Rummut: rumpukamat ›

Kailis: Ainoa miinus hiilikuidussa on ainakin joskus ollut ohuemmissa konstruktioissa niiden iskunkestävyys. Mutta eihän kukaan pudottele tai heittele rumpujaan. Eihän? Mitenköhän paksu toi runko on?
 
Mulla oli Tempuksen 14"x6" jonkun aikaa käytössä. Siinä oli runko ainoastaan 1 mm paksu. Hirveästi en virvelistä diggaillut, mutta sitten kun myin sen yhdelle rumpalistille jolla oli käytössään Vistaliten Bonzo-kattaus, niin virveli pääsi heti elementtiinsä. Kuulosti pirun siistiltä.

Bacchus: Mulla oli Tempuksen 14"x6" jonkun aikaa käytössä. Siinä oli runko ainoastaan 1 mm paksu. Hirveästi en virvelistä diggaillut, mutta sitten kun myin sen yhdelle rumpalistille jolla oli käytössään Vistaliten Bonzo-kattaus, niin virveli pääsi heti elementtiinsä. Kuulosti pirun siistiltä.
 
Nää on niim makuuasioita. Aika kovasoundinen taitaa olla tuollainen hiilikuitu. Voi just istua akryylisen setin soundimaailmaan. Mulla on 5,5" Tempuksen lasikuituinen, ja kyllä se hyvä on. Aika "moderni" soundi. B. Rich:hän käytti jossain vaiheessa Fibesin lasikuituista, vaikka endorsement soppari oli johonkin muualle.

Kailis: Nää on niim makuuasioita. Aika kovasoundinen taitaa olla tuollainen hiilikuitu. Voi just istua akryylisen setin soundimaailmaan. Mulla on 5,5" Tempuksen lasikuituinen, ja kyllä se hyvä on. Aika "moderni" soundi. B. Rich:hän käytti jossain vaiheessa Fibesin lasikuituista, vaikka endorsement soppari oli johonkin muualle.
 
Voi lisäksi olla, etten osannut soittaa enkä virittääkään ja olin muutenkin virvelin mielestä pelle jätkä.;) Jotenkin ei se Tempus mulle auennut, vaikka kovasti halusin tykätä. Testattiinpa muuten virveliä Tempus-setin kanssa, ja siinäkin toimi erittäin hyvin.
 
Suurin syy vaihtoon oli se, että harvoin tuli Tempusta iskettyä virvelitelineeseen kiinni. Tykkäsin liikaa Sonorin perusdesignerista mallia 14"x5" Maple Light. Nyt tykkään edellä mainittua virveliä enempi Sonorin Signature-sarjan 14"x6,5" teräsmötköstä supersensitive-tyylisellä koneistolla. Tämän sain Tempuksesta vaihdossa, pulitin vähän välirahaakin.
 
Tommottiis (ei sama virppa):
http://www.sonor-signature.de/images/HLD582FM65aA12.jpg

Tommottiis (ei sama virppa):
http://www.sonor-signature.de/images/HLD582FM65aA12.jpg
 
Mötky. Se sana tuosta tulee mieleen. Eikä mitenkään negatiivisesti, vaan pelonsekaisella kunnioituksella. Vähän kuin ne isommat jyrät poikasena fudiskentällä. Niitä väistettiin. Oli pakko. Ja näin selvitin suhtautumiseni Sonor merkkiin ylipäätään. Miellän siihen liikaa auktoriteettia ja insinööriyttä. Puuttuu sellainen pikku hipismi joka mussa kuitenkin asuu. Vähemmän ja vähemmän tosin. Ehkä sitten kun alan golfaamaan ostan mersun ja sonorin.

Kailis: Mötky. Se sana tuosta tulee mieleen. Eikä mitenkään negatiivisesti, vaan pelonsekaisella kunnioituksella. Vähän kuin ne isommat jyrät poikasena fudiskentällä. Niitä väistettiin. Oli pakko. Ja näin selvitin suhtautumiseni Sonor merkkiin ylipäätään. Miellän siihen liikaa auktoriteettia ja insinööriyttä. Puuttuu sellainen pikku hipismi joka mussa kuitenkin asuu. Vähemmän ja vähemmän tosin. Ehkä sitten kun alan golfaamaan ostan mersun ja sonorin.
 
Virvelin voisi tipauttaa suoraan Stukasta lähikylään. Mötkylä kuitenkin yllättää soundillaan, ei ole ollenkaan kova tai pistävät. Semmoinen pehmeän kuiva pang. Runko on ilmeisesti valettu, harvinaista nykypäivänä. Edes Sonor itse ei harrasta enää valettuja runkoja. Kalliita ja hankalia tehdä, enkä tiedä onko siitä mitään absoluuttista hyötyä.
 
Sonorin kliiniseen yleissoundiin ja ilmeeseen oli hauska poikkeus se, kun vähän aikaa sitten sain vihdoin hankittua Phonic-setin. Pirun syvät tomit, paksut rungot ja likaa ja ajan patinaa. Kalvot melkoisen loppuun ajetut. Laitoin kannut kuitenkin tulille, ja kokemus oliihan eri maailmasta Designereihin verrattuna. Mukavan muhjuista meininkiä, kun taas Designereissa on todella kliini, jopa pistävä soundi. Nyt pitäisi pohtia, mitkä kalvot iskisi settiin.

Bacchus: Virvelin voisi tipauttaa suoraan Stukasta lähikylään. Mötkylä kuitenkin yllättää soundillaan, ei ole ollenkaan kova tai pistävät. Semmoinen pehmeän kuiva pang. Runko on ilmeisesti valettu, harvinaista nykypäivänä. Edes Sonor itse ei harrasta enää valettuja runkoja. Kalliita ja hankalia tehdä, enkä tiedä onko siitä mitään absoluuttista hyötyä.
 
Sonorin kliiniseen yleissoundiin ja ilmeeseen oli hauska poikkeus se, kun vähän aikaa sitten sain vihdoin hankittua Phonic-setin. Pirun syvät tomit, paksut rungot ja likaa ja ajan patinaa. Kalvot melkoisen loppuun ajetut. Laitoin kannut kuitenkin tulille, ja kokemus oliihan eri maailmasta Designereihin verrattuna. Mukavan muhjuista meininkiä, kun taas Designereissa on todella kliini, jopa pistävä soundi. Nyt pitäisi pohtia, mitkä kalvot iskisi settiin.
 
Ei se runko ole valettu. Se on yhdestä palasta painosorvattu.