Rummut: rumpukamat ›

Toi on kyllä vaan tosi nopeeta humppaa :)
 
Eikös humpassa haitsu tule basarin kanssa?

eiköhän se tuu molempien kaa, kunhan ny höpöttelin jotain, ku seminaaria pitäs valmistella...

samojen fillien toistot...
 
Toi on sama mulla, ei sitä taida muut bändiläiset huomata mutta tuntuu että joka filli on kopio edellisestä.. TUKUTUKUTUKUTUKU PAM..
 
EDIT: Just oon innostunut blastista kun en ennen tiennyt sitä osaavani.. Nyt sitä laittaa siiten joka väliin..

Jos soittaa haikan 4 osia, basarin 4 osia ja snaren 4 osia sitä ei tapahdu. Pitää vissiin vaan treenata.
 
Joo, mutta sillon se ei ole enää sitä Slayer-komppia, vaan (hidasta) grindiä/blastia/whatever. :P

Time, ja se, ettei tule treenattua metronomin kanssa edes tyynyyn tai padiin. Ainakaan tarpeeksi. Se, että omat rumputreenit menevät lähinnä jamitteluksi, eikä huonossa jamassa olevien juttujen korjaamiseen, suurimmaksi osaksi.
 
Että jaksaisi vetää joihinkin biiseihin sitä mahdollisimman yksinkertaista komppia, eikä tarvitsisi likkua oman soittokyvyn äärirajoilla, jolloin koko homma menee hapuiluksi. Jaksaisi soittaa saman biisin joka kerta edes lähes samalla tavalla, että seuraavissakin treeneissä muistaisi biisin kokonaan. Muuten tuo biisin soittaminen pikkuisen eri tavalla, muuttamatta kappaleen varsinaista luonnetta, on minusta ihan hyvä juttu.
 
Jaksaisi lukea niitä nuotteja ja treenata rudimentteja.
 
Oikea käsi. Soitan oikeakätisten setillä, mutta olen vasenkätinen, joten oikea käteni on heikompi ja väsyy siis helposti. Ei ole hyvä juttu nopeissa biiseissä, kun soittaa kaseja haikkaan.
 
Fillit ovat pysyneet samana viimeiset kolme kuukautta. Aina, kun opin jonkun uuden jutun, perustan fillini yleensä sille. Ellei sitten ole kyseessä joku vanha bändin kanssa treenattu biisi.
 
Vasen jalka basarisoitossa. Ei toimi itsekseen, eikä varsinkaan tukutukuissa, ja tuplaiskut ovat ihan utopiaa. Haikkasoitossa pelittää ihan hyvin, paremmin kuin osasin koskaan odottaa. Ensimmäisen haitsutelineen sain treeniksen yhteiseen settiin vasta puolentoista vuoden soiton jälkeen. No, suurimmaksi osaksi olenkin keskittynyt haikan poljentaan viimeisen viiden vuoden ajan.
 
E:typoja

Joo, mutta sillon se ei ole enää sitä Slayer-komppia, vaan (hidasta) grindiä/blastia/whatever. :P
 
Ei olekkaan, sitähän tässä ihmettelen, mutta sitten taas blasti (haikka 8 osia, basari 8 osia ja snare 8 osia) menee kyllä, mutta tuo slayer/trashi komppi ei mene oikein. Se ärsyttää.

Jaha, mikäs ei :-/ ... jos osaisi soittaa niin helpottaisi varmaan ... päällimäisenä ehkä ongelmaksi itselle muodostuu "luonnottomat" jaot ja tahditukset, siis tarkoitan itselleni luonnottomat ... päässä kun soi automaattisesti joku virveli-tomi-pelti-tomi isku hässäkkä tietyllä tavalla ja se pitää soittaa toisella tavalla niin kyllä lentää hikeä ja kyyneleitä ... huoh ...

Vasen jalka basarisoitossa. Ei toimi itsekseen, eikä varsinkaan tukutukuissa, ja tuplaiskut ovat ihan utopiaa.
 
Sama mulla. Sitä täytyis vaan jaksaa treenata, kunhan jaksais.. :/

Ärräpäät tulee, jos vaan sinä päivänä ei niin yhtään mikään tunnu onnistuvan ja kapulat putoo.
Mutta yleensä ärsyttää, kun oma soittokuulostaa aina niin samalta ja on vaan se yks tyyli periaatteessa, mitä soittaa...

.Mutta yleensä ärsyttää, kun oma soittokuulostaa aina niin samalta ja on vaan se yks tyyli periaatteessa, mitä soittaa...
 
tämä. olenkin alkanu ottaa tunteja yheltä jazz-opettajalta että vähän tulis värikkyyttä soittoon

Mikä nyppii? No vittu mikä ei nyppisi?
 
Eilen sai taas todeta, että kun haitsua avaa, niin se pitäisi osata myös sulkea. Rytmissä. Helppoa? Ei.
 
T:"Diagnosoitu REC-kuume ja siitä seuraava soutaminen, huopaaminen ja vitutus

Noh, yritän liikaa ja olen kärsimätön tuplien treenaamisessa. Hyvä, että olen tajunnut kuinka paskalta kuulostaa, kun yrittää soittaa liian nopeasti. Puhallinorkesterissa puolestaan nyppii orkesterin oma setti, vaikeaa soittaa tanssimusaa 80-luvun swinkuilla.

Sinänsä mikään tietty asia ei nypi omassa soitossa, kun tietää että kaikki mikä tökkii paranee ainoastaan treenaamalla. Pitäis vaan saada motivaatiota treenata ilman settiäkin kun oman setin luokse pääsee vaan viikonloppuisin.

Täällä kans yks blastbeatista innostunut. Huomasin just miten vasen käsi falskaa ku tehny vähän enemmän rudimentteja tässä lähiaikoina. Se ei jotenki lähe siitä ranteesta yhtä rennosti ku oikeella. Tänään kyllä otin itteeni niskasta kiinni ja jauhoin niitä ihan reilun tovin ja sit treenasin kans jalkoja tuplilla nyt kun nekin on tullu hankittua. Mutta treeniä vaan.

Puhallinorkesterissa puolestaan nyppii orkesterin oma setti, vaikeaa soittaa tanssimusaa 80-luvun swinkuilla.
 
Jos siitä selviää, niin selviää mistä vaan. Soitin viime kesänä yhden kolmen viikon teatteriprojektin - swinkkumopoilla. Vai olivatkohan Royalstarit? no, sitä puu-kuttaperkkamössöä. Viritelmä oli nippusiteitä myöten....täydellinen. Haitsuna vintageklassikot Paisteelta: 302! Yllättävän hyvät foxtrot-haikat.
 
Sitä alkaa äkkiä arvostaa omia rumpujaan kun viettää laatuaikaa Swingstarien kanssa

Lyhyesti ja ytimekkäästi: Kaikki.

Olisiko se että päivällä on kaikkea siistiä mielessä ja kun pääsee rumpujen ääreen niin ei vaan muista mitään tai ei vaan saa ulos sitä?!

Olisiko se että päivällä on kaikkea siistiä mielessä ja kun pääsee rumpujen ääreen niin ei vaan muista mitään tai ei vaan saa ulos sitä?!
 
Juurikin näin. Tai muistaa kyllä vielä kämpillä mutta ilmiselvästi pään ja raajojen välillä on joku häiriö, ..kele :)

"It's all about time and groove." Ja mun vasen käsi on ihan puukäsi. (: Aina on jotain parannettavaa, mutta eteneminen tuntuu vaan hidastuvan mitä "paremmaksi" tulee. Anssi Nykäsen sanoin: Jos koko ajan kehittyis, niin sittenhän ois aivan hirveä jätkä!

Eniten nyppii yleinen epävarmuuden tunne, tietämättömyys siitä, meneekö hyvin vai ihan seinille. No jos oikein seinille menee, sen kyllä huomaan ja siitä masennun. Sen jälkeen ei oo kauheasti mitään tehtävissä vaan huonolla fiiliksellä jatketaan.