinrakennus ›

No siinä se jo otsikossa tulikin.. eli sanokaa tietävät mitä ootte mieltä mieltä onko laminaattikaula (jota täällä muistaakseni ainakin joskus on kehuttu) hyvä ratkaisu (kestävyyden kannaltahan se on mutta) soimisen kannalta?
Luulisi että ne monet liimapinnat vaikka kaulan suunnassa meneekin saattais tehdä vähän tukkoisuutta soundiin.. vai?
 
Ja mikä mahtaa olla syynä että laminaattikaulat on niin harvinaisia, etenkin nykypäivänä? Joskus 70-luvullahan ne oli paljon yleisempiä (esim. justiinkin meikäläisen Ibanez). Ei myynyt? Vai tekokustannukset liian isot?
 
Siis ite olen ihan tyytyväinen kitarani soimiseen, mutta mietin vaan soisiko vielä paremmin (tai huonommin?) jos kaula ei olisi laminoitu monesta palasta..
 
Entä onko mitään optimaalimäärää kuin monesta palasta kaula kannattaa tehdä? (Toi mun kitarahan on 7:stä palasta.)
Oisko esim. 3 palaa huonompi tai parempi ratkaisu?
 
-
 
Entäs toinen 'ääripää' eli otelautakin samasta puusta (vaahtera) kuten joissain stratoissa, onko mitään eroa liimattuun otelautaan?

Väittävät että deadspotit häviää.

No siinä se jo otsikossa tulikin.. eli sanokaa tietävät mitä ootte mieltä mieltä onko laminaattikaula (jota täällä muistaakseni ainakin joskus on kehuttu) hyvä ratkaisu (kestävyyden kannaltahan se on mutta) soimisen kannalta?
Luulisi että ne monet liimapinnat vaikka kaulan suunnassa meneekin saattais tehdä vähän tukkoisuutta soundiin.. vai?
 
En oo huomannut ongelmia tai eroa ainakaan sandwich-kaulaisen ja tavallisen LP Goldtopin välillä, tosin toi kultamaalihan on kuuluisa "sustainintappaja", sanovat ne ruskokiviparistoilla ja vain yhdensuuntaisilla piuhoilla pelaavat
;-)
 
Yksi soitinrakentaja rakensi mulle aikoinaan 80-luvun lopulla lankun noin 50 erilaisesta palasta, ja väitti, että sustainin pitäisi mahdollisesti jopa parantua rakenteen jäykistymisen myötä, kun puu ei enää elä aaltojen mukana ja syö energiaa. Tai jotenkin noin.

Teorian mukaan useammasta palasta laminoidun kaulan resonanssitaajuus nousee. Tavoitteena on, että resonansseja ei osu fundamentaalitaajuuksien kohdalle. Tästä seuraa se, että deadspotteja ei ole ainakaan yhtä suuressa määrin kuin yhdestä palasta tehdyllä kaulalla. Soundista tulee myös 'tiukempi', perusääni on vaimeampi ja ylä-äänisarjat vuorostaan voimistuvat.
 
Nyt alkoi kyllä arveluttamaan, mihin tuokin teoria taas perustuu...

Monesta palasta tehdyn kaulan pitäisi olla periaatteessa myös stabiilimpi, yhdestä palasta tehdyssä saattaa olla jotain erikoisjuttuja, tiheyden vaihteluita tms. joista voi olla haittaa
 
Kun tilaatta puuta jostain soitinpuuliikkeestä, niin muistakaa erikseen mainita silloin kun tilaatte kaulapuuta. Tosin taitaa olla puut jo niin hyvin valikoituja ettei kaulapuuksi saa mitään omituisuuksia. Esim. Leppävirralta saa kahdenlaistamahonkia, nätimpää ja ehkä ominaisuuksiltaan vaihtelevaa (=runkoihin) ja tasasyistä (=kauloihin, toki myös runkoihin).
 
Mullei ole uusimmasta rojektista kuvia mutta tässä näkyy ero eri mahongissa jota kameran salama vielä korostaa: http://www.freewebs.com/juzzu/LP_takaa1.jpg
 
Uusimman rojektin runko- ja takakansimahongit vasta "hässäkkää" onkin. Pitänee yrittää saada jossain vaiheessa jotain kuviakin varmaan sitten.
 
EDIT: Kivi oli kiva nähdä lauantaina.

Monesta palasta tehdyn kaulan pitäisi olla periaatteessa myös stabiilimpi, yhdestä palasta tehdyssä saattaa olla jotain erikoisjuttuja, tiheyden vaihteluita tms. joista voi olla haittaa .
 
Ylempänä onki jo vaikka mitä asiaa ja syitä laminaattikauloihin.. Spiralmindillä omassa kitarassa laminointipalasten määrään vaikuttaa sekin, että se on neck-thru.. Käsittääkseni ja ajatuksella pelaten valmistaminen varsinkin suuremmissa sarjoissa on kalliimpaa, kuin yhdestä palasta tehdyt. Joutuuhan noissa liimapinnat tasoittamaan, puhdistamaan ja sitten liimaamaan, puristamaan ja kuivaamaan.. Konservatiivisten kitaranhankkijoiden vaatimuksesta esim. Gibson hylkäsi 3-palakaulat 80-luvun alussa ja siirtyi takaisin 1-pala mahonkikaulaan Les Pauleissa. Edelleen kuitenkin esim. Ibanezilla on 3-palavaahterakauloja reissue-Artisteissa. Ja kyllähän noita joissain Giban jazz-boxeissa ja Firebirdeissä on edelleen, 5-9 palasta tehtyjä.

Luulisi että ne monet liimapinnat vaikka kaulan suunnassa meneekin saattais tehdä vähän tukkoisuutta soundiin.. vai?
 
No ei, tai siis en usko, tai siis ei mun mielestä tai siis... Äh. Enhän mä voi tuosta mitään varmaa sanoa. Tuon todistaminen suuntaan tai toiseen vaatisi hyvin monen koekaulan tekemisen ja tutkimisen. Kuitenkin väittäisin omien kokemusten sekä luultujen ja kuultujen käsitysten perusteella, että eivät hyvin tehdyt saumat ainakaan tuki sitä soundia. Mutta joidenkin mielestä soundi voi huonontua ilmeisesti Basismin esittämistä syistä johtuen (siihen hieman myöhemmin), koska tämäntapainen muutos saatetaan kokea soundin persoonallisuuden vähenemisenä.
 
EDIT: Siis aika harvoin olen ylempänä kuvatun mukaisia mielipiteitä kuullut.
 
Ja mikä mahtaa olla syynä että laminaattikaulat on niin harvinaisia, etenkin nykypäivänä? Joskus 70-luvullahan ne oli paljon yleisempiä (esim. justiinkin meikäläisen Ibanez). Ei myynyt? Vai tekokustannukset liian isot?
 
Hinta. Siis nimenomaan sarjatuotannossa. Pikkuvirmoilla on kyllä aikaa blokata kaikki kelvolliset hukkasoirot kaulavärkiksi mutta isoilla kaikki poikkeamat normaaleista tuotantoprosesseista aiheuttavat yllättäviäkin kuluja. Vaikka yritys joutuisi ostamaan tupla- tai triplamäärän puuta se säästää silti kokonaiskustannuksissa jos otetaan huomioon raaka-aineiden moninkertainen valikointi, aihioiden teko sekä liimaaminen ja sen liimatun aihion jälkikäsittely.
 
On sitten eri asia jos tuotantoprosessi on alun perin säädetty esim. kolmesta osasta laminoiduille kauloille. Väittäisin sen silti olevan kalliimpi tapa kuin yhdestä osasta tekemisen.
 
Pienemmiltä firmoilta noita laminaatteja löytyy kyllä. Jotkut, kuten Alembic, tekevät niillä jopa taidetta.
 
Teorian mukaan...
 
Nyt alkoi kyllä arveluttamaan, mihin tuokin teoria taas perustuu...
 
No eihän siihen tarvita kuin kappaleen jäykistyminen. Mitä jäykempi kappale on sitä korkeammat sen värähtelytaajuudet. Ja koska puu on aina epätasalaatuista, korjaa tuo laminointi mahdollisesti puussa olevien pehmeämpien kohtien vaikutusta ominaisvärähtelytaajuuksiin.
 
Monesta palasta tehdyn kaulan pitäisi olla periaatteessa myös stabiilimpi, yhdestä palasta tehdyssä saattaa olla jotain erikoisjuttuja, tiheyden vaihteluita tms. joista voi olla haittaa
 
Tämä on faktaa. Useasta palasta tehdyllä kaulalla puun syiden suunnat eivät enää ole yhtenäisiä, jolloin kuivumisen ja kosteuselämisen vaikutukset tapahtuvat ikäänkuin useampaan suuntaan soirojen pitäessä toisiaan linjassa. Sen sijaan varma en ole väittämästä, jonka mukaan kaulapuu lujittuisi sahaamalla puu kolmeen soiroon ja liimaamalla soirot samassa järjestyksessä ja asennossa paikalleen.
 
EDIT2: Tämä kirjoitettiin ennen foxin jutun lukemista. Pientä päällekkäisyyttä...

Tämä kirjoitettiin ennen foxin jutun lukemista. Pientä päällekkäisyyttä...
 
Ei mun mielestä haittaa yhtään..;) Tuohon sointipuoleen sanoisin taas sen yhden maagisen sanan: Psykoakustiikkaa!
Nää on niin herkkiä juttuja nämä. Joku saattaa olla sitä mieltä, että laminoinnilla on vaikutusta, mutta eipä siitä ole oikeen pätevää dataa kai koskaan esitetty, en ole tietoinen. Ei varmaa edes Ed Roman... ;)
Ja tosiaan, kyllä niistä laminoimalla tehdyistä kauloista saa todella hienoja, kun tekee oikeilla puulajeilla.. esim. sellaisen jatsi-lootan näin kerran, jossa oli vaahtera-pähkinäpuu-vaahtera-purple heart tms. (ei tullu varmuutta puulajista)-vaahtera-pähkinä-vaahtera eli 7 osiota. Ja hyvin tehty oli se.

Okkedi. Taidampa tehdä sitten vaikka 3 palan laminaattikaulan ekaan kitaraani. ;)
Siitä tulee semmonen hevikepukka.

Okkedi. Taidampa tehdä sitten vaikka 3 palan laminaattikaulan ekaan kitaraani. ;)
Siitä tulee semmonen hevikepukka.
 
Oikke. Minun mielestä Iso G teki virheen kun hylkäsi kolmipala-laminaattikaulat tuossa 79-82 ja palasi takaisin tuohon "perinteiseen" 1-pala vannesahakaulaan.. :| Ja oikeestaan olis kannattanu pitää kiinni 3-palavaahterakaulastakin, volutella.. Kaljapäissäni heittelen "unorthodox"-kommentteja.. Mutta Musarissa on hyvä ja hupaisa kaula, eiks vaan?

Ja mikä mahtaa olla syynä että laminaattikaulat on niin harvinaisia, etenkin nykypäivänä?
 
Kitaristit (ja miksei myös pasistit) ovat nykyään niin pirun perinnetietoista porukkaa, että minkäänlainen muutos ei kelpaa. Pitää olla strato tele tai lespa ja mahdollisimman alkuperäisenä. Tosin mikkejä aika usein vaihdellaan, jotta ei ihan loogisia olla tässäkään.
 
Mutta ei siinä mitään, yksipalainen vaahterapulttikaula on harvinaisen toimiva konsepti.

Okkedi. Taidampa tehdä sitten vaikka 3 palan laminaattikaulan ekaan kitaraani. ;)
Siitä tulee semmonen hevikepukka.
 
Onhan se näyttävän näköinen, mutta on siinä hommaakin eri tavalla kuin yksipalaisessa.
 
Kannattanee ottaa puusoirojen mitat jostain valmiista mallista. Ettei tule yllätyksiä.
Meikäläinen rakentelee tuommoista neckthru-bassoa, johon vetäsin kaulasoirojen paksuudet "hihasta". Piti tulla 5-palainen.
sittenpä huomasin, että ulommaiset soirot tulevat (lähes) katkeamaan kaulan ohuimmalta kohdalta (satula).
Sirkkelillä aihio pituussuuntaan halki, viilu väliin ja puoliskot yhteen. Aihiosta tulikin 7-palainen =).
 
Oliskohan sillä Explorerilla jo netissä kuvia siitä omasta rojektistaan?

Mutta Musarissa on hyvä ja hupaisa kaula, eiks vaan?
 
Onhan tuo toki. Ainakin mun käteen istuu hyvin.

Teorian mukaan useammasta palasta laminoidun kaulan resonanssitaajuus nousee.
...
Nyt alkoi kyllä arveluttamaan, mihin tuokin teoria taas perustuu...
 
Mun dynamiikan tietojen perusteella jäykemmässä kappaleessa ominaisvärähtelyn taajuus on suurempi kun vempulassa. Eli teoria luullakseni perustuisi siihen, että usean palasen kaula olisi jäykempi.
 
edit: olihan ton siellä joku jo todennutkin. :)

Mulla on vanha puoliakustinen jossa jotakin 20-30:stä siivusta tehty kaula. On jäykkä, erittäin. Saattaa olla että tuo on piukean äänen antaja. Eipähän luulisi syövän sustainia kun ei ole letkuna värisemässä kielen mukana.

Oliskohan sillä Explorerilla jo netissä kuvia siitä omasta rojektistaan?
 
Taidan julkistella niitä kuvia vasta kun projekti alkaa olemaan loppusuoralla...

Mulla on vanha puoliakustinen jossa jotakin 20-30:stä siivusta tehty kaula. On jäykkä, erittäin. Saattaa olla että tuo on piukean äänen antaja. Eipähän luulisi syövän sustainia kun ei ole letkuna värisemässä kielen mukana.
 
Onko Neubaueri? Sillä tehtaalla oli joitakin koko monesta palasta laminoituja kauloja..
Tuo rupee jo olemaan "hiinä ja hiinä" että onko kaulassa enemmän liimaa kuin puuta.. Eli jäykkyyttä voi olla, mutta tuossa voi olla jo soundillisesti joitakin eroja.. ;)

Onko Neubaueri?
 
Bavarian puljusta Framus...

Greg Curbow käyttää bassojensa kauloissa jollain liimalla tai hartsilla kyllästettyä koivulaminaattia. Liekö vain hienompi nimitys vanerille... laatupeleinä noita joka tapauksessa pidetään.

Greg Curbow käyttää bassojensa kauloissa jollain liimalla tai hartsilla kyllästettyä koivulaminaattia. Liekö vain hienompi nimitys vanerille... laatupeleinä noita joka tapauksessa pidetään.
 
http://www.curbow.com/woods/neck.html
 
Rockwood! Kyllä! Melkonen nimi keksitty.
 
Tuolta kun lukee niin ei se ihan tavallista vaneria ole. Se on lämpökäsiteltyä vaneria. Noin niinkun periaatteessa.
 
Mutta ton tyyppinen ratkaisu voisi olla avain sellaseen täysin kotimaisista raaka-aineista tehtyyn lujaan ja kestävään kaulaan. Ja jos Curbow käyttää sitä myös otelaudassa niin enköhän mäkin voisi kokeilla. Nyt kyllä täytyy tunnustaa etten tiedä mikä tuo "phenolic resin" on suomeksi. Liimoina ja hartseina sekä ihan sellaisenaan noita käytetään (esim. bakeliitti) mutta en tiedä millä nimellä tuollaisia liimoja pitäisi lähteä metsästämään.
 
Tokihan nuo soirot voisi liottaa ihan ohennetussa PVA-liimassakin. Osa (ehkä kaikkikin) noista liimoista kovettuu ihan älyttömästi sopivissa lämpötiloissa. Esimerkkinä vaikka vanha keittiöveitsi jolla irrottelin otelautaa tuossa taannoin. Siihen jäi jonkin verran liimaa joka muutaman lämmitys-jäähtymis-vaiheen jälkeen ei tahtonut lähteä enää millään irti. Ei teräaseilla eikä edes hiomalla.
 
Vaan taas tullaan siihen tilanteeseen jossa pitäisi kotona selittää uunin käyttöä hieman kyseenalaisiin tarkoituksiin. Eikä tuollaiseen tavalliseen kotiuuniin edes mahdu kovin kummosta kaulapalkkia. Stratoon tai teleen sopiva voisi juuri mennä, bassooon käypä ei sitten millään. Joten tarttis varmaan tehdä uuni. Just.