tomboarmageddon: Musta tuntuu että tuolla sisäpinnoitteella on ihan oikea motiivi. Holmmi!! Jeesaa vähän! Sisäpinnoittellisen ja lakatun Ludwigin soundieroa en ole huomannut, vaikka saman kokoisia ja samalla rungolla muuten tehtyjä onkin ollut yhtä aikaa. Syvyyksinä suosin 14 tai 16" bassorumpuja. Jos valitsisin vain yhden, se olisi 14x24". Näin nyt;) Sellainen on keikkasetissä ollut pitkään. Joskus 14x22 tai 14x26. Pingahtavia bassorumpuja olen huomannut olevan. Taman 18" syvät ja Sonorin Designer 18x20" olivat juurikin sellaisia. En tykkää... Soundit, piuhat ja kajarit. |
Sellaisissa viiliksissä olen, että enempi on merkitystä halkaisijan ja syvyyden suhteella kuin pelkällä syvyydellä lukuna. Toisaalta jos jollakulla 20x20 toimii.. Raskasjalkaiselle käy syvät ja isot basarit. Ja rummun voi rakentaa monella tavalla. Mutta tuon 20x13 basarin perusteella lausahdan, ettei rummun lyhyys varsinaisesti vähennä volaa tai pöhinää vaan lyhentää sointia, siis myös soinnin vaiheita. Tämä taas tekee rummusta helpomman polkea, koska se on ns. nopea. Täsmällinen, tasainen, vaivaton polkea. Pari kertaa olen näyttänyt viritysavainta ja hieman kiristänyt, vaivatonta, ei-nipo. Joillakuilla soitto valuu jalkoihin tai kaikki on yhtä jytinää, joihinkin musiikkityyleihin halutaan (myös) pöhinää ja mekkalaa. Mulle riittää tasainen tumps, välillä unohtuu sekin polkea selkeästi. Helppo "heittää" autoon, istuu takapenkillä kuin nukkuva lapsi. Huom! Olet kirjoittamassa yli 707 päivää vanhaan aiheeseen! ¤ RLRR LRLR RLRR LRLR ¤ Jos ei soi hiljaa, soi kovaa ¤ hevi mamma, kevyt musiikki ¤ |