Rummut: rumpukamat ›

Kolmesataa...

hei kittii miän vain!!! aattelin ettei täs wanhassa vekottimessa viel tollasta olis (joku 5-6vuotta wanha peli) mut oli sittenkin!
 
Eipä mitään.
 
Toivottavasti toimii; mulla oli kerran lainassa joku vanhempi MD, ja vaikka äänitystason sääti niin pienelle kuin sai, meni silti pahasti ruvelle. Eikä ollut mikään herkkä mikki. Digitaalisärö, se on ilkeetä.

Loistava ketju, toivottavasti ei mene ikinä lukkoon! Joku arveli alkupuolella 95% mnet-läisistä käyttävän tulppia. En jaksa uskoa... onko aiheesta galluppeja?

Tää on niin ihana threadi, että mä lyön lisää löylyä... Tää on Righteous Drummersilta lainattua (http://go.to/righteousdrummers)
To quote the late great Tony Williams: "Drums are meant to be loud.
Physicality is what drumming is all about. To tell a drummer to play quiet is like telling a trumpet player not to play high."

Täysin samaa mieltä.
Tosin nuo mänttääjät ei saa kyllä soivaakaan rumpua soimaan kun ei ole tekniikkaa. Kuoppia kalvoihin syntyy kyllä.
 
Se onkin taas eri asia, jos hakkaa "13:sta kilon kapuloilla olan takaa-kovaa" syntyy varmaan lommoja kalvoon ja lopputulos on jotain Bill Ward-luokkaa(väheksymättä Wardia).
 
Siksipä ehkä kannattais reenata se tekniikka kuntoon, niin osaa sitten kans soittaa kovaa ja hiljaa(kin). Voimahan ei lähe olkapäästä, vaan sieltä toisesta päästä kättä!
 
Tietty jazz-otukset on porukka ihan erikseen, jotka ei ymmärrä mitään "kovaa soittamisen" päälle. Zazzi jazzina ja kaikki muu kaikkena muuna, vaikka rokkina!

Hyvä rumpu, HYVILLÄ kalvoilla soi vaikka höyhenellä. Sinunkin rummuissa olisi hyvillä kalvoilla miljoona sävyä. Miksi tyydyt yhteen? Tai sitten et vaan osaa, sääli. Paiski vaan niitä pinstripe - pahvilaatikoita, virittää niitä sä et osaa...
 
Mmä mitään oo väittänykkä osaavani! Vaikka mitäs sä mun osaamisestani tiät..?
Satun vaan tykkään eniten just noista kalvoista ja saundeista, mitä pidän.
Kaiken mualman Hihhulivirityksiä vois sit tehä aikansa kuluks johonkin muuhun tarkotukseen, vaikka demoille, tai sinne reeniksen nurkaan kerään polyä tai jotain...

To quote the late great Tony Williams: "Drums are meant to be loud.
Physicality is what drumming is all about. To tell a drummer to play quiet is like telling a trumpet player not to play high."
 
Sellaiset trumpetistit ovat muuten todella syvältä, jotka eivät soita muuta kuin kissan-pieru-korkeudelta. Niinkuin se pelkkä korkealta soittaminen olisi jotenkin machompaa, koska se on vaikeampaa.
No Tony-vainaan soitossa oli kuitenkin, vaikka se pääosin lujaa olikin, dynamiikkaa ja nyansseja. Eli ei tuo lainaus anna kenellekään synninpäästöä päättömästä mättämisestä.
 
Jos nyt vielä ttrumpetin soitosta puhutaan niin
kuulin muuten kerran Jon Faddisiä keikalla ja se pelkkä korkealta soittaminen kävi puuduttavaksi noin 3 minuutin kohdalla.

Jos nyt vielä ttrumpetin soitosta puhutaan niin
kuulin muuten kerran Jon Faddisiä keikalla ja se pelkkä korkealta soittaminen kävi puuduttavaksi noin 3 minuutin kohdalla.
 
Komppaan matalalla äänenvoimakkuudella.

Mä en vaan ymmärrä miksi sitä rumpua täytyy lyödä niin lujaa. Osaako joku selittää?
 
Rummut on lyömäsoitin.

Tässä ketjussa ei ole enää toviin esiintynyt mitään uutta asiaa. Olisikohan lukko paikallaan?

Hyvä rumpu, HYVILLÄ kalvoilla soi vaikka höyhenellä. Sinunkin rummuissa olisi hyvillä kalvoilla miljoona sävyä.
 
Tuo on muuten ihan totta.
Mun on pakko vähän tuota uutta (siis meillä uutta) Rogersia vielä hehkuttaa. Soittelin nimittäin eilen peräjälkeen piruuttani sitä ja sitten Taman tavlalista 6x14" peltivirppaa.
Taman saa virittää ihan ylikireälle, "tukkoon" että se on edes lähellekään sitä herkkyyttä mikä Rogersissa on jo matalallakin vireellä. Sitten, kun Rogersin virittää jotenkin keskimääräiseen kireyteen, siitä saa jo maton äänen melkein katseen voimalla.
Soundi muuttuu lisäksi ihan uskomattoman paljon riippuen esim. ala- ja yläkalvon väristä suhdetta muuttamalla tai siitä, mihin kohtaan kalvoa iskee. Puhumattakaan siitä, mistä tässä topicissa on kyse -- kuinka kovaa rumpua lyö.
 
Täällä nyt on epäilty rumpujen eroja riippuen mm. hintaluokasta.
Itsellä ei isompaa kokemusta ole ollut "normaalikoon" laaturummusta, omat laatuvirppani ovat jostain syystä tähän asti olleet piccolokokoa (Yamaha 3,5x14" brass ja Premier 4x13" koivu).
Nyt tuo Rogerssi on ensimmäinen suht. yleisen kokoinen muu kuin setin mukana tuleva peltivirveli, joka mulla on -- ja kyllä se on viritettävyydeltään, soitettavuudeltaan ja soundimaailmaltaan ihan eri maailmasta kuin tavan Export-virveli.
Eikä tuon R:n kanssa nyt puhuta vielä mistään über-virvelistä, joku Ludwigin virppa esimerkiksi voisi vielä monen mielestä kiilata ominaisuuksiltaan kirkkaasti ohi.

Kumpa joku keksis pellin pienemmällä volyymillä varustettuna kuitenkaan äänenpainetta menettämättä.
 
Siis mitä...? Vähemmän meteliä, mutta kuitenkin meteliä pienentämättä...?

Rokkirumpalin pitää lyödä rumpuja aika kovaa, muuten se ei ole rokkia. Neil Peart lyö kannujaan kovaa, ja hän on sentään lähes jumala ;)

...
Soundi muuttuu lisäksi ihan uskomattoman paljon riippuen esim. ala- ja yläkalvon väristä suhdetta muuttamalla ...
 
Värillä on väliä...
 
Tämä nyt ehkä jopa hieman poikkeaa aikaisemmasta mielipiteestäni, mutta tietyillä akteilla ja varsinkin tarpeeksi isoilla lavoilla pitää myös rumpalilla mielestäni olla sitä extraa myös äänenvoimakkuudessa. Eron huomasi esim. Ruisrockissa, kun DIO:n Simon Wrightin jälkeen lavalle asteli Jean S. Isoilla systeemeillä sen paremmalta kuulostaa mitä harvempisyisempää kamaa lavalta tulee ja mielellään vielä tukevasti soitettuna. Kyllä toisaalta myös Tuna Turnerin bändi kuulosti livenä jämäkältä, vaikka rumpali soitti ns. normaalisti. Siihen musiikkiin ei mättö olisi sopinutkaan.
 
Myös Deep Purplen aloitus tässä joku vuosi sitten oli melko vaisu verrattuna lämppäri Uriah Heepiin, paljolti Lee Kerslaken mesoamisen takia aloitusbiisi Easy Livingissä. Kyllä se Purplekin potki lopulta. Eka biisi, Highway star, vain tuntui olevan lämmittelynomainen veto Paicelle.
 
Tässä nyt vain yksi esimerkki, mutta monesti silmään pistänyt asia. Kovempikätisen rumpalin bändi kuulostaa usein jämäkämmältä. Toisaalta kyseessä voi olla myös muuten parempi rumpali, joka osaa ottaa tilansa näyttävästi, mutta palaa sitten dynamiikkatasossa taas alhaisempaan tarpeen tullen.

Siis mitä...? Vähemmän meteliä, mutta kuitenkin meteliä pienentämättä...?
 
Ei vaan enemmän siirtyvää ilmaa, tunnetta!
Kyllähän tuo bassorummunkin ilmansiirtokyky kasvaa kun rummun kokoa kasvatetaan. Ei se volyymi siitä aina sikana nouse. Kumpa.

Tuo on muuten ihan totta.
Mun on pakko vähän tuota uutta (siis meillä uutta) Rogersia vielä hehkuttaa. Soittelin nimittäin eilen peräjälkeen piruuttani sitä ja sitten Taman tavlalista 6x14" peltivirppaa. Tuossa Supertenissa on muuten teräsrunko. Dyna-sonickissa sitten se COB, eli kromattu messinki. Asia selvisi noista katalookilinkin tiedostoista. -77 Rogersin luettelo ja sivu 10. http://www.drumarchive.com/
 
EDIT: AP: Omakuvassasi lukee Rogers Powertone. Siinä on kahdeksan lugia puolellansa ja COB-runko. Superten ja Powertone ovat kovin saman näköiset.

Tuossa Supertenissa on muuten teräsrunko. Dyna-sonickissa sitten se COB, eli kromattu messinki. Asia selvisi noista katalookilinkin tiedostoista. -77 Rogersin luettelo ja sivu 10. http://www.drumarchive.com/
 
EDIT: AP: Omakuvassasi lukee Rogers Powertone. Siinä on kahdeksan lugia puolellansa ja COB-runko. Superten ja Powertone ovat kovin saman näköiset.
 
Kiitos. Olisin muuten elänyt loppuikäni siinä uskossa että tuo on Powertone, juuri tuon hämäävän samanlaisen ulkomuodon perusteella. Edes myyjän mallikuvista en hoksannut laskea niinkin perustavanlaatuista asiaa kuin lugien määrää.

Dammit. Ei se sitten ollutkaan ihan niin hieno rakenne kun Powertonessa.
No, hyvä ääni tuossa joka tapauksessa on, kuvailemani kaltainen ja edelleen jotain tavallista "pakettisnarea" tuhat kertaa parempi.

Ei vaan enemmän siirtyvää ilmaa, tunnetta!
Kyllähän tuo bassorummunkin ilmansiirtokyky kasvaa kun rummun kokoa kasvatetaan. Ei se volyymi siitä aina sikana nouse. Kumpa.
 
No itseasiassa "Äänenpaine on akustiikan suure, jolla mitataan äänen voimakkuutta. Äänenpaine määritellään ääniaallon aiheuttaman ilmanpaineen vaihtelun neliön keskiarvon neliöjuureksi. Äänenpaineen yksikkö on pascal. Äänenpaine on tavallisesti suuruusluokaltaan miljoonasosa ilmanpaineesta.
 
Äänenpainetaso on äänenpaineen ja vertailupaineen suhteen neliön kymmenkantainen logaritmi kymmenellä kerrottuna. Äänenpainetason yksikkö on desibeli (tunnus dB). Vertailupaineena käytetään tavallisesti 20 μPa, joka vastaa likimain kuulokynnystä. Äänenpainetasossa 20 dB nousu tarkoittaa paineen kymmenkertaistumista. Siten esim. 60 dB nousu merkitsee paineen tuhatkertaistumista.
 
Äänilähteen aiheuttamaa äänen voimakkuutta mitattaessa ilmoitetaan äänenpaine tietyllä etäisyydellä. Usein mittausetäisyytenä on 1 metri ja tällöin onkin tapana ilmoittaa äänenpaine esim. 98 dB/1 m."
 
Eli kun joku toivoo että äänenpaine pysyy mutta volyymi laskee, niin hän toivoo mahdottomia.
Täsmäkieltä, pliis, perkele... :)

No itseasiassa "Äänenpaine on akustiikan suure, jolla mitataan äänen voimakkuutta. Äänenpaine määritellään ääniaallon aiheuttaman ilmanpaineen vaihtelun neliön keskiarvon neliöjuureksi. Äänenpaineen yksikkö on pascal. Äänenpaine on tavallisesti suuruusluokaltaan miljoonasosa ilmanpaineesta.
 
Äänenpainetaso on äänenpaineen ja vertailupaineen suhteen neliön kymmenkantainen logaritmi kymmenellä kerrottuna. Äänenpainetason yksikkö on desibeli (tunnus dB). Vertailupaineena käytetään tavallisesti 20 μPa, joka vastaa likimain kuulokynnystä. Äänenpainetasossa 20 dB nousu tarkoittaa paineen kymmenkertaistumista. Siten esim. 60 dB nousu merkitsee paineen tuhatkertaistumista.
 
Äänilähteen aiheuttamaa äänen voimakkuutta mitattaessa ilmoitetaan äänenpaine tietyllä etäisyydellä. Usein mittausetäisyytenä on 1 metri ja tällöin onkin tapana ilmoittaa äänenpaine esim. 98 dB/1 m."
 
Eli kun joku toivoo että äänenpaine pysyy mutta volyymi laskee, niin hän toivoo mahdottomia.
Täsmäkieltä, pliis, perkele... :)
 
Huh, aikamoinen tarina :9, näin se varmasti sitten on.
Ehkä se mitä mä haen on sitten taajuuksissa tai jossakin.
Keikoilla, esim Tavastia kun tulee seurailtua bändejä, on rumpaleilla monesti isoja krässejä. Kuulostaa tosi hienolta kun sitä peltiä ei oo miksattu kovin kovalle, mut silti siitä lähtee tosi tykki saundi joka ei leikkaa. Oisko se siten jotain matalempien taajuuksien äänentoistoa ?