Elektroniikka ja soitinrakennus ›

Käytän vanhaa akkuporakonetta eräänlaisena sorvina. Koneen akku on entinen, joten otan siihen virran 9 voltin hakkurivirtalähteestä. Porakoneessa ei ole liipaisimen lukitusta, joten saadakseni toisen käteni vapaaksi liipaisimelta joudun lukitsemaan sen joko nippusiteellä tai teipillä.
 
Ajattelin, että voisin lukita liipaisimen lopullisesti ja säännellä porakoneen pyörimistä virransyötöstä käsin potentiometrillä. Kytkinkin tietysti riittäisi, mutta potentiometri olisi siksi hyvä, että voisin käyttää konetta myös mikkien käämimisessä (on tällä hetkellä jäissä, kun lanka on loppu ja kielsin itseäni ostamatta lisää, ennen kuin käämintäkone on edes siedettävä). Vaan mitenkä potentiometrin kytken, jotta se kestää koneen imemän virran (ampeeri?) ja 9 volttia kärähtämättä? Vai onko ainut vaihtoehto tehonkestoltaan tarpeeksi säätövastus? Yhden neljäsosawattisen jo käräytin.
 
Tää on niin tätä, kun on vain kytkiksiä kopioiden kolvaillut, eikä ymmärrä oikeasti noista asioista mitään..

Helpoin ratkaisu ois tosiaan ostaa riittävällä tehonkestolla varustettu lankapotikka.
Tehonkestosta on vaikea sanoa, kun en osaa sanoa, missä suhteessa tuon värkin syömä virta vähenee jännitteen laskiessa. Potikanhan voi sitten kytkeä kahdella eri tavalla, joko siten että kytket hiiliradan toiseen päähän +9v, toiseen maan ja keskelle lähdön tai sitten sarjaan...
 
Ammattimaisempi konsti olis rakentaa säädettävä regulaattori, jolla voit sitte tuota jännitettä säädellä. Samantien rakennatkin koko powerin uusiksi.

Helpoin ratkaisu ois tosiaan ostaa riittävällä tehonkestolla varustettu lankapotikka.
Tehonkestosta on vaikea sanoa, kun en osaa sanoa, missä suhteessa tuon värkin syömä virta vähenee jännitteen laskiessa.
 
Osaisitko edes suuruusluokkaa heittää? Vsan Elek.keskuksessa 4 watin lankavastukset maksavat viitisen euroa. Sellaiseen voisi vielä investoida, mutta seuraavan teholuokan (12,5w) potikat maksavat jo neljäkymppiä...
 
Mä voisin tietysti mitata noita virtoja ja jännitteitä jos vaan onnistuisi. Mutta ei taida yleismittarilla onnistua?
 
DIT: tuli mieleen, että jos virttelisi kiertokytkimeen erikokoisia vastuksia... Portaaton säätöhän se ei ole, mutta esim. 6-asentoisen kytkimen luulisi riittävän aika pitkälle. Ehkä jopa niin pitkälle, jotta yhden portaan nopeudenlisäys ei katkaisisi lankaa mikkiä käämittäessä... vaan liikkeelle lähtö kyllä.
 
Josko se neljän watin potikka riittäisi...

Mitä voin päätellä siitä, että 3,9 ohminen ja tehonsidoltaan 10 wattinen lankavastus lämpeni tuossa välissä niin kuumaksi, ettei siitä pystynyt enää parinkymmenen sekunnin jälkeen pitämään kiinni? Ilmeisesti sen, että 10 wattiakaan ei vielä riitä..?
 
Tosin tuo 3,9 ohmin vastus hidasti poran liikkeitä jo siinä määrin, että vähän isompi pysäyttäisi sen kokonaan.

Tee ennemmin se regulaattori, säästyt monelta harmilta. Tosin kyllähän siinäkin sitten muutetaan tarvittava määrä tehoa lämmöksi, joten kotelon on syytä olla tarpeeksi iso ja mielellään myös tuulettimella varustettu.

Tee ennemmin se regulaattori, säästyt monelta harmilta...
 
Kun osaisi. Löytyisikö jostain yksiselitteiset ja yksinkertaiset ohjeet kytkentäkaavioineen?

Tässä yksi kytkentä:
 
http://www.solorb.com/elect/solarcirc/pwm1/
 
Kannattanee jotenkin selvittää sen poran viemä maksimivirta, jotta voi laittaa sopivan MOSFET:in. (jos tuo 3A ei riitä)

Tässä yksi kytkentä:
 
http://www.solorb.com/elect/solarcirc/pwm1/
 
Näyttää niin monimutkaiselta, että taidan säästää hermojani ja tuhlata rahojani kaupalliseenn malliin... Olisi tuollaiselle isommalle virtalähteelle muutenkin käyttöä.
 
Kannattanee jotenkin selvittää sen poran viemä maksimivirta, jotta voi laittaa sopivan MOSFET:in. (jos tuo 3A ei riitä)
 
Ehdotuksia selvittämistavasta?

Ehdotuksia selvittämistavasta?
 
Olisiko yleismittarin virtamittausasento ko. hommaan hyvä?

Olisiko yleismittarin virtamittausasento ko. hommaan hyvä?
 
Joo tajusin vasta äsken, miten yleismittarilla voi (käsittääkseni) mitata virrankulutusta...
 
Eli mittari näytti tuon samaisen 3,9 ohmin vastuksen kanssa rinnan asennettuna parhaimmillaan "kiihdytyksissä" sellaisia reilun kolmen ampeerin lukuja. Liipaisin pohjassa luku vakiintui 2,5 ampeerin tasolle. Eli siis vastus oli virtalähteen plussan ja koneen plussan välissä ja mittari vastuksen rinnalla.
 
Voi kyllä olla, että virtalähteen rajat tulivat vastaan ja että kone söisi virtaa enemmänkin, jos vain olisi tarjolla... Tuo virtalähde kun on mitoitettu 1,35 ampeerille.

Kaipa tuohon sopivalla trankulla, potikalla sekä muutamalla vastuksella saisi sopivan ohjauspiirin. Ongelmana tuossa on tietysti komponenttien arvon määritys (laskentaa) varsinkin kun poran ottama virta ei ole tiedossa. Kun mittailet niin kannattaa ottaa huomioon se, että virran kulutus on suurempi konetta kuormitettaessa.
 
Mutta mä kyllä tekisin ton ihan mekaanisesti. Siihen kahvaan saa melko helposti sellasen lisävekottimen jolla liipasin voidaan säätää haluttuun asentoon (esim. ruuvi joka kiristää lenkkiä liipasimen ympärille). Toinen vaihtoehto olisi avata kone ja tehdä uusi ohjaus liipasimen tilalle. Kumpikin homma onnistuu yhtäkkiä ajatellen aika helposti ja halvalla verrattuna tuohon elektroniseen ohjaukseen. Mitään pro-tasoa siitä ei helposti saa mutta tähän ei varmaan pyritäkään akkuporasorvissa?

Mutta mä kyllä tekisin ton ihan mekaanisesti...
 
On käynyt mielessä tuo mekaaninenkin säätömekanismi. En vain viitsisi mitenkään pysyvästi poraa modata, jotta sitä voi vielä käyttää siihenkin mihin se on tarkoitettu. Mutta toi ruuvisysteemi on harkitsemisen arvoinen...
 
Toisaalta voisi ostaa ison ja säädettävän virtalähteen. Sellaiselle löytyisi käyttöä muutenkin...
 
DIT: http://www.clasohlson.se/WAG.asp?cp … 0q112q117q617&ic=N&sw=12165
 
Tuosta alimmasta mihinkään? Muita suosituksia? Hintaluokka suunnilleen sama, eli n. 70 euroa. Mielellään tietysti vähemmän.
 
DIT: http://www.yeoy.fi/index.php?main=6 … ;productCat=698&productID=11168
 
Toinen, suunnilleen samantehoinen.

Joo tajusin vasta äsken, miten yleismittarilla voi (käsittääkseni) mitata virrankulutusta...
 
Eli mittari näytti tuon samaisen 3,9 ohmin vastuksen kanssa rinnan asennettuna parhaimmillaan "kiihdytyksissä" sellaisia reilun kolmen ampeerin lukuja. Liipaisin pohjassa luku vakiintui 2,5 ampeerin tasolle. Eli siis vastus oli virtalähteen plussan ja koneen plussan välissä ja mittari vastuksen rinnalla.
 
Voi kyllä olla, että virtalähteen rajat tulivat vastaan ja että kone söisi virtaa enemmänkin, jos vain olisi tarjolla... Tuo virtalähde kun on mitoitettu 1,35 ampeerille.
 
Siis virtaahan mitataan niin että katkaistaan se alkuperäinen piiri ja laitetaan se mittari sinne väliin. Eli ei vastuksen kanssa rinnan, vaan sarjaan!

Eli mittari näytti tuon samaisen 3,9 ohmin vastuksen kanssa rinnan asennettuna parhaimmillaan "kiihdytyksissä" sellaisia reilun kolmen ampeerin lukuja. Liipaisin pohjassa luku vakiintui 2,5 ampeerin tasolle. Eli siis vastus oli virtalähteen plussan ja koneen plussan välissä ja mittari vastuksen rinnalla.
 
Tuossa kytkennässä olet ohittanut sen 3,9 ohmin vastuksen kokonaan, eli pora on ilmeisesti käynyt täydellä teholla. Jos virta oli tuon reilut 3A niin silloinhan tehoksi saadaan 3Ax9V=27W. Ei taida tuon tehoisia potikoita löytyä. Mittaa vielä ilman etuvastusta, eli +napojen väliin se mittari. Tässä saattaisi ehkä toimia sellainen säädettävä lanka- tai alumiiniprofiilivastus, ovat sellaisia puoli metriä pitkiä murkuloita ;) Elektroniikkaliikkeistä kannattaa kysellä, noitahan voi tarvittaessa laittaa sarjaan useammankin niin saadaan enemmän tehonkestoa.

-> Samat luvut se näyttää ilman vastusta ja vastuksen kanssa. Ilmeisesti mittarin mittaamiseen käyttämä vastus on huomattavasti pienempi kuin tuo 3,9 ohmia.
 
Mutta kiitos. Nyt oikeasti tajuan kuinka virrankulutusta mitataan.

Treblan kytkis vaikuttaa fiksulta. Pulssinleveysmuutokseen perustuvia säätimiä yleensä myös löytyy lähes tulkoon kaikilta valmistajilta jotka tekee elektroniikan rakennussarjoja, esim yleisimmistä Vellemanilta löytyy parin kympin hintaan sekä tietenkin Bebekiltä jotain halvempia. Velleman-kauppiaita on useampia. Tämä voisi olla yksi ratkaisu ongelmaan.
 
Pulssisuhdetta muutava säädin vääntää tasaisemmin. Jos käytetään pelkkää säädettävän jännitelähteen tyyppistä kytkentää niin hitaimmilla kierroksilla tällöin tuppaa vääntö ja voima katoamaan, eli saattaa enemmän pysähdellä, nykiä ja pätkiä ja jopa polttaa käämit.

Jos oletetaan, että toteuttaisin nopeuden säädön kiertokytkimellä, niin olisiko kytkentään vaikea lisätä ns. pehmeä käynnistys? Tarkoitan siis kiihtyvyyden hidastamista: että pora ei pääsisi asetettuun vauhtiin alle kymmenesosasekunnin, vaan että siihen menisi pari sekuntia.

Jos oletetaan, että toteuttaisin nopeuden säädön kiertokytkimellä, niin olisiko kytkentään vaikea lisätä ns. pehmeä käynnistys? Tarkoitan siis kiihtyvyyden hidastamista: että pora ei pääsisi asetettuun vauhtiin alle kymmenesosasekunnin, vaan että siihen menisi pari sekuntia.
 
Jos tuosta aiemmin esittämästäni linkin kytkiksestä hyödynnettäisiin se MOSFET-osuus. Hilalta (G) kondensaattori maihin. Hilalta toinen "veto" kytkimen ja potikan kautta 12V:iin. Konkan ja potikan aikavakio muodostaisivat käynnistysviiveen jolla moottori kiihdyttelisi.
Potikasta haluttu viive ja kytkimellä moottori käymään . Kytkin mallia vaihto, jossa vaihtokosketin hilalla ja "päät" potikalla ja maissa. Näin toisessa asennossa kytkin purkaa konkan heti ja moottori pysähtyy välittömästi.
 
Saiko tuosta selvää?
 
EDIT: Ja tarkoitus oli, että tuo opareilla tehty pwm-kytkentä heitetään kokonaan hitoille.