Rummut: rumpukamat ›

Ludwigeissa tullee todella kivan pyöreä soundi, kun virittää kalvot samaan vireeseen. Ja hiukan kireämmälle, kuin Sonoreissa.
 
Kalvot samassa vireessä toimii mielestäni hyvin matalilla tomeilla ja korkeahkolla vireellä, etenkin vintage-tyylisillä viisteillä, kuten Hollmin Ludarien tapauksessa. Lattiatomin viritän tässä tapauksessa niin, että alakalvon on kokonaisen sävelaskelen korkeampi (tai enemmän, rummusta riippuen).
 
En ole vakuuttunut, että tarkka intervalli tai sen puhtaus on kovin oleellinen. En ole esimerkiksi huomannut, että virveli kuulostisi huonolta kun alakalvo on tritonuksen korkeampi, jos se kuulostaa hyvältä kun se on kvartin tai kvintin korkeampi.

En ole vakuuttunut, että tarkka intervalli tai sen puhtaus on kovin oleellinen. En ole esimerkiksi huomannut, että virveli kuulostisi huonolta kun alakalvo on tritonuksen korkeampi, jos se kuulostaa hyvältä kun se on kvartin tai kvintin korkeampi.
 
Ei tietenkään virvelissä ole tuolla intervallilla mitään suurta merkitystä koska alakalvo ei soi vapaasti. Sitäpaitsi usein virvelin alakalvo on niin tiukalla ja ohut, ettei siitä juuri saakaan selvästi mitään soivaa ääntä vaikka matto ei olisikaan päällä.
Mutta oletko kokeillut tomeilla noita eri intervalleja? Omien kokemusten mukaan intervallin puhtaus ei ole oleellista. Kunhan on siellä päin.

Nyt kun jo virveleidenkin vireisiin päästiin, kuuluuko alakalvon olla kireämmällä kuin yläkalvon? Luulin että toistenpäin.

Nyt kun jo virveleidenkin vireisiin päästiin, kuuluuko alakalvon olla kireämmällä kuin yläkalvon? Luulin että toistenpäin.
 
Minulla alakalvo on kireämmällä kuin lyöntikalvo.

Nyt kun jo virveleidenkin vireisiin päästiin, kuuluuko alakalvon olla kireämmällä kuin yläkalvon? Luulin että toistenpäin.
 
Itse en ainakaan osaa hahmottaa selvästi eripaksuisten kalvojen kireyseroja. Ambassador snarehan (alakalvo) on yli kolme kertaa ohuempi kalvo kuin normaali ambassador. Korkeampi ääni siinä ainakin on. Ja ainakin näppituntumalta sanoisin että kyllä se kireämmälläkin on useimmilla kuin yläkalvo.

Itse en ainakaan osaa hahmottaa selvästi eripaksuisten kalvojen kireyseroja. Ambassador snarehan (alakalvo) on yli kolme kertaa ohuempi kalvo kuin normaali ambassador. Korkeampi ääni siinä ainakin on. Ja ainakin näppituntumalta sanoisin että kyllä se kireämmälläkin on useimmilla kuin yläkalvo.
 
Minulla on virvelin alakalvo yleensä hvyinkin kireellä.

Mutta oletko kokeillut tomeilla noita eri intervalleja? Omien kokemusten mukaan intervallin puhtaus ei ole oleellista. Kunhan on siellä päin.
 
Olen joskus nostanut tomin kalvojen välistä virettä esimerkiksi kokonaisesta sävelaskelesta isoon terssiin. Muistaakseni soundin muutos oli aika lailla jatkuva, pienen ja ison terssin välillä ei kuulunut mitään kovin paljon huomiota herättäviä dissonanseja. Koko rumpuhan toimii monimutkaisena kytkettynä resonaattorina, ei pidä ajatella niin että eri osat (kalvot ja runko) värähtelee omilla taajuuksillaan.
 
Virvelin alakalvosta: jos käyttää Ambassadoreita (coated/snare side), alakalvo on minulla "löysempänä" (noin 5 pykälää pienempi lukema DrumDialilla), mutta sen vire on noin kvartin verran korkeampi, koska se on paljon ohuempi. Alakalvon vireen kuuleminen on aika hankalaa koska se ei hirveästi soi. On helpompi verrata ylä-ääniä (niitä, joita kuuntelemalla tarkistetaan että kalvo on itsensä kanssa vireessä).
 
Yllä mainitussa tapauksessa alakalvo on vielä suhteellisen "löysä". Toimii hyvin jos mattosyvennykset ovat leveät ja matalat (esim. Supraphonic). Jos ne ovat syvät, viritän alakalvon vielä kireämmälle. Jossain vaiheessa vire ei oikeastaan nouse enää, kalvo vain venyy. Minulla on käytetty Diplomat snare side kalvo joka on noin 5 cm korkea!

Minulla on virvelin alakalvo yleensä hvyinkin kireellä.
 
Jos "hyvinkin kireellä" tarkoittaa apinanraivo-kireyttä, niin samaan kerhoon tässä varmaan sitten kuulutaan. Minä ainakin olen vetänyt niin kireelle kun uskaltaa ja hyvin toimii :) Kai se on rumpukohtaista, tiedä häntä, mikä toimii.