Rummut: rumpukamat ›

Tuossa jossain vaiheessa tuli kommentti tästä Pearlin mainonnasta kovilla nimillä.
 
Tuli vaan mieleen että jos se tekee Pearlista jotenkin "tekohyvän" niin siinä tapauksessa Sabianin täytyy olla iso Piru enkelin vaatteissa.

Kuoppiksella oli BLX-sarjaa, koivurunkoiset rummut myös.
 
Muistaakseni tuota Liquid Amber -väriä ei ollut BLX:lle mut voin olla hyvin väärässäkin. Sen värinen oli siis oma settini, kuten myös setti jonka kanssa näin Kuoppiksen KW-keikalla Natsalla joskus vuonna nakki ja hevospoolosyndit.

Ei minua se Pearlin hyvä myynti riso yhtään. Kiva vain, kun myydään. Silti eurooppalaisen pitäsi suosia EU-alueen tuotteita ;-) En minä silti lähde Göteborgiin ikkunoita kivittelemään, vaikka täällä (globalisaation nimissä) Kauko-Itää hehkutetaankin.
 
Premierin Yamaha-vaihe kesti noin viisi vuotta. Alkuvuodesta -93 Premier palasi Brittien omistukseen. Ei sieltä Yamahan filosofia juurikaan paista. Ihan tarkaan kun katsoo, niin standien osissa on jotakin yhtäläisyyttä.
 
Mikä tämä on? Kuoppiksella oli, Remulla oli, Nykäsellä oli ja aika monella tähänkin kekusteluun osallistuneella oli? Aivan: Pearlit.
 
Oikein hyvät rummut tunnistaa siitäkin, ettei omistaja raaski niistä luopua.

AP, joudut pettymään: Remulla on ollut Pearl-setti ja hän on soittanut sillä useita keikkoja. Tästä on kuva-aineistoa todisteena.
 
Kuoppiksella oli BLX-sarjaa, koivurunkoiset rummut myös.
 
Joo, tiedän. Omistan tuon Honey Aaltosen Hurriganes-kirjan, jossa tästä on todisteita.
Tosin Aaltonenhan siirtyi sittemmin takaisin Ludwigiin ja ennen Pearlia taisi olla Slingerlandit.
 
MUTTA. En voi välttyä ajatukselta, että Remulle olisi tarjottu kohtuullista endorsement-sopimusta Pearlilta, ainakin siitä päätellen että Ganesien 10/80 -albumin takakannessa oikein logolla mainitaan Remun ko. levyllä soittavan Pearl-rumpuja.
 
No, Hot Wheels -LP:n herra on kirjan mukaan soittanut Microvoxin Tamoilla, joita teoksessa kuvataan "tosi kurkkupurkeiksi". =D

Ludwig, Premier ja Sonor on ihan hyviä merkkejä mutta esim. Premierin hardware on kyllä aivan perseestä pedaaleista puhumattakaan. Jos ja KUN ajatellaan rumpuvalmistajaa kokonaisuutena, niin kyllä Pearl on aika vahvoilla.

Minulla on Premierin Genistan mukana tullut HW. Se on ihan kelpo tavaraa. Huomasin noiden Artist-sarjojen mukana tulevan olevan ihan erilaista. Sellainen haitsun teline minulla on. Paljon se on toista huonompi. Niin ja sitten se Genistan tomiteline olisi kyllä voinut olla parempikin.
 
Pearlin standeissa minua häiritsi se, että niiden putket olivat eri halkaisialla muihin valmistajiin verraten. Sitten haitsun standi ei kestänyt roudausta, vaikka oli toiseksi kallein siihen aikaan. Puomit olivat suotta putkea, kun tankokin olisi riittänyt.
 
Sonorilla ollaan sitten hiukan liiankin järeällä linjalla ja 90-luvulla haitsun jousi oli jäykkä. No silloin raskaat pellit olivat muotia. Mitään ei koskaan ole särkynyt, joten kestävää se on.
 
Taman Titan ja Yamahan parempi HW ovat kyllä A-ryhmää.
 
No, Hot Wheels -LP:n herra on kirjan mukaan soittanut Microvoxin Tamoilla, joita teoksessa kuvataan "tosi kurkkupurkeiksi". =D Eihän rummut voi muulta soundata, kun alakalvot on poistettu ja Remon CS kalvot päällystetty Matti Oilingin rumpukoulu tarroilla. Tulihan niilläkin joskus parikin kertaa vedettyä. Muuten kyllä hauska paikka tuo studio.

Hollmi, ostinpa tässä Ludwigin 70-luvun Acroliten kaveriksi mun Supra-wannabe Pearl Ian Paicelle. Saa nähä kumpi päätyy enempään käyttöön ja kumpi myyntiin, vai miten käy:)

Omistaako Rumu rummut? Veikkaisin että ei. Lupaan kysyä legendalta itseltään jos sattuu kävelemään vastaan kadulla (asuu myös Porvoossa).
Muuten Hollmi, mikä tämä on? On nykyään maailman tunnetuin ja myydyin rumpumerkki, ja miljoonat onnelliset omistajat, minä mukaanlukien en millään luopuisi niistä? ;)

Niskamies: Hyvä on olla myös valinnanvaraa. On tiloja, joissa Ludwig toimii paremmin, kuin tuo Pearl ja myös päinvastoin.
 
Laku: Vastaukseni on Pearl. Millä mittarilla tunnettuus on sitten mitattu? Varmaankin suoraan Pearlin esitteestä tai kotisivuilta.

Noista pearlin ständeistä vielä, että jos joku Pearlin ständi pitää hankkia, niin se on haitsu. Ai miksikö? No siksi, että se keskitappi on paksumpu kuin muilla valmistajilla. Monesti kun soitetaan lainakamoilla (omat symbaalit, pedaalit ja virppa mukaan) niin se edellinen rumpali jemmaa sen haitsun yläpellin fiksusti sen clutchin kanssa jonnekin bäksteitsille. Tästä ei ole poikkeuksia!!!!
 
Tässä kohtaa on hyödyllistä olla se Pearlin yläpellin pidike mukana, koska se sopii telineeseen kuin telineeseen.
 
-Eli ei sitä ständiä kannatakaan ostaa. Pelkkä pidike vain. Tulipa taas jaettua viisauksia. Menen jatkamaan saunomista...

Tässä kohtaa on hyödyllistä olla se Pearlin yläpellin pidike mukana, koska se sopii telineeseen kuin telineeseen.
 
Paitsi et siinä on se nailoninen paska valkoinen muovi-alaosa joka hyytyy mäkeen alta megaohmin. DW:n ihan oikeesti tosi paljon parempi käy siihen samaan ständiin.
 
t. nimim. eräitäkin kertoja mutteria kaupasta hakeneena

Ostin tänään just Pearlin S-2000 snareständin ja se on aika vekkuli peli. Koria kokoa saa säädettyä 10":sta 16":aan ilman että sitä koria täytyy ruuvata ylös tai alas. Jalkojen nuppeihin saa myös veikeällä ja helpolla mekanismilla piikit, tyyliin "paina nappia: on, paina nappia: off"

Paitsi et siinä on se nailoninen paska valkoinen muovi-alaosa joka hyytyy mäkeen alta megaohmin. DW:n ihan oikeesti tosi paljon parempi käy siihen samaan ständiin.
 
t. nimim. eräitäkin kertoja mutteria kaupasta hakeneena
 
Jep. Tuo Dw:n haitsun pidike on kyllä ylivoimaisesti paras mitä on vastaan tullu. Ja itseasiassa jos hardwaresta puhutaan niin kyllä on raudoissa eroja. Hankin nimittäin vasta Dw:n 5000-sarjan haitsu telineen ja on kyllä ihan huippu. Ei mitään napisemisen aihetta. Eka haitsuteline josta en ole löytänyt mitään vikaa. Ainakaan vielä :)
 
Niin ja se Kuoppiksen valkoinen setti on Pearlin World-sarjaa jonka Sami osti alunperin treenisetiksi, mutta se olikin sitten kuulemma niin hyvä että päätyi Wallin keikoillekin. Pop/jazzilla on kanssa sellainen setti ja toimii todella hyvin jatsimmalla vireellä. En ota Pearl-keskusteluun kantaa, mutta yllättävä Pearl-soittaja on mielestäni Jukkis Uotila. Soittanut vieläpä vuosikaudet...

Täällähän on käynnissä oikea "eipäs - juupas" - ralli, oikein kiva juttu. Minä en kyllä omaa aisaani väliini pistä. Mä vaan soitan Mapexeilla ja elämä jatkuu.

toyota
 
Minkäs lainen logo se siinä..?
 
no ei vaan..
 
Tää keskustelu on menny vähä eri raiteille kun oli tarkoitus..=)
 
Mutta jos jotain hyvää Pearleista, mitä ei muilla, niin minusta hardware on ihan ok.. Ja joku sano (en muista kuka) että ei käy muitten kanssa yhteen paksuuksien puolesta, niin kyllä ainakin Premierin ja Yamahan kanssa ostittain käy.. Ylläri että Premmu ja Yammu käy yhteen..=I
 
Esim jos ajatellaan isomman luokan tyylillä räkkejä, musta Pearlin räkit on hinta/laatu suhteeltaan loistavia.. Oikeestaan muita hyviähän Pearlin lisäksi ei taida ollakkaan kun Gibraltar ja Tama..
 
Ja muutenkaan ei ole pahaa sanomista, ainakaan omalta kohdalta.. Ehkä en ole oikea ihminen sitä arvioimaan kun en ole saanut New Soundinkaan telineitä rikki, vaikka yksi niistä oli parisen vuotta ahkerassa keikka käytössä.. Tosin senkin tilalle tuli Pearlin telineet.. Koska se portaaton säätö on siinä aivan loistava käyttömukavuuden antaja..:)
 
Ja bassarin pedaalitkaan ei minusta ole huonoja, taas kilpailee Taman ja DW:n kanssa.. Toki onhan muillakin merkeillä hyviä, kuten käsittääkseni Sonorin ja Gibraltarin pedaalit ovat hyviä.. Ja luonnollisesti Axikset (miten se kirjotetaankaan) Mutta harvemmalla on siihen varaa..
 
Mistä päästiinkin jouhevasti siihen mikä on hyvää.. Axis on varmasti parempi ku Tama tai DW: tai Pearl, mutta mun mielestä sen korkea hinta laskee sen "arvokkuutta" ja hyvyyttä.. Täällä kun on nämä autot tullut puheeksi niin otetaan esimerkki sieltäkin. Moni varmasti pitää Rolls Roycea hyvänä, mutta ostaa silti Bemarin, koska se on todennäkösesti parempi. Ja miksikö? No siksi että sen hinta/laatu/käyttö suhde on parempi.
 
Noh ei nyt suoranaisesti asiaan liity, mutta tulipahan sepostetua, kun se näkyy olevan tapana..;)

Heh, Nykäsen Mattia lainatakseni tuli ihan sellanen bon voyage -fiilis, kun tätä ketjua luki.. :) Eihän siinä sinänsä ole mitään ihmeellistä, että vanhemmiten ihmisillä on tapana alkaa vierastamaan uusia juttuja, ja nuorempien on taas joskus vaikea ymmärtää setien vintagehöpinöitä, joten yritetään ymmärtää toisiamme.. :)
 
(Olen kyllä samaa mieltä siitä, että Mikan viestit ovat toisinaan turhan provosoivia..)

Liikaa asenteita mukana keskustelussa, niin en lähde vastineita laittamaan, vaikka mieli tekis.
 
Mutta kun logo-keskustelu on kääntynyt yleisemmäksi, täytyy mainita, että itsellä on Pearlin hardwarea mukana setissä 80-luvulta. Itse Masters pöntöt on 90-luvun lopulta.
 
Jotenkin eri rumpujen kanssa pelatessa on Pearlista jäänyt aina sellainen toimivuus mieleen. Eikä nyt pelkästään tottumuskysymyksenä. Ja kestävyys ennen kaikkea. Kun World Seriesit vaihtui Masterseihin ei ollut syytä vaihtaa toimivaa hardwarea. Siksi HH-ständi, penkki ja virveliständi on edelleen 80-luvun puolvälin setistä ja hyvin toimii. Masterien yhteydessä tuli tempastua räkki kehiin, siksi peltiständit vaihtui silloin pelkkiin holdereihin.
 
Ja olisin hyvin varovainen tän autovertauskuvan käytön kanssa; se on hyvä esimerkki suuntaa antavana, mutta suoraan vertaaminen on kyseen alaista. Autoissa leimat on paljon syvemmälle uurrettuna ja silti samaan aikaan tekniikka kehittyy huomattavan paljon rivakampaa vauhtia, kuin esim rummuissa. Se, että millaisessa maineessa vaikka Pearl on nykyään, on varmasti markkinoinnin ansiota, mutta ennen kaikkea sitä, että tänä päivänä Pearl tekee pirun laadukkaita kannuja. Automerkin maineessa roikkuu ikävästi esim tämä saksalais/japanilais kaksijakoisuus; vaikka Jaappanista tulis kuinka laatuautoa, on monilla asenne ikuisesti niitä kohtaan negatiivinen. Rumpujen yhteydessä ei ehkä niinkään ajatella yleisesti minkä maalainen tuote on vaan itse merkin arvostus merkitsee enemmän itsenäisenä elementtinä.
 
Itse olen onneksi siitä onnellisessa asemassa, että oli kyse mistä tahansa tuotteesta, osaan nauttia siitä mitä on. Enkä paina muita alemmas, nostaakseni omaani ylemmäs. (Eikä ole nyt syytös ketään kohtaan) Sitten jos en ole tyytyväinen, vaihdan. Ja juuri vaihdon tai ensihankinnan ollessa käsillä, on tärkeää kuulla ihmisten mielipiteitä, kokemuksiin ja faktoihin pohjautuen. Itse älyllisenä olentona osaan onneksi poimia tekstistä merkitsevät faktat, paksunkin asennekuoren läpi.
 
Ja mitä logoon tulee, basarikalvo vaihtui juuri logottomaan, jotta saan orkestereiden logot kalvoon. Mutta tomit on visusti aseteltuna niin, että kultaiset Masters-logot näkyy eteen päin.

(Olen kyllä samaa mieltä siitä, että Mikan viestit ovat toisinaan turhan provosoivia..)
 
Ja kukaan ei voinut avata suutaan silloin kun minä asiasta kommentoin, nyt yhtäkkiä suurin osa onkin samaa mieltä... Petturit. Ärärärär...
 
vitsivitsi ;)

Eihän rummut voi muulta soundata, kun alakalvot on poistettu ja Remon CS kalvot päällystetty Matti Oilingin rumpukoulu tarroilla.
 
Hoho!!

Paitsi et siinä on se nailoninen paska valkoinen muovi-alaosa joka hyytyy mäkeen alta megaohmin.
Mullo kestänyt yli 10 vuotta... hellät kädet jne.
 
Aini: Mullahan on muuten Gretschien seurana Pearlin hardware spedua lukuunottamatta, joka on sekin japanialainen (yamaha). Hyvin ovat palvelleet ja toimineet moitteetta.