Rummut: rumpukamat ›

Kyllähän tuo Häkkinen enemmän polkee kuin 210 :) Riippuu tosin mistä se mitataan että "pystyykö siihen". Jos sitä pitää pystyä pitämään tasaisena vaikkapa 2min niin hankalaahan se varmaan on :P

Älkääs nyt vetäkö hernettä nenäänne mun puheista. On vain semmoinen muistikuva, kun hänen kanssaan viimeeksi juttelin, muistelisin hänen maininneen jotain tuommoista.
 
Mistähän voi sitten lukea mitä Hahto sanoo? Ei ainakaan sen sivuilla lue mitään.

Yksi hyvä tyyli saada soitto sujumaan päin helvettiä on lopettaa treenaaminen tai vähentää sitä tuollaiseen kerran kuukaudessa -tahtiin:D Tekee aika pahaa soitolle. Käsille ja jaloille. Joskus on noita Yamaha -speddujen asetuksia setvitty ennenkin, mutta nyt tuli fiilis että voisi taas pikkuhiljaa katella noita asetuksia...
 
Mulla on ollu aina melkein tapissa (tai no nyt viimeksi niin, että oikea tapissa, vasen melkein niin löysällä ku voi: ilmankos vähän meni "hassusti" soitto. Teki mieli taas lopettaa:D) Vituttaa muutenkin Slavepedaalin välitapin klonksuminen, siinä kun on selkeästi "väljää". Pitäisi varmaan joskus koittaa huoltaa noita, mutta en ole mikään kovin tee-se-itse-mies enkä viiti noita laakereita lähteä ronkkimaan...
 
Onneksi (?) orkesterin uusi tavara on hieman hitaanpaa ja raskaampaa näillä näkymin. Eipä tarvi ressaa nopeuksista.

Kysymys näille miehille, joilta taittuu kuudestoistaosat jaloin yli 180 nopeudella:
 
Millainen tekniikka teillä on? Ns. "paalujuntta" eli kantapää ylhäällä (ja jalka periaatteessa käy ilmassa iskujen välillä) vai kantapää maassa (polkutyö periaatteessa pelkillä nilkoilla)?
 
Mä ite oon päässy n. 170 bpm tolla ekana mainitulla "vanhan liiton" tyylillä, ja jälkimmäisellä menee yli 200 helposti, mutta tarkkuus kärsii pirusti. Mulla kun vaan on semmonen käsitys, että yli 90% jätkistä jotka vetää yli 200 nopeuksia käyttää triggereitä, ja vetää tällä ns. "heel down" -tekniikalla.
 
Eli kuinka on?

No kyllä multa onnistuu tuo 180 kuudestoistaosia ihan hyvin tuolla "paalujuntalla".

Soitan kantapäät ylhäällä, mutta jalan ylös-alasliike on aika pientä, kun soitan enemmän pedaalin takaosasta (lähempää kantapäätukea). Iskut on näillä nopeuksilla kans hiljasempia, mikä ei välttämättä oo huono juttu.:)

Kysymys näille miehille, joilta taittuu kuudestoistaosat jaloin yli 180 nopeudella:
 
Millainen tekniikka teillä on? Ns. "paalujuntta" eli kantapää ylhäällä (ja jalka periaatteessa käy ilmassa iskujen välillä) vai kantapää maassa (polkutyö periaatteessa pelkillä nilkoilla)?
 
Mä ite oon päässy n. 170 bpm tolla ekana mainitulla "vanhan liiton" tyylillä, ja jälkimmäisellä menee yli 200 helposti, mutta tarkkuus kärsii pirusti. Mulla kun vaan on semmonen käsitys, että yli 90% jätkistä jotka vetää yli 200 nopeuksia käyttää triggereitä, ja vetää tällä ns. "heel down" -tekniikalla.
 
Eli kuinka on?
 
Kyllä lähes kaikki nopeimmat rumpalit soittavat kantapäät ilmassa. Tiedän vain muutaman, jotka soittavat kantapäät maassa. Kantapäät eivät kuitenkaan ole kovin korkealla maasta nopeissa tempoissa, ehkä noin 1-3cm, minkä vuoksi voi näyttää siltä että käytössä olisi "heel-down".

Mä vedän ehdottomasti heels up tyyliin, en osaa lainkaan soittaa kantapäät maassa nopeita juttuja. Tosin nopeissa tempoissa soitan kyllä lähes pelkästään nilkoilla, mutta kantapäät ilmassa.

pikaisen kokeilun perusteella meni tuommoset 180-200 sillä tuplapotkutekniikalla, aika samoja se on perusjunttauksellakin, tosin tuota tempoa en kyllä puolesta minuutista kauempaa jaksa huruutella

Tuplilla saan vedettyä singlenä 180bpm ja tuplaiskuilla 130bpm.
jätkähän on kone

Kahden jalan nopeus on sen verran hidas etten viisti edes mainita, pelkästään oikealla jalalla sitten pääsenkin kiitettäviin tuloksiin. Huomasin vaan että tuplisten harjoitteluun menee aikaa...

Itselläni tuo polkeminen tapahtuu oikeastaan kummallakin tavalla. Hitaammissa käytän enemmän koko jalkaa ja nopeuden kasvaessa nilkkojen käyttöjen lisääntyy. Koko jalan liike ei kuitenkaan aivan kokonaan missään vaiheessa lopu. Näin saan iskuihin myös voimaa. Toisaalta tämä kuluttaa sitten taas tavallaan turhaa energiaa.
Kantapäät eivät nouse missään vaiheessa yli kolmen sentin korkeuteen maasta.
 
Kaikki nopeasti polkevat rumpalit eivät käytä triggereitä. Esimerkkejä tuli tossa nyt ainakin ensimmäsenä mieleen The Crownin Janne Saarenpää. Tästä olen kuullut kuitenkin aika ristiriitaisiakin juttuja. Kuulemma levyllä ei olisi koskaan trigannut mitään, mutta sitten taas keikoilla olisi trigannut kaikki. Tolla Crownin Crowned Unholy levyllä olevalla DVD:llä en kuitenkaan triggreitä huomannut. Olen kyllä katsonut sen vain kerran, joten en ole ihan varma.
 
Toinen kohtalaisen nopea polkija, joka ei triggaa basariaan, on toi Raatikaisen Jaska. Noilla Bodominkin levyillä mennään välillä päälle kahdensadan.

Crownin DVD:llä kyllä huomaa soundista ettei luonnollisesti mennä. Myöskin Possessed 13 levyllä olen joskus epäillyt triguja käytettävän, on sen verran tasaista menoa. En tosin mene mitään varmaa sanomaan. Deathrace Kingillä ja Crowned In Terrorilla on sitten taas niin luonnolliset rumpusoundit kuin olla ja voi.

Joo tätä minä itsekin epäilin. Toisaalta hyvillä lähtösaundeilla ja miksauksella saa kyllä hyvät saundit noille live-dvd:illekin. Mutta tiedä häntä...

On muuten hyvä paketti toi dvd noin niinkuin muutenkin. Loistoralleja toisensa perään. En oo kyllä Crownilta paljon huonoja biisejä kuullutkaan.

Jotku puhuu kantapäätekniikasta? En oikeen tiedä että mitä sillä tarkotetaan nii voisko joku vähä selittää? :D

Jotku puhuu kantapäätekniikasta? En oikeen tiedä että mitä sillä tarkotetaan nii voisko joku vähä selittää? :D
 
Tarvoittavat varmaan tuplaisku-tekniikkaa, jossa ensimmäinen isku lyödään päkiällä, ja toinen kantapäällä. Pitkillä footboardeilla varustetuilla pedaaleilla tämä on helpompaa, esim. Axiksen longboardeilla.
 
Toiset voivat taasen hämäävästi puhua kantapäät maassa-tekniikasta, eli basaria poljetaan koko jalkapöytä (?) pedaalilla.

Mulla kun vaan on semmonen käsitys, että yli 90% jätkistä jotka vetää yli 200 nopeuksia käyttää triggereitä, ja vetää tällä ns. "heel down" -tekniikalla.
 
Eli kuinka on?
 
En minä osaa soittaa heels downin paljoa mitään. Sanotaan että jos pitää jotain todella rauhallista fiilistelyä hipsutella niin silloin juu, mutta muuten kantapää aina ylhäällä. Nopeissa (siis jotain oisko 190+) mennään jo aika paljon nilkoilla. Mitään älytöntä volyymiä ei tuolla tekniikalla saa verrattuna "junttaan", mutta parempaan päin mennään.
 
Itselläni tuossa 170-19 rupeaa olemaan sellainen hankalahko alue jolloin en oikein kunnolla pysty "juntalla" vääntämään ilman jalkojen hyytymistä eikä nilkoilla taas oikein osaa soittaa vielä tuossa tempossa. Paljon hankalammat temmot kuin esim 210-220 tai 140-160 bpm.

Toinen kohtalaisen nopea polkija, joka ei triggaa basariaan, on toi Raatikaisen Jaska. Noilla Bodominkin levyillä mennään välillä päälle kahdensadan.
 
Täysin väheksymättä Raatikaista voisin veikata, että rumpuja on hinkattu niin maan helvetisti ja basari ei varmasti ole se täysin säätätätön signaali mikä levyllä kuuluu. Jos samplea ei ole lainkaan seassa, kompuroilla ja geiteillä voi tehdä vaikka mitä.

Täysin väheksymättä Raatikaista voisin veikata, että rumpuja on hinkattu niin maan helvetisti ja basari ei varmasti ole se täysin säätätätön signaali mikä levyllä kuuluu. Jos samplea ei ole lainkaan seassa, kompuroilla ja geiteillä voi tehdä vaikka mitä.
Kova jätkä saa olla jos astia-studiolta poistuu ilman triggerisoundia...