Rummut: rumpukamat ›

Keskusteluun kannattanee ottaa mukaan myös Rogers tuolta ajalta. Rungot olivat samanlaisia, ja Rogersseja pidettiin (ainakin tuolloin) kaikkein laadukkaimpana näistä. Jostain syystä näitä saa nyt kohtuullisen edukkaasti - eivät ole keräilijöiden suosiossa samassa mittakaavassa kuin esim. Ludarit.

Olen nimenomaan Rogerseja tai Slinkkuja katsellut. Hinnat ovat todella alhaalla rapakon takana. Rogersin tomiholder on parempi, niitähän päivitti setteihinsä muiden merkkien käyttäjät aikanaan, muistaakseni mm. Starr ja Moon. Toisaalta 1-ply Radioking setti tai Rogersin wildwood....ei saatana, hulluksi tulee.

Olen nimenomaan Rogerseja tai Slinkkuja katsellut. Hinnat ovat todella alhaalla rapakon takana. Rogersin tomiholder on parempi, niitähän päivitti setteihinsä muiden merkkien käyttäjät aikanaan, muistaakseni mm. Starr ja Moon. Toisaalta 1-ply Radioking setti tai Rogersin wildwood....ei saatana, hulluksi tulee.
 
Se parempi Rogersin holderi oli ennen kamalaa Memrilockia ("Big R"-mallit). Silti Swivomatic ei minusta ole yhtään parempi, kuin Ludwigin aikalaiset. Ludwigit ovat useimmiten edelleen ehjiä ja käytössä, mutta monesta Rogersin setistä on HW osittain murentunut. Taisi olla jonkinlainen muoti-ilmiö se Rogersin hardwaren käyttäminen. Muutenkaan Rogersin laatu ei aikaa sen paremmin kestä, kuin Ludwiginkaan. Tosin 60-luvun Rogersin setin otan vastaan milloin vain ja olen valmis siitä maksamaan. Varsinkin 14" lattiatomilliset ovat todella haluttuja ja harvinaisia.
 
Rogersit olivat minullakin (Big R), mutta soundi ei minua hirveästi miellyttänyt. Vanhemmat ovat minusta parempia. Tomien sustain oli tosi lyhyt. Heti soundista kyllä tunnistin Rogersin ja Wigwamin levyjen rumpusoundin. Joku varmaan niistä pitää todella paljon.

Ne ovat vähintäänkin "samaa sarjaa".
 
Jep. Oikeastaan taisin tarkoittaa sitä, että onko niissä samantyyppinen lämmin, jykevä, ja sanoisinko niukka-atakkinen sointi, niinkuin tuntui olevan esmes Hollmin Ludareissa? Vai tuleeko se automaattisesti, kun on kyseessä sen ajan rummut? Kyllä kai...
 
Viisteet, ne eroavat toisistaan...
 
Miten?
 
ja usko tai älä Slingerlandin viimeistely on parempi.
 
Uskonhan mie, jos sie kerran sanot.
 
Pidän erityisesti tästä mahonkislingerlandin soinnista, vaikka se ei aikansa "parasta mahdollista sarjaa" olekaan.
 
Minäkin tykkään omista halppis-Yamahoistani. :)
 
Okei, Nolte on luullakseni erään länsivaltion agentti, tulkoon se nyt sanotuksi.
 
No nyt se on sanottu.
 
Nyt voit sen kertoa, Missä se on tehty? (tuo kukkakeppi)
 
Muistelisin, että tuota mallia tehtiin Japanissa 1962-1977. Joo, kyllä olen varmakin siitä.
 
Minulla on tuossa Ludwigin 70-luvun suihkuverhosetin lugeissa pitkät "nutit" elikkäs mutterit sekä basarien että tomien lugeissa.
 
Ei se mitään. Pääasia, että soitto kulkee. :)
 
Minä vuonna ne vaihtuivat lyhkäsiksi???
 
Tätä en muista.
 
1980?
 
Voi ollakin.
 
:)

Vai tuleeko se automaattisesti, kun on kyseessä sen ajan rummut?
 
Mun Premier -68 setissä on kanssa sellainen lämmin soundi. Lähinnä musta tuntuu että noista vanhemmista puuttuu atakkia ja sustainia joka tekee sen vaikutelman. Vähän kuin Maccan Hoffner basso.

Lähinnä musta tuntuu että noista vanhemmista puuttuu atakkia ja sustainia joka tekee sen vaikutelman.
 
Voipi hyvinkin olla noin.
 
Mistä johtuu sustainin lyhyys vanhemmissa rummuissa? Viisteet ovat pyöreämmät, ja kalvo sitä myöten pidemmältä matkalta rungossa kiinni, joten voisi kai olettaa pidempääkin sustainia. Ei voi ilmeisesti yleistää, että kaikissa vanhoissa rummuissa olisi "sustainin puutetta"...

Mun päättelykyvyn mukaan kalvo soi enemmän mitä vähemmän se koskee runkoon. Sustainhan tulee kalvoista, rungot ei soi niin kauaa. Olenko ihan skutsissa?

Mun päättelykyvyn mukaan kalvo soi enemmän mitä vähemmän se koskee runkoon. Sustainhan tulee kalvoista, rungot ei soi niin kauaa. Olenko ihan skutsissa?
 
En mie tiiä nyt mistään mitään, olen ihan puolivaloilla pitkän ja rankan duunipäivän jälkeen.

Olenko ihan skutsissa?
 
Kyllä kyllä et ole. Oikeassa liennet? : )

En mie tiiä nyt mistään mitään, olen ihan puolivaloilla pitkän ja rankan duunipäivän jälkeen.
 
Alkaa enskaribileet. Kohta on täällä valot sammuksissa ja oravat valtoimenaan ullakolla!

Alkaa enskaribileet. Kohta on täällä valot sammuksissa ja oravat valtoimenaan ullakolla!
 
Älä putoo sieltä lavasteista!

Alkaa enskaribileet. Kohta on täällä valot sammuksissa ja oravat valtoimenaan ullakolla!
 
Tämä selvä. :)

Mun päättelykyvyn mukaan kalvo soi enemmän mitä vähemmän se koskee runkoon. Sustainhan tulee kalvoista, rungot ei soi niin kauaa. Olenko ihan skutsissa?
 
Mutta sit voisin kyllä näin perstuntumalta sanoa, että signioissa on enemmän sustainia kuin genistoissa, vaikka osuma-alaa on enemmän suht reiluista vahvikkeista johtuen.
 
E: Ja sit taas Yamahan vintagesetissä millä oon soitellu jonkin verran on myös ihan mukavasti sointia. Ehkä kuitenkin valmistustapa ja materiaali ratkaisee enemmän kuin viisteen muoto. Viisteen muoto varmaan tuo sen viimeisen silauksen, napakka, pyöreä, kuulas jne. soundi..?

Mutta sit voisin kyllä näin perstuntumalta sanoa, että signioissa on enemmän sustainia kuin genistoissa, vaikka osuma-alaa on enemmän suht reiluista vahvikkeista johtuen.
 
Eihän vahvikerengas tai sen puuttuminen vaikuta kalvon kosketuspinta-alaan. Reunaviisteen profiili sen ratkaisee. Esim. mun vanhassa puu-Ludwigissa on ihan pyöreä reunaviiste ja valkoisenkin ambassodorin läpi näkee että kalvo ottaa kiinni aika isolta alalta.
 
Kyllä sillä viisteellä on iso merkitys rummun sointiin ja etenkin sustainiin.

Mutta sit voisin kyllä näin perstuntumalta sanoa, että signioissa on enemmän sustainia kuin genistoissa, vaikka osuma-alaa on enemmän suht reiluista vahvikkeista johtuen.
 
Mutta eihän se sen vahvikerenkaan "paksuudesta" olekaan kiinni, vaan sen kantin "terävyydestä". Se paksu vahvikekin voi olla terävä kuin veitsi. Ja ajatellaanpas vaikka flipperin teräskuulaa - vaikka se on pyöreä, sen tarttumapinta-ala kovalla alustalla on neulankärjen kokoinen. Kysymys siis on siitä oikeasta kosketuspinnasta, viisteen muodosta riippumatta. Viisteen muodon taas ratkaisee sen helppous tehdä ja kulutuskestävyys + käytännöllisyys esim. kalvoja asennettaessa. Me thinks.

Mutta eihän se sen vahvikerenkaan "paksuudesta" olekaan kiinni, vaan sen kantin "terävyydestä". Se paksu vahvikekin voi olla terävä kuin veitsi. Ja ajatellaanpas vaikka flipperin teräskuulaa - vaikka se on pyöreä, sen tarttumapinta-ala kovalla alustalla on neulankärjen kokoinen. Kysymys siis on siitä oikeasta kosketuspinnasta, viisteen muodosta riippumatta. Viisteen muodon taas ratkaisee sen helppous tehdä ja kulutuskestävyys + käytännöllisyys esim. kalvoja asennettaessa. Me thinks.
 
Paitsi flipperin kuula ja rummun kalvo eroavat toisistaan siinä, että kalvo on melko elastista materiaalia, joka vielä kiristetään rummun viisteeseen, ja siten kosketuspinta-ala on laajempi.

Sain tänään uuden settini matkahuollosta! Kyseessä on Premier Signia-setti 24" basarilla! En ehtinyt settiä vielä sen kummemmin kasailemaan, mutta basaria ehdin pikaisesti pari kertaa polkaista. Aivan mahtava jytinä lähti! Ihan sormet syyhyää, eikä malttaisi odottaa että pääsee testaamaan koko settiä!
 
Eli koot ovat siis: 24", 12", 16" ja 18". Tuo 18" on uudelleen päällystetty wrapilla, sen vuoksi se on hieman eri sävyinen kuin muu setti. Tuo päällyste on hieman ankea, joten yritän vielä hommata jostain alkuperäisellä valkoisella värillä olevan 18"-tomin. Siihen saakka tämä saa luvan kelvata.
 
Tähän hätään ei ole tarjota kuin yksi todella huono kuva:
 
http://pearldrummersforum.com/attac … t.php?attachmentid=338139&stc=1

Tähän hätään ei ole tarjota kuin yksi todella huono kuva:

http://pearldrummersforum.com/attac … t.php?attachmentid=338139&stc=1
 
Nyt vielä 14" tai pitkin hampain 13" ainoaksi etutomiksi, niin tulee oikein hieno setti ;-)
 
Onko tuo Signian valkoinen helmiäistä valkoista? Sen vosi maalata. Tosin kallista hommaa. Minulla oli yhdessä setissä helmiäisvalkoinen wrappi, joka kuvasta katsoen oli todella lähellä settisi väriä.

Nyt vielä 14" tai pitkin hampain 13" ainoaksi etutomiksi, niin tulee oikein hieno setti ;-)
 
Kyllä! Näin juuri ajattelinkin setin ottaa käyttöön!
 
Onko tuo Signian valkoinen helmiäistä valkoista? Sen vosi maalata. Tosin kallista hommaa. Minulla oli yhdessä setissä helmiäisvalkoinen wrappi, joka kuvasta katsoen oli todella lähellä settisi väriä.
 
Mietin itsekin maalausta, mutta kuten itsekin totesit, se on hemmetin tyyristä puuhaa! Luulen että sen maalauksen hinnalla (ei ehkä ihan, mutta melkein ainakin) saan jo melkein ostettua oikeanlaisen tomin. Ei, kyllä mä pidän tuon tomin tollasena siihen saakka kunnes saan toisen tomin tilalle.
 
Tuo väri on sellainen jännä helmiäisvalkoinen. Kauemmas se näyttää ihan normivalkoiselta, mutta läheltä tarkasteltuna se aavistuksen verran kimaltelee. Olikohan tuon värin virallinen nimi joku snow white tai arctic white, eli se kimaltelee hieman samaan tapaan kuin lumihanki aurinkoisena päivänä...

Tähän hätään ei ole tarjota kuin yksi todella huono kuva:
 
http://pearldrummersforum.com/attac … t.php?attachmentid=338139&stc=1
 
Tässähän ihan Signia-miehen sydän herkistyy :') komeaa on!
 
Valkoinen on kyllä yksi hienoimmista väreistä rumpuihin, jotain siinä on mikä kiehtoo :p