Rummut: rumpukamat ›

Tuskinpa vain. Ja perustelusi olivat seuraavat???

Tuskinpa vain.
 
Heh. Ottaen huomioon, että kommentti on juuri minun ajatusleikkiini suunnattu, niin joku tarkentava perustelu tai kommentti olisi ihan kiva kuulla.
 
(Tässä ei ole tarkoitus briljeerata perinnetietoudella. Allekirjoittanut siis ei ole musiikkia opiskellut muuta kuin omalla ajallaan omaksi huvikseen lueskellut niitä näitä, ja tuo kehittelemäni pohdintokin on vaan pohjalta "näenhän minä omin silmin, ja kuulen omin korvin". Kun tässä on riittävästi kuunnellut rokkia ja jatsia, niin kyllä niitä yhteisiä nimittäjiä alkaa löytää, paikoin jopa aika helposti).
 
EDIT. Tulipa vaan mieleeni, että jotenkin mieltä lämmittävä keskustelu tämä on kyllä. John Bonham nyt melko kiistatta on yksi suuria rumpusetin soittajia länsimaisen kevyen musiikin osalta viimeisen sadan vuoden matkalla. Jos hänestä repeää keskustelu soittamisen perinteisiin ja uuden innovoimiseen, niin mikäs sen hienompaa.

edit: Nojoo...Sori Bonham on Jumalani.

edit: Nojoo...Sori Bonham on Jumalani.
 
Ja tämäkö on sitten perustelu "tuskinpa vain" kommenttiin?
 
Yritä edes.

Miten vaikuttaa siltä, että täällä on kaksi jamppaa jotka joka helvetin threadissa vänkää vastaan monta sivua, ja lopulta luovuttavat kun perustelut loppuvat. Keskustelun alkupuolella tämä aiheuttaa vielä mielenkiintoista kahtiajakoa ja keskustelua, mutta se hiippuu nopeasti turhaksi inttämiseksi.

Miten vaikuttaa siltä, että täällä on kaksi jamppaa jotka joka helvetin threadissa vänkää vastaan monta sivua, ja lopulta luovuttavat kun perustelut loppuvat. Keskustelun alkupuolella tämä aiheuttaa vielä mielenkiintoista kahtiajakoa ja keskustelua, mutta se hiippuu nopeasti turhaksi inttämiseksi.
 
Näinpä, joo. Huvinsa kullakin.
 
Outoa on myös se, että kun keskustelussa alkaa vihdoin olla jonkinlaista tietopohjaa, niin heitetään pyyhe kehään. Eikö nää asiat sitten oikeasti kiinnostakaan?
 
Kamakeskustelua kaivataan ja kamoista kysellään. Sitten kun Hollmi - 5 vastaa ( yleensä asiallisesti ) alkaa kammovittuilu. Mitä te niistä kamoista kyselette, jos kaipaatte vaan export - hymistelyä?
 
Soittokeskustelua kaivataan ja soitosta kysellään. Sitten kun Jazzmies vastaa asiallisesti, alkaa kammovittuilu. Kannattaisi kuunnella ammattimiestä. Vituttaako se, että joku ihan oikeasti tietää asioista?

Outoa on myös se, että kun keskustelussa alkaa vihdoin olla jonkinlaista tietopohjaa, niin heitetään pyyhe kehään. Eikö nää asiat sitten oikeasti kiinnostakaan?
 
Tässäpä tämä. Ihmetyttää se minkä takia tällä palstalla pyörii Outkastin tapaisia ammattivittuilijoita, koska jäsenillä olisi oikeasti paljon annettavaa toisillensa. Toki itsekin olen pariin kertaan provoillut Groovia ja Hollmia, mutta en pelkästä vittuilemisen ilosta - vaan asiasta.
 
Kun tulin pääkaupunkiin, luulin että etelässä pitää olla vittumainen ja välinpitämätön toisia ihmisiä ja kolleegoita kohtaan. Se oli perin vinoutunut käsitys ihmisten yhteiselosta. Ammattiympyröissä, kuten studioilla ja Ylessä, ihmiset ovat todella miellyttäviä, ammattiylpeitä ja toisiaan kannustavia. Ammattivittuileva diletanttijoukko: muutos lähtee jokaisesta itsestään!

Vituttaako se, että joku ihan oikeasti tietää asioista?
 
Se on varmaan osittain ainakin tämä suomalainen luonteenlaatu, johon minkäänlainen itsensä esilletuominen ei kertakaikkiaan sovi. Kun foorumille tulee joku joka tietää, ja auta armias jos hän vielä sen itsevarmasti ja jämäkästi esittää, niin jo on piru irti. Sehän ärsyttää ihan prkleesti. Ei niin saa tehdä.
 
Minä ainakin, silloin harvoin kun jotain tietoa täältä tulen kysyneeksi, haluan nimenomaan näiden "isojen pyssyjen" mielipiteitä ja näkemyksiä ja vaikka mutuakin, paremman puutteessa. Sieltä tulee usein selkeää informaatiota.
 
edit. Pientä viilausta

Jazzmiehen kanssa on joskus väännetty peistä ihan kunnolla. Kuitenkin ilmeinen kunnioitus toisiamme kohtaan on olemassa.
 
Ne on nuo nuoret, kun ovat niin todella tietävinään välillä. Se toki kuuluu asiaan, että ollaan kovin oikeassa omissa mielipiteissään. Itsekin nuorena soittajana olin kovasti olevinaan ajassa kiinni ja kaikesta tietoinen tyyliin: "Ei nuo vanhat jampat tajua, mitä nykyisin tapahtuu". Historiaan tutustuminen rumpujen soiton ja -valmistuksen osalta on ollut omiaan availemaan rähmäisiä silmiäni.
 
Keskustelu kaipaa erilaisia näkemyksiä. Olen huomannut tyylini ärsyttävän aika moniakin palstalaisia. Usein siksi, että kehun merkkejä ja malleja joita sattuu itsellänikin olemaan. Niitä on toki siksi, että ajan kanssa on ollut mahdollisuus tutustua monenlaisiin laitteisiin ja paljon niitä on käsien läpi virrannut. Itselleen parhaat ovat sitten jääneet kotiin. Materilaistiksi itseni tunnistan ja tunnustan. Soittaminen ja musiikin kuunteleminen on kuitenkin kamoja tärkeämpää.

Soittaminen ja musiikin kuunteleminen on kuitenkin kamoja tärkeämpää.
 
Näin varmaan onkin. Mutta, vaikkei olisikaan, niin eihän siinäkään mitään vikaa ole. Kuka mistäkin saa kiksit.

Ihmetyttää se minkä takia tällä palstalla pyörii Outkastin tapaisia ammattivittuilijoita, koska jäsenillä olisi oikeasti paljon annettavaa toisillensa.
 
Oli minulla perustelutkin, mutta päätin antaa asian olla, koska kun ilmapiiri on vain "Bonham on Jumala" sano nyt siinä sitten vastaan. Tai siis ainahan kannattaa oman asiansa puolesta sanoa, sisäinen idealistini kuoli juuri, mutta koin että on parempi jättää sanomatta mitä olin sanomassa koska ei sillä olisi väliä, oli se sitten totaalista sontaa tai faktaa, sillä ei ole väliä.
 
Ja tuosta ammattivittuilijasta, mene vaikka threadiin "Tuplapoljenta ja istuma-asento" ja etsi sieltä yksikin komentti jota en ole perustellut.
 
Ne on nuo nuoret, kun ovat niin todella tietävinään välillä. Se toki kuuluu asiaan, että ollaan kovin oikeassa omissa mielipiteissään. Itsekin nuorena soittajana olin kovasti olevinaan ajassa kiinni ja kaikesta tietoinen tyyliin: "Ei nuo vanhat jampat tajua, mitä nykyisin tapahtuu". Historiaan tutustuminen rumpujen soiton ja -valmistuksen osalta on ollut omiaan availemaan rähmäisiä silmiäni.
 
Toki, itsekki huomaa välillä olevansa hyvinkin väärässä tai sanotaanko erehtynyt. Mut kuitenkin väärässä olemisen ja radikaalin idean välinen ero on yhtä epäselvä kuin veteen piirretty viiva. Kuten se, että jazzmies ei voinut taannoin tekniikka keskustelussa hyväksyä puhtaasti sormilla soittamista...Niinko se meni ? Oli minusta varsin huvittaa koska itseasiassa moni hänen entisistä oppilaistaan (varsin ansioituneita rumpaleita) on opettanut minuakin ja itse he ovat kokeneet sormilla soittamisen paremmaksi kuin ranteella (mutta siis tässä ei nyt ollut tarkoitus alottaa tekniikka keskustelua). Aika skeptistä.
 
Minusta perinteet pitää tuntea, no tämä nyt menee sitten aika määrittelykysykseksi mitkä ovat ne "standardit" ja perinteet, mutta tajuatte varmaan pointin. Uusien asioitten tuomisen kuitekin näen tärkeänä varsinkin aiheessa musiikki ja taide jossa on pyrkimys kokoajan luoda uutta ja etsiä uusi ilmaisun muotoja.
 
Absoluuttinen totuus on aika yhtä tosi kuin Absoluuttinen epätosi.
 
Miten vaikuttaa siltä, että täällä on kaksi jamppaa jotka joka helvetin threadissa vänkää vastaan monta sivua, ja lopulta luovuttavat kun perustelut loppuvat. Keskustelun alkupuolella tämä aiheuttaa vielä mielenkiintoista kahtiajakoa ja keskustelua, mutta se hiippuu nopeasti turhaksi inttämiseksi.
 
Se johtuu yksinkertaisesti siitä että kumpikaan ei halua antaa periksi, joko henkilö X on niin tyhmä tai sitten henkilö Y on niin tyhmä. Sitten on kolmas vaihtoehto että he kummatkin ovat oikeassa ja väärässä omalla tavallaan kummatkin yhtä paljon. Siinä vaiheessa kun kumpikaan ei enää keksi järkeviä perusteluita alkaa turhautuminen.
 
Tämä on sinänsä todella turhaa ja kaikki syyllistyvät siihen joskus. Loppupeleissä kukaan ei voi todistaa olevansa oikeassa. Loppupeleissä mielipiteet tiivistyvät ja ovat vain "väittelijän" arvomaailman tuotosta.
 
Vähän filosofiaa:
Väittely, jossa jonkin väittämän (teesin t. hypoteesin) tueksi esitetään perusteluja (näitä perusteluja kutsutaan myös argumenteiksi väittämän puolesta), sekä myös vasta-argumentteja sitä vastaan. Hyvän argumentaation ehtona on, että väitteen puolustaja ei pelkästään keskity omien perustelujensa esittämiseen ja niiden toistamiseen, vaan ottaa huomioon hänen väitteitänsä vastaan esitetyt vasta-argumentit ja pyrkii osoittamaan, että vasta argumentit a) ovat epäpäteviä, b) eivät kumoa hänen kantaansa vaikka ne olisivatkin päteviä, tai mahdolliseesti c) perustuvat taustaoletuksiin, joita väittämän vastustaja ei ole perustellut ja jota vastaan voidaan esittää vasta-vasta-argumentteja.
 
Yksi paha synti on myös ohipuhuminen. Esitin sivulla 6 argumentaation, mutta hollmi-5 ei halunnut huomata itse perusteltua osiota vaan keskittyi lausahdukseen joka aloitti viestini "No ei ristus...". Ymmärsin siitä että argumenttini/argumentaationi oli ns. loogisesti pitävä.
Tavallaan sitten turhauduin koska nämä "Bonham on Jumala" jatkoivat vain ristiretkeään välittämättä pätevästä argumentoinnista.

Johtuisiko nuo meidän ristiretkimäiset lausunnot siitä, että leimasit keskustelun tyhmäksi ja meitä Bonhamista sokaistuneiksi. Ihan niinkuin meillä ei olisi muista rumpaleista tietoakaan.
 
Koeta Outkast pitää mielessä, että moni meistä on ostanut näitä Zeppelinin levyjä silloin, kun ne julkaistiin. Se, että joku Chad Smith ei kolise (vaikka Modern Drummer tekee juttuja ja Pearlin mainoksissa ukko on kuin hangonkeksi) juuri yhtään, vaikka sitkeästi kaikki levyt on tullut kuunneltua moneen kertaan, ei ole sinun vikasi.

Oli minulla perustelutkin, mutta päätin antaa asian olla, koska kun ilmapiiri on vain "Bonham on Jumala" sano nyt siinä sitten vastaan.
"väittelijän" arvomaailman tuotosta.

 
No enpä tiedä, miten tuota "Bonham on jumala"-ilmapiiriä luo se, että kertoo esim. havannoineensa yhteyksiä ko. herran ja nykyisten jazz-muusikoiden välillä. Kyllä kaikenlaisiin hulluihinkin hypoteeseihin voi lausua eriävän mielipiteensä, kun sen tekee perustellen ja kunnolla. Kahden sanan tokaisuja en ainakaan minä osaa kauhean vakavasti ottaa.

Ne on nuo nuoret, kun ovat niin todella tietävinään välillä. Se toki kuuluu asiaan, että ollaan kovin oikeassa omissa mielipiteissään..
 
Kyllä he ovatkin, nimenomaan kun kyseessä on mielipide. Faktat ovat toinen juttu ja niiden suhteen väärässä tai oikeassa voi olla minkäikäinen vaan. Mielipiteiden kanssa ei yhtä oikeaa liene, mutta onhan niistä kiva järmätä ja yrittää markkinoida omaa ajatustaan muille. Kukaties taas jonkun ajatusmaailma ja katsanto siitä laajenee, kun saa huomata että "hetkinen, ai tästä voisi ajatella noinkin."

Kukaties taas jonkun ajatusmaailma ja katsanto siitä laajenee, kun saa huomata että "hetkinen, ai tästä voisi ajatella noinkin." Tämähän se on keskustelun perimmäinen tarkoitus. Provosoida saa, mutta ei pitäisi provosoitua.

Jos nyt lukaisee uudestaan tuon aloituskirjoituksen tässä topicissa, niin tuskinpa ainakaan itse lähdin liikkeelle "jumaloimis" asenteella.
 
Se että on omat mielipiteet on varmasti aika tervettä. Joskus on käyty kovaakin vääntöä asiasta jos toisesta ja kyllä, myös esim. Jazzmiehen provosointi on pantu merkille. Samoin Hollmin kanssa on käyty tuliset keskustelut aikanaan, virveleistä.
 
On silti vielä pitkä matka välillä: voimakas mielipide - vittuilu.
 
Oman koneen äärellä istuessa ja näitä lukiessa, olen aina ollut siinä käsityksessä että väittelijöiden kesken on silti sellainen hyvä henki, vaikkakin suorasanaisia ja ehkä vähän hyökkääviä välillä ollaankin. ..Olenhan itsekkin, ja varmasti sanon jos olen jostain asiasta "täysin erimieltä". Toki pyrin aina kirjoittamaan sen merkitsevän osankin tekstiini, nimittäin perustelut.
 
Koko tämän foorumin tarkoitushan on juuri se, että asioille syntyy enemmän kuin 1 näkökulma ja tietoa sekä omia kokemuksia saadaan jakoon. Väittelyt vaikkapa eri musiikkityylien paremmuudesta/syntyperästä on ihan hedelmällisiä, vaikka ne ei aina selvää lopputulosta toisikaan. Itselleni yleensä tulee silloin halu kaivaa ne funk- tai orkesterimusiikkilevyt hyllystä, mikä nyt väittelyn alla sattuu olemaankin.
 
Ja väittely ei aina ole sitä, että yritetään saada toinen uskomaan omaa kantaani. Se on monestikkin sitä näkökulmien vertailua, ja ajatusten "vaihtoa".
 
Jos kaikki olisivat samaa mieltä kaikesta, niin asiahan voitaisiin painaa kirjaksi. Sen lukemalla ja opettelemalla kaikki "faktat" rumpujensoitosta, voitaisiin tämäkin foorumi sulkea lopullisesti. Sitä odotellessa katselen tänne kirjautuessani, kun edellisen käynnin jälkeen on kirjoitettu rumpu-osastoon taas 200 kirjoitusta lisää.

Ja joka jätkälle Exportit, kun ne kuitenkin on tarpeeksi hyvät :-)

Ja joka jätkälle Exportit, kun ne kuitenkin on tarpeeksi hyvät :-)
 
Onneksi tuossa on hymiö.
Ei niin, etteikö ne Hilitet olisi saatanan hienot ja aivan huippulaatuiset ja -soundiset rummut kyllä.
 
Meikun vinkki on edelleen, että jos jostain pitää tinkiä niin mieluummin ne exportit ja sitten kunnon virveli ja pellit. Paskojen peltien äänelle ei voi tehdä yhtään mitään, exportin tomien kanssa voi johonkin asti elää. Lisäksi ainakin mun kokemuksella ja taitotasolla eroja soittotuntumassa ja "resursseissa" on helpompi havaita pelleissä. Huippulätyissä on laajempi skaala ja erilainen tuntuma kuin jossain viisnollakakkosissa. Rumpujen osalta eroja on, mutta omiin korviini ja sormiini ne eivät ole yhtä selkeitä.
 
No, ei silti. Ehkä top of the line on rumpujen osalta kokematta, toistaiseksi "hienoimmat " soittamani on olleeet Yamahan 9000:t tai Premierin Signiat. Saatte valita.
 
E: sorry OT. Palataan takaisin bonzoon.

Ehkä top of the line on rumpujen osalta kokematta Näin näyttää olevan.
 
Virveli ja pellit ensin kuntoon, kuten sanoit. Sitten kohti parempaa settiä. Siis Ludwig Supraphonic ;-)
 
Bonzo Oli muuten yksi niitä harvoja brittirumpaleita, joilla oli Ludwig endorsement deal. Tosi moni soitti Ludareilla. Tärkeistä Brittirumpaleista vain Bonzolla, Ringolla ja Carmine Appicella (mielestäni vähemmän tärkeä. Komeet viikset tosin...) oli deali. Carmine järjesti Bonzolle dealin. Ei ollut Ian Paicella, Ginger Bakerila eikä Cozy Powelillakaan. Ludwig oli 70-luvulla maailman suurin valmistaja, joten varaa olisi ollut. Yesin Alan Whitella kuitenkin oli deali...

Onneksi tuossa on hymiö.
Ei niin, etteikö ne Hilitet olisi saatanan hienot ja aivan huippulaatuiset ja -soundiset rummut kyllä.
 
Meikun vinkki on edelleen, että jos jostain pitää tinkiä niin mieluummin ne exportit ja sitten kunnon virveli ja pellit. Paskojen peltien äänelle ei voi tehdä yhtään mitään, exportin tomien kanssa voi johonkin asti elää. Lisäksi ainakin mun kokemuksella ja taitotasolla eroja soittotuntumassa ja "resursseissa" on helpompi havaita pelleissä. Huippulätyissä on laajempi skaala ja erilainen tuntuma kuin jossain viisnollakakkosissa. Rumpujen osalta eroja on, mutta omiin korviini ja sormiini ne eivät ole yhtä selkeitä.
 
No, ei silti. Ehkä top of the line on rumpujen osalta kokematta, toistaiseksi "hienoimmat " soittamani on olleeet Yamahan 9000:t tai Premierin Signiat. Saatte valita.
 
E: sorry OT. Palataan takaisin bonzoon.
 
No esimerkiksi mulla ja yllä kirjoittaneella Hollmilla on tasan eri mielipiteet kamojen laadusta tai hinta/laatusuhteesta. Ja on väitelty. Ei se silti tarkoita sitä että Hollmi puhuu ns. paskaa, eikä toisaalta sitä että minä olisin keskitason kamoineni sen enempää väärässä.
 
Katson että olen löytänyt sopivan soundiset ja laatuiset kamat keskiluokasta, ja pidän niitä oikein hyvinä. Hollmi ei takuulla voisi kuvitella koskaan tulevansa toimeen vastaavilla, vaan vaatii kamoilta eri asioita.
 
Summasummarum: Pieni piikittely ei aina ole pahasta, koska silloin saadaan vastapuolen mielenkiinto ainakin heräämään keskustelussa. Samalla saadaan ehkä kaivettua niitä paljon puhuttuja argumentteja asian suhteen. Silti, kaikki henkilökohtaisesti osoitettu "törky" joka on jo kaukana itse asiasta, ei varmasti ainakaan paranna tämän palstan ilmapiiriä. ..Puhumattakaan että saisi vastauksen asiaan mitä kysyjä alunperin kysyi.
 
Tämäkin asia alkaa olla aika kaukana herrasta Bonham.