Rummut: rumpukamat ›

jazzmies: En ole yhdessäkään symbaalissani huomannut aikojen saatossa radikaalia äänen muuttumista, mutta ohuen puoleisissa ja vähemmän moukaroiduissa olen hieman huomannut räjähtävien atakkiomimaisuuksien muuttuneen kiltimmiksi. Tämän huomaan erityisesti esim. Sabian HHX Legacy -peltien kanssa. Paksummat ja paljon vasaratyötä nähneet symbaalit ovat säilyttäneet ominaisuutensa hyvinkin samanlaisina alkutaipaleen yli.
 
Minulla on kaksi samanlaista yhtä painavaa A Zildjianin 17" medium crashia. Toinen on vuosia vanha ja toinen ihan uusi. Vanha soi tummemmin ja pehmeämmällä sointivärillä. Ero on aika pieni, mutta havaittavissa ja selittyy varmaan yksilöllisillä eroillakin.
 
Toki muillakin lienee havainoja uusien A-Ziljaneiden crashien hiukan koleasta soundista ja sitten sen muuttumisesta parempaan suuntaan symbaalin ikääntyessä...

keitiiem: Kuvittelenko vaan, vai muuttuuko symbaalin sointi tosiaan vuosien saatossa melko radikaalisti pehmeämpään suuntaan? Mulla on uuden karheat 16" ja 19" K dark thinit ja muutaman vuoden vanha 17" samanlainen, niin se 17" on saundiltaan ihan eri maasta kuin nuo uudemmat.. Nimenomaan pehmeämpi, omasta mielestä parempi. 17" crashin saundi käy taas hyvin yksiin 80-lukulaisen 20" K pre aged dry light riden crashisoundin kanssa, joka multa myös löytyy. Mietinpä vain, että muuttuuko se saundi tosiaan niin paljon, vai onko nämä ihan uudet dark thinit esim. vähän paksumpia kuin pari vuotta sitten tehdyt? Jos vaan oikein muistan niin tuo 17" oli myös uutena vähän kolkon kuuloinen.. En ole punninnut vielä crashejani..
 
Mä olen huomannut crasheissä selkeätä äänen pehmenemistä. Voi se toki johtua patinan kertymisestä pellin pintaan, mutta jotenkin musta tuntuu että niiden pintajännityskin pienenis ajan myötä. Tuntuvat pehmeämmiltä soittaa. Jollain metallurgilla olisi varmaan painava sana tästä sanottavana.
Haitsut ja ridetkin muuttaa vähän soundiaan, mutta selkeimmin minusta crashit. Thin paksuutta suosin itse siis.

symbaalin muokkauslujittumista ainakin luulis vuosien saatossa tapahtuvan. toisaalta se paskan kerääntyminen siihen pellin pintaan laskee ominaistaajuutta. symbaalin profiilikin voinee muuttua vuosien saatossa virumisen ja jatkuvan hakkaamisen seurauksena.

markkuliini: Mä olen huomannut crasheissä selkeätä äänen pehmenemistä. Voi se toki johtua patinan kertymisestä pellin pintaan, mutta jotenkin musta tuntuu että niiden pintajännityskin pienenis ajan myötä. Tuntuvat pehmeämmiltä soittaa. Jollain metallurgilla olisi varmaan painava sana tästä sanottavana.
Haitsut ja ridetkin muuttaa vähän soundiaan, mutta selkeimmin minusta crashit. Thin paksuutta suosin itse siis.
 
Jees, nothing to be worried about then.. Oon ihan samaa mieltä siitä että se pelti tuntuu löysemmälle ajan myötä. Soundi ja soitettavuus muuttuu mun mielestä paremmaksi. Mun 17" dark thin crashissa on kyllä likaa pinnassa jo yllättävän paljon ikään nähden ja varmasti silläkin on tosiaan tehtävänsä tässä asiassa..

Mitä eroa finishin lisäksi on HHXtreme ja HHXplosion crasheillä? Onko xtreme ohuempi vai toisinpäin?

ferodoz: Mitä eroa finishin lisäksi on HHXtreme ja HHXplosion crasheillä? Onko xtreme ohuempi vai toisinpäin?
 
HHXtreme on maapallon tyhmin ja HHXplosion toiseksi tyhmin symbaalin nimi ;)

hollmi-5: HHXtreme on maapallon tyhmin ja HHXplosion toiseksi tyhmin symbaalin nimi ;)
 
Todella. perheestä löytyy myös jälkikasvua, nimeltään AAaXplosion tms.

henydrum: Todella. perheestä löytyy myös jälkikasvua, nimeltään AAaXplosion tms.
 
Joo, mielestäni paljon parempia ovat kuvaukset Paper thin crash, Thin Crash, Medium-Thin crash, Medium crash, Heavy crash.

jazzmies: Joo, mielestäni paljon parempia ovat kuvaukset Paper thin crash, Thin Crash, Medium-Thin crash, Medium crash, Heavy crash.
 
Hankala lukea että oliko toi sarkasmia vai ei, mutta niinpä. Ne ovat paljon parempia.

Eli ei muuta eroa?

jazzmies: Joo, mielestäni paljon parempia ovat kuvaukset Paper thin crash, Thin Crash, Medium-Thin crash, Medium crash, Heavy crash.
 
Pitäisi luoda symbaalidirektiivi ;) Painon mukaan paksuusleimat. Ja kaiklle valmistajille samat merkinnät...

hollmi-5: Pitäisi luoda symbaalidirktiivi ;) Painon mukaan paksuusleimat. Ja kaiklle valmistajille samat merkinnät...
 
Ei missään nimessä! Kuvailevat merkinnät ovat rautaa, tai pronssia.

hollmi-5: Pitäisi luoda symbaalidirktiivi ;) Painon mukaan paksuusleimat. Ja kaiklle valmistajille samat merkinnät...
 
Mutta sitten olisi vaikeampi huijata kuluttajia...

jazzmies: Ei missään nimessä! Kuvailevat merkinnät ovat rautaa, tai pronssia.
 
Umpirautaa!

ferodoz: Mitä eroa finishin lisäksi on HHXtreme ja HHXplosion crasheillä? Onko xtreme ohuempi vai toisinpäin?
 
Xtreme on äärimmäisen ohut, paper thin tms. Soundikin on jokseenkin lähempänä chinaa kun crashia. Xplosionit on taas tuntuvasti paksumpia, medium thin luokkaa. Soundi on kirkas ja leikkaava. Ovat siis todella erilaisia crasheja.

Spottasin yhen jutun, et oisko näin et noi paiste vanhat sarjat,
302, 502, 802, olis nykyään päivitetty muotoihin Pst3, Pst5, ja toi uus Pst8?
 
Eli näin:
302 -> PST3
502 -> PST5
802 -> PST8
 
Mitäköhän hyötyy tästäkin on, en tiiä, mut tuli vaa mielee... :D

DrummerBoy13: Spottasin yhen jutun, et oisko näin et noi paiste vanhat sarjat,
302, 502, 802, olis nykyään päivitetty muotoihin Pst3, Pst5, ja toi uus Pst8?
 
Eli näin:
302 -> PST3
502 -> PST5
802 -> PST8
 
Mitäköhän hyötyy tästäkin on, en tiiä, mut tuli vaa mielee... :D
 
Joo ja ei. Siihen aikaan kun PST3 ja PST5 tuli, oli olemassa sarjat 101 ja 201. 101 messinkiä ja 201 jotain pilipalipronssia. 101 oli kauheen samantyylinen ulkonäöltään kuin 302 aiemmin ja 201 vastaavasti samankaltainen 502:n kanssa. Nuo PST:t oli kai siis olevinaan jotain astetta hifimpiä alottelijakänkkyjä. Muutenkin Paisteella oli (ja on vieläkin) noita entry-levellin sarjoja vähän turhan paljon.

Duro: Joo ja ei. Siihen aikaan kun PST3 ja PST5 tuli, oli olemassa sarjat 101 ja 201. 101 messinkiä ja 201 jotain pilipalipronssia. 101 oli kauheen samantyylinen ulkonäöltään kuin 302 aiemmin ja 201 vastaavasti samankaltainen 502:n kanssa. Nuo PST:t oli kai siis olevinaan jotain astetta hifimpiä alottelijakänkkyjä. Muutenkin Paisteella oli (ja on vieläkin) noita entry-levellin sarjoja vähän turhan paljon.
 
101:tä olen reeneissä soittanut ja ei se kyllä ole todellakaan niin huono, mitä voisi entrylevelin haikoista odottaa... Samoin Dixie oli hyvän kuuloinen, ainoa mitä olisin toivonyt lisää, oli paksumpi/tiukempi metalli, nimenomaan yläpeltiin.
En kokeillutkaan kääntää niitä ylösalasin, mutta saundi oli hyvä.
 
101:ä kun soitin, niin en oikein uskonu korviakaan.
Pehmeä ja sohjoinen ääni. Kapulathan siitä ei juuri erotu, mutta annettakoon se anteeksi. =D

-Dr.DW-: 101:ä kun soitin, niin en oikein uskonu korviakaan.
Pehmeä ja sohjoinen ääni. Kapulathan siitä ei juuri erotu, mutta annettakoon se anteeksi. =D
 
Onkohan sulla nyt ollu sitten käytössä ne vanhat 70-80-lukulaiset 101:t? Ne on ihan eri matskua (nikkelihopeaa muistaakseni) ja ovat ihan oma juttunsa sitten. Eivät tosin mitkään kovin kaunissoundiset, mutta ihan jo ok tuon tason vehkeiksi. Uudempi 101 on nääs messinkiä ja on ihan yhtä hanurista kuin joku 302:nkin.

Oon tässä vähän nyt katellu nuita sabianin tsainoja ja aattelin tulla kysyyn tosta AAXtreme 17'' chinasta että onko tästä lautasesta minkäänlaista kokemusta, onko saundi hyvä ja onko mitään huonoa kokemusta?