Rummut: rumpukamat ›

Groove on afroamerikkalaisen musiikin termistöä ja termin käyttö muissa yhteyksissä on kyseenalaista, sillä alkuperäismerkitykseltään groove-sana tarkoittaa tiettynlaista rytmistä vaikutelmaa ja käyttöyhteyttä. Niinkuin ketjussa aikaisemmin totesin, groovaavuus-sana on yleistynyt ja sitä käytetään puhekielessä synonyyminä svengille, timelle, eteenpäinmenolle, haamulyöntejä sisältävälle kompille, tietylle tyylille, kyvylle soittaa biittinsä tiettyyn paikkaan, toimivalle soitolle... Eli tulkintoja on niin monta, että jokaisella on sanalle oma merkityksensä. Itse käytän groove-sanaa pelkästään sen afroamerikkalaisessa yhteydessä kuvaamaan rytmistä tunnelmaa: yhteissoiton hienovarainen rytmikudos. Muissa käyttöyhteyksissä edellisen luettelon termit kuvastavat paremmin rytmin muita ulottuvuuksia kuin epämääräinen groove-sana.
 
Tuossa ylläolevassa, Jazzmieheltä lainatussa tekstissä, on mielestäni täsmällisesti kerrottu, mitä groove on. Ja vielä tarkemmin se, mihin musiikin lohkoon groove - termi kuuluu.
 
Perinteet ja historia ovat valitettavasti kirosanoja, joita täällä ei saisi sanoa, mutta eikö groove voisi olla oma terminsä omanlaiseensa musiikkiin sidottuna?
 
Esim: Jos minulta kysytään minkälaista musiikkia soitan. Vastaus on groove - musiikkia, ja jengi ymmärtää, ilman lisäselityksiä, mistä on kysymys. Eli kysymys on negro spiritualseista alkaneesta polusta, jonka päässä on jo aiemmin mainittuja musiikkisuuntia.

Rumpali joka ei ole klikkiin ikinä koskenut todennäköisesti hötkyilee niin, että ainakin minua häiritsee melkoisesti.
 
Tsot tsot! Kyllä se nyt vaan on niin että murto-osalle rumpaleista käy noin ja heille onneksi joku sonoo ja itsekkin tajuavat lopettaa ellei harjoituskaan auta. Kuinkas moni -30, -40, -50 luvun rumpali käytti jotain klikkejä?? Ja siellä oli kovempia äijiä mitä nykyään on ja koskaan tulee olemaankaan.
 
Klikkiä onkin hyvä käyttää mielestäni itsekseen harjoitellessa, jotta se time saadaan tarkaksi.
 
Itsekseen nimenomaan ja korkeintaan jos silloinkaan. Mielestäni perus-soitantaa ei tule perustaa absoluuttiseen tikitykseen korvassa. Tahti on luonnollinen asia joka kehittyy lähes aina treenaamalla.
 
Sitten bändin kanssa reenatessa se klikki jätetään kotiin, mutta timen pitäisi silti pitää ainakin useimpia musiikkityylejä soittaessa. Ilman klikkiä soitettaessa mikään ei estä tiukan grooven syntymistä. Klikki on ammattilaisten työkalu, kuinka moni haluaa kuulostaa amatööriltä livenä.
 
Vetästäänpä skenaario: Oot keikalla, klikki nakuttaa mukavasti, setti puolessa välissä, mutta sitten... Tiukan fillin seurauksena onnistut jotenkin huitaisemaan monitorinapin korvastasi joka lentää takaseinään ja särkyy eikä varanappia ole. Rupeetko sitten sekoilemaan kompeissas ja tekemään päättömyyksiä kun se tuttu ja turvallinen naputus puuttuu...? Ei saatana!!
Jos seuraus on tämä niin se onkin sitten selvää treenauksen puutetta. Ei hyvää rumpalia tehdä 3 vuodessa klikin avulla.
 
Kyllä se on karski fakta, että rumpalin tulee olla se luotettava peruskivi jonka edessä muun bändin on turvallinen soittaa.
 
Tässä viimeisessä olemme täysin samaa mieltä. Kuitenkin niin että rummut tukevat esim. kitarointia eikä päinvastoin.
 
Klikki on hyvä silloin kun vedetään settiä levylle jossa luonnollisesti vaaditaan pilkun tarkkaa vetoa jottei tarvitsisi vetää 8 kertaa samaa osiota nauhalle. Siellä klikki puolustaa paikkaansa.
 
Way off topic mutta tämmösen kinastelun takia ei nyt viitti todd uuttakaan topiikkia laittaa.

Tsot tsot! Kyllä se nyt vaan on niin että murto-osalle rumpaleista käy noin ja heille onneksi joku sonoo ja itsekkin tajuavat lopettaa ellei harjoituskaan auta. Kuinkas moni -30, -40, -50 luvun rumpali käytti jotain klikkejä?? Ja siellä oli kovempia äijiä mitä nykyään on ja koskaan tulee olemaankaan.
 
Hyvä Bobana, asiallinen kommentti.
 
Se on tuon timen kanssa vähän niin, että se joko on tai ei ole. Jos ei ole, on pakko käyttää klikkiä koko ajan ja ammatinvaihto on suositeltavaa. Jos se taas on, on klikkivehkeet enempi turhuutta.
 
Rytmitaju tulee äidinmaidossa, jos on tullakseen. : )

Voihan se hyvinkin olla että lepsuilu, jota olen todistanut joiltain alottelevien bändien rumpalilta johtuu ihan yleisesti harjoituksen puutteesta eikä klikillä harjoittelun puutteesta.
Kyllä se timenkäsitys varmasti paranee ilman klikkiä harjoitellessakin, mutta jos tietoisesti lähetään hakemaan tarkempaa soitantoa, niin en näe syytä miksi ei apuun otettaisi klikkiä.
 
Se on tuon timen kanssa vähän niin, että se joko on tai ei ole.
 
Tuota en kyllä allekirjoita ollenkaan :)
Uskoisin, että lähes jokaisella rumpalilla on time heittänyt _häiritsevästi_ (huom. 'häiritsevästi', heitoilla ei yleensä ole väliä jos niitä ei kukaan huomaa :) ) kun on ekan kerran astuttu rumpusetin taakse. Fillit ovat epävarmoja eikä kellään taida olla selkeätä käsitystä oliko kyseessä 16-osia vai trioleita. Harjoituksen myötä se time paranee ja metronomi on hyvä herättäjä jos ei ole ikuna sattunut kokeilemaan kuinka paljo se oma soitto heittää.

Bobanan kanssa täsmälleen samaa mieltä. Harjoittelu nimenomaan ilman klikkiä on tärkeää.
 
Kyllä minäkin käytän klikkiä ja se on ihan hyödyllinen kapine mutta jos koko soittonsa perustaa jonkun apuvälineen varaan, huonosti menee.

Minulle groove on tunne. Sitä ei pelkästään kuulla, vaan tunnetaan. Jos jonkun soitto groovaa kunnolla, niin ei voi olla paikallaan; jalka vispaa ja pää nytkyy.
Mielestäni pelkät rummutkin kyllä groovaavat, mutta parasta on kun koko bändi onnistuu muodostamaan yhteisen "kokonais grooven".
Ja grooven liittäminen metalli musiikkiin on oikeastaan turhaa. Kyllähän metalli rumpalitkin varmasti osaavat soittaa groovaten, mutta se ei liene oleellisinta rankemmassa jyystössä. Mutta esim. funk, gospel, jazz ym. juurimusiikki on ilman groovea täysin kuollutta. Itse kuuntelen pääasiallisesti kylläkin metalli musaa, mutta suurimmat musiikalliset "humalat" olen kokenut juuri groove musiikin saralta. Esim. nyt on ahkerassa kuuntelussa Stanton Mooren soolo levyt. Aivan tajuton groove äijällä!! Ja olen välillä pakahtua innostuksesta!! Varsin sekava taisi tuosta selostuksestani tulla, mutta pukkaa groove humalaa päälle...Get up...get down...!

Rytmitaju tulee äidinmaidossa, jos on tullakseen. : )
 
Meinaatko? Itse väittäisin, että kaikki on treenattavissa, myös rytmitaju ja taimikäsitys.
 
Huomasin kyllä tuon hymiön, mutta taidatpa kuitenkin olla ainakin puolivakavissasi.
 
EDIT: Hymiö unohtu.

Niin, eihän kukaan synny täydellisen rytmitajun kanssa. Mutta jonkinlaisia lahjoja on oltava. Kyllähän sitä voi väkisin opetella mitä vain, mutta täysin rytmihäiriöisten kannattaisi ehkä kuitenkin mieluummin suuntautua jollekin muulle alalle.

Meinaatko? Itse väittäisin, että kaikki on treenattavissa, myös rytmitaju ja taimikäsitys.
 
Tarkoitin sitä, että jos kaikki soittaminen pitää tehdä klikin kanssa, on väärällä alalla.
 
Vähintäänkin puolivakavissani olen siinä, että rytmitaju tulee äidinmaidossa. Tiedän tapauksia joissa on saatu tingittyä isiltä rummut ja n. vuoden jälkeen ne jäävät pölyä keräämään varastoon. Ja ihan vaan sen takia, että minkäänlaista kehitystä ei ole tapahtunut.
 
Väittäisin, että rytmitaju ja taimikäsitys on treenamalla jalostettavissa, mutta jos niitä ei ole ollenkaan, on treenaaminen hukkaan heitettyä energiaa. Kaikki eivät ole musikaalisia.

Tarkoitin sitä, että jos kaikki soittaminen pitää tehdä klikin kanssa, on väärällä alalla.
 
Vähintäänkin puolivakavissani olen siinä, että rytmitaju tulee äidinmaidossa. Tiedän tapauksia joissa on saatu tingittyä isiltä rummut ja n. vuoden jälkeen ne jäävät pölyä keräämään varastoon. Ja ihan vaan sen takia, että minkäänlaista kehitystä ei ole tapahtunut.
 
Väittäisin, että rytmitaju ja taimikäsitys on treenamalla jalostettavissa, mutta jos niitä ei ole ollenkaan, on treenaaminen hukkaan heitettyä energiaa. Kaikki eivät ole musikaalisia.
 
Olen kyllä aikalailla samaa mieltä tuossa.

Tarkoitin sitä, että jos kaikki soittaminen pitää tehdä klikin kanssa, on väärällä alalla.
 
Vähintäänkin puolivakavissani olen siinä, että rytmitaju tulee äidinmaidossa. Tiedän tapauksia joissa on saatu tingittyä isiltä rummut ja n. vuoden jälkeen ne jäävät pölyä keräämään varastoon. Ja ihan vaan sen takia, että minkäänlaista kehitystä ei ole tapahtunut.
 
Väittäisin, että rytmitaju ja taimikäsitys on treenamalla jalostettavissa, mutta jos niitä ei ole ollenkaan, on treenaaminen hukkaan heitettyä energiaa. Kaikki eivät ole musikaalisia.
 
Tsii tsikkitsii tsikkitsii tsikkitsii tsikki..... Komppaan svengaten... :D

Groovaaminen on enemmän kuin yhden soittajan luomaa, niin yhteen hitsautunutta rytmillistä soittotapaa, että se antaa kuuntelijalle tunteen että ikäänkuin soittajat kommunikoisivat sanattomasti, ja jopa hengittävät yhtäaikaa musiikin tahdissa.
 
Groovaaminen ei ole yhtäkuin absoluuttinen time, vaan useiden soittajien välinen erilaisten äänten tuottama loputon rytmillinen jatkumo. Sanan _groove_ käyttäminen yksittäisen soittajan kohdalla on väärin, niinkuin joku tuossa jo totesikin, mutta toisaalta ehkä osin jopa tarkoituksella. Homman _svengaaminen_ saa itselleni aina sivutuotteena fiiliksen, että kyseessä on jazz- tai tanssibändi. Siksi käytän mielelläni sanaa groove tietoisestikkin väärin. Groovaaminen on jokaiselle vähän erilainen käsitys, koska voihan vaikkapa sana _suuri_ tarkoittaa kuuntelijan mukaan mitä tahansa, kohtalaisen kokoisesta aina hel***in isoon.
 
Sanaa on yhtä vaikea selittää kuin esimerkiksi sitä, että mistä muodostuu hyvä biisi? Jokainen tietää kuitenkin että hyvä biisi väkisin liikuttaa kuulijan joko persettä tai sydäntä.

Sanaa on yhtä vaikea selittää kuin esimerkiksi sitä, että mistä muodostuu hyvä biisi? Jokainen tietää kuitenkin että hyvä biisi väkisin liikuttaa kuulijan joko persettä tai sydäntä.
 
Tai tukkaa ja päätä,heh.
 
Itselleni tosta groovesta tulee ensimmäisenä mieleen se, että eläytyy siihen musiikkiin ja soittaa sitä ns.tunteella. Usein sitä jammaillessa rupeaa fiilistelemään ja vääntelehtimään penkillä jos soitto natsaa hyvin. Sitä vaan silloin unohtaa muun maailman ja antaa musiikin viedä.

Tänään luennolla SibA:n jazzmusiikin professori Jukkis Uotila määritteli grooven. Tämä on jotakin sinnepäin mitä hän sanoi.
 
"Groove on rytminen ilmiö, joka erottaa afrikkalaisen ja afroamerikkalaisen musiikin muista musiikeista. Groovessa on keskeistä päällekkäiset rytmit, jotka ovat samassa tempossa, mutta osarytmien ajoitusta ja fraseerausta manipuloidaan yhteisen pulssin päällä. Tempon kiihtyminen ei heikennä jazzin esteettistä arvoa, vaan se on tarvittaessa tehokeino. Myös horisontaalisilla polyrytmeillä (päällekäiset tahtilajit), synkopoinnilla ja kerrostuneilla riffeillä (vrt. funk) on tärkeä osa jazzrytmiikassa ja -estetiikassa".
 
Tämä määritelmä ja ensimmäisen ketjuni kirjoituksen määritelmä korostavat asiaa, että grooveen tarvitaan vähintään kaksi toisistaan irrallista, mutta suhteessa olevaa elementtiä.

Tänään luennolla SibA:n jazzmusiikin professori Jukkis Uotila määritteli grooven. Tämä on jotakin sinnepäin mitä hän sanoi.
 
"Groove on rytminen ilmiö, joka erottaa afrikkalaisen ja afroamerikkalaisen musiikin muista musiikeista. Groovessa on keskeistä päällekkäiset rytmit, jotka ovat samassa tempossa, mutta osarytmien ajoitusta ja fraseerausta manipuloidaan yhteisen pulssin päällä. Tempon kiihtyminen ei heikennä jazzin esteettistä arvoa, vaan se on tarvittaessa tehokeino. Myös horisontaalisilla polyrytmeillä (päällekäiset tahtilajit), synkopoinnilla ja kerrostuneilla riffeillä (vrt. funk) on tärkeä osa jazzrytmiikassa ja -estetiikassa".
 
Tämä määritelmä ja ensimmäisen ketjuni kirjoituksen määritelmä korostavat asiaa, että grooveen tarvitaan vähintään kaksi toisistaan irrallista, mutta suhteessa olevaa elementtiä.
 
tuokin määritelmä on yhden ihmisen näkemys asiasta.
Määritelmiä voi olla yhtäpaljon kuin määrittelijöitä, ainakin niin pitkään kun nykysuomen sivistys-sanakirja ei termiä tunne.
 
edit: siis siksi, että heti ensimmäin lause tuottaa päänvaivaa: rytminen ilmiö joka erottaa afrikkalaisen ja afroamerikkalaisen musiikin muista musiikeista? BullShit sanon mä.

BullShit sanon mä.
 
No J. Uotila nyt on vähän omaan taitelijasieluunsa uppoutunut BS-ukkeli (nimim. "Klinikalla on istuttu"), mutta tuossa lainauksessa on se mukavaa, että kaveri sentään hyväksyy tempovaihtelut.

Määritelmiä voi olla yhtäpaljon kuin määrittelijöitä, ainakin niin pitkään kun nykysuomen sivistys-sanakirja ei termiä tunne.
 
Sanakirjojen määritelmät musiikki-ilmiöistä, etenkin rytmimusiikissa, saavat posket nykimään. Jukkis nyt vaan on sattunut soittamaan satojen rytmimusiikin huippujen kanssa ja keskustellut lähes jokaisen nykyajan jazz- ja rytmimusiikin kouluttajan kanssa, mistä kyseinen groove-sanan määritelmä on syntynyt. Henkilökohtaiset "pebanheilutus" groove-määritelmät ovat amatöörien puuhastelua, mutta kyllä ne muuttuvat _sisällöltään relevanteiksi_ jos he vain jaksavat sivistyä musiikillisesti.
 
edit: siis siksi, että heti ensimmäin lause tuottaa päänvaivaa: rytminen ilmiö joka erottaa afrikkalaisen ja afroamerikkalaisen musiikin muista musiikeista? BullShit sanon mä.
 
Se vaan on niin, että groove-sana on afromusiikin termistöä ja lainaukset muihin musiikeihin aiheuttavat sen, että mitä tahansa kulkevaa ja toimivaa rytmistä tunnelmaa aletaan kutsua grooveksi. Joidenkin mielestä se on OK ja olkoon niin, mutta samalla muodikas groove-sana on vesittynyt tarkoittamaan mitä ikinä halutaankaan.

Seuraava teksti on vain yksilöllinen mielipiteeni, joten älköön kukaan loukkaantuko:
 
Tuntuu jotenkin hölmöltä tehdä musiikista tiedettä. Itse ainakin pidän musiikkia yhtenä niistä harvoista asioista joita en halua kuulla syvällisesti analysoitavan. Paska musiikki on paskaa, ja hyvä on hyvää. Ei siinä muuta tarvita.
 
Filosofia on sitten aihe erikseen, ja siitä voin jauhaa vaikka maailman tappiin saakka. Musiikin parissa haluan rauhoittua ja syventyä pään sisäiseen maailmaani.
 
No, jokainen tyylillään.

Sanakirjojen määritelmät musiikki-ilmiöistä, etenkin rytmimusiikissa, saavat posket nykimään. Jukkis nyt vaan on sattunut soittamaan satojen rytmimusiikin huippujen kanssa ja keskustellut lähes jokaisen nykyajan jazz- ja rytmimusiikin kouluttajan kanssa, mistä kyseinen groove-sanan määritelmä on syntynyt. Henkilökohtaiset "pebanheilutus" groove-määritelmät ovat amatöörien puuhastelua, mutta kyllä ne muuttuvat _sisällöltään relevanteiksi_ jos he vain jaksavat sivistyä musiikillisesti.
 

 
Se vaan on niin, että groove-sana on afromusiikin termistöä ja lainaukset muihin musiikeihin aiheuttavat sen, että mitä tahansa kulkevaa ja toimivaa rytmistä tunnelmaa aletaan kutsua grooveksi. Joidenkin mielestä se on OK ja olkoon niin, mutta samalla muodikas groove-sana on vesittynyt tarkoittamaan mitä ikinä halutaankaan.
 
kysymys on siitä mitä tuossa herra Jukkis sanoi, josta siis ymmärtää että afroamerikkalainen ja afrikkalainen musiikki groovaa, muut ei.

Sanakirjojen määritelmät musiikki-ilmiöistä, etenkin rytmimusiikissa, saavat posket nykimään. Jukkis nyt vaan on sattunut soittamaan satojen rytmimusiikin huippujen kanssa ja keskustellut lähes jokaisen nykyajan jazz- ja rytmimusiikin kouluttajan kanssa, mistä kyseinen groove-sanan määritelmä on syntynyt. Henkilökohtaiset "pebanheilutus" groove-määritelmät ovat amatöörien puuhastelua, mutta kyllä ne muuttuvat _sisällöltään relevanteiksi_ jos he vain jaksavat sivistyä musiikillisesti.
 
Lähes jokaisen? Vaikea uskoa, mutta ok. Kyllähän Uotila auktoriteetti tässä asiassa varmasti on. Se vaan taitaa valitettavasti olla niin, että se groove on nyt siirtynyt akatemioiden käytäväkeskusteluista suuren yleisön huulille, ja heidän korviensa välissä tulkittavaksi. Pahoittelen, ammattimuusikoiden yksinoikeus termin käyttöön on tainnut päättyä. Mutta ei syytä murheeseen, teille jää vielä kuitenkin oikeus naurahdella tai kimmastua tietämättömälle massalle, kun he tätä sanaa virheellisissä yhteyksissä takapuoliaan keikuttaessaan käyttävät.