Rummut: rumpukamat ›

Joo, nyt meni jakeluun, poing poing.
 
btw, kun ei ole mikään varsinainen puutyöhirmu, meni toi ulkopinnan viilun valintakin ketuiksi; kitarisa-kaveri paljasti hienon tumman tammiviiluni olevankin mahonkia...
 
Meni maku koko laitteeseen... No, saihan sitä kokemusta taas hiukkasen lisää ja komean aihion vaikka triggeripadiin...
 
Saako muuten puuvahapintaan kiiltoa? Koitin pintaa lumputtaa, mutta aika himmeäksi tuntui jäävän...

Nostetaas vielä...
 
http://www.logiztix.cc/stave/stavecalc.cfm
 
Löysin tällaisen laskurin, jolla voi laskea palasten koot, jos aikoo rakentaa virvelin ns. stave-rakenteella. Mahtaa olla aika tarkkaa tuon kulman kanssa. Jos niissä on pienikin heitto, niin palaset rakoilevat hienosti koko rungon kehältä.
 
Metallisorvi olisi aika käytännöllinen peli rungon sorvaukseen, voisi ammattikoululta vaikka kysellä mitä maksaisi.
 
Allaolevassa linkissä hienoja rumpuja hienoista puista.
 
http://www.exoticdrums.com

Allaolevassa linkissä hienoja rumpuja hienoista puista.
 
http://www.exoticdrums.com
 
Uijui, pikkasen pornoa...

Jos nyt pornoa...
 
http://www.ghostnote.net/rebirth/viewtopic.php?t=224
 
Varsinaiseen aiheeseen voisin todeta, että muoviputkia on sahailtu ja kivalta näyttää. Veronpalautusten tultua osakaupoille, sitten vasta tietää kuinka syviä tulee/voi tehdä.
 
13-tuumaista on nyt tasan kymmenen tuumaa, ajattelin tehdä Akira Jimbo -mallisen 13x7. Loppupätkästä kiinnostaisi vääntää kolmetuumainen, muttei ole kokemusta sen kokoisista. Tietääkö joku?
 
8-tuumaista löytyy sitten pidempi pala, jotain 25". Siitä tulee ainakin Ludwig Coliseum -tyyppinen split shell -ratkaisu, rakoon laitan tamburiininhelistimiä Sonor Jungle -tyyliin. Lugit määräävät syvyden, mutta 6,5 on tavoitteena. Lisäksi taidan tehdä vielä ihan tavallisen viisi- tai kuusituumaisen.
 
Edittiä: jotenkin onnistuin tuossa illankähmyssä luulemaan, että 7+4=10. Eihän se niin ole. Yksi kysymys poistettu turhana.

Missäs vaiheessa nyt on virvelisi rmvispilä? Kiinnostaa nää omatekoiset projektit hirveesti. Virvelin voisin joskus värkätä kuhan olisi aikaa.

Metalli/kuiturunko on edelleen autotallin työpöydällä "telakalla".
 
Runko on pyöreä ja kohtuu jäykkä, mutta sen viistereunan tekoon aihio on huono. Johtuu huonosti tehdystä kuidutuksesta, eli yritin tehdä suoraa reunaa kuiduilla ts. oikaista. Tämä kuitenkin kostautui, olisi kannattanut tehdä kuidutus reunan yli ja katkaista metallireunan tasalta suoraksi, jonka jälkeen viisteen teko olisi ollut helpompaa.
 
Nyt olen sen sijaan pohtinut, lähdenkö paklaamalla lasikuitukitillä kasvattamaan/tasoittamaan reunaa vai teenkö sittenkin toisen aivan alusta. Voisi olla jälkimmäinen helpompi.
Sitä kun on vielä sellainen impulsiivinen luonne, niin nämä projektit etenevät vähän hyppäyksittäin; viikko taukoa ja sitten yksi iltapäivä, jolloin katoaa näperrellessä jo ajantajukin...
 
Rosterilevyä mulla on vielä riittävästi jäljellä, joten näillä näkymin leikkaan huomenissa pajalla (paikallinen harrastajaopisto) soirot ja pistehitsaan kiepiksi. Rungosoiron leikkauksessa kunnon leikkuri on hyvä peli. Sauman kyllä voisi tehdä vaikka niittaamallakin...
 
Varaosavirpan lugit kylläkin hupenivat siihen vanerikokeiluun. Kyllähän siitäkin virveli syntyi, joskin reunan suoruudessa ja viisteissä on hieman sanomista, eivät ihan tikissä ole, koska käyttäytyy kummallisesti virittäessä. Lugeja täytyy sitten tilailla nippu jostain, turhauttavaa purkaa aina valmista lugien vuoksi...