Rummut: rumpukamat ›

Mä saan ainakin mielettömät kicksit kun saa soittaa ilman mitään estoja... Voi hissutella jos biisi niin vaatii, mutta siinä kohtaa kun pitää jyrähtää nii sitte kans jyrähtää! Mummoilla tippuu ob:t pöksyihin ja heikompia hirvittää!
 
Näin juuri! +

Tän vois kohta pistää lukkoon tai sitten muuttaa otsin vaikka väittelyksi

Mikähän siinä on, kun Larssin rumpusoundi on pyllystä ja Simonin on yksi parhaista? Molemmat soittaa saman merkkisillä rummuilla.
 
Kai olit ajatellut kalvovalintoja, mikkejä & mikkien paikkoja ja miksausta? Eiköhän rummuista oteta sillä tasolla sellainen saundi irti kun halutaan.
 
Väittelyksihän tämä meinaa mennä... :-)

Mä saan ainakin mielettömät kicksit kun saa soittaa ilman mitään estoja..
 
Niin no joo. Mä ymmärrän sua. Pitäähän sulla olla joku purkautumiskeino kun oot tuollaanen syrjäänvetäytyvä hissukka reppana muutoon. hähähhähäh.
 
Rumpua pitäis osata soittaa hiljaa ja kovaa. Aina tarpeen mukaan. Paino sanalla "soittaa". Tämä on se asia jonka poikerooset aina unohtaa. Ja josta mä ärsyynnyn.
 
Käsitys mänttäämisen autuaaksitekevyydestä on maksanu mulle parit kalvokerrat. Hyvät kalvot mäntätty perunapelloksi kun ei oo minkäänlaista tatsia eikä kykyä soittaa. Seuraava virtuoosi joka tuhoo mun kalvot ja väittää että rumpua pitää noin lyödä, joutaa hyvinkin uudet kalvot mulle hankkia.
 
Lyöntivoimasta keskustelu ilman että siihen liittyy keskustelu tatsista, on vaarallista. Poikerooset kattoo esim. Welhon soittoa ja tuumii että kyllä vetää kovaa. Ja menevät kotiin mänttäämään huomaamatta että Welholla on myös tekniikka hallus ja sen kautta hyvä tatsi joka saa pöntöt soimaan.
 
Härmärokis soitteli taas toistakymmentä nuorta rumpaliakin. Koitin niitä miksailla. Welho oli tuomaristos ja kävi vähän kokeilemas mun settiä. Mikserin takana sain vääntää hanat kaakkoon. Tuli tosi kovaa mutta merkittävintä oli että saundit oli todella hyvät ja balanssi kunnos. Ero nuorisoon oli huima.

Hommatkaa sähkösetti, niin saatte voluumiasiat kuntoon vaivattomasti. Itse olen siirtynyt sähkösetin käyttöön treenikämpillä. Se on niin pirun helppo säätää sitä volumipotikkaa... toki näissä voi lyöntivoimakkuudellakin vaikuttaa dynamiikkaan, mutta max tason määrittää volume potikka.

Niin no joo. Mä ymmärrän sua. Pitäähän sulla olla joku purkautumiskeino kun oot tuollaanen syrjäänvetäytyvä hissukka reppana muutoon. hähähhähäh.
 
Rumpua pitäis osata soittaa hiljaa ja kovaa. Aina tarpeen mukaan. Paino sanalla "soittaa". Tämä on se asia jonka poikerooset aina unohtaa. Ja josta mä ärsyynnyn.
 
Käsitys mänttäämisen autuaaksitekevyydestä on maksanu mulle parit kalvokerrat. Hyvät kalvot mäntätty perunapelloksi kun ei oo minkäänlaista tatsia eikä kykyä soittaa. Seuraava virtuoosi joka tuhoo mun kalvot ja väittää että rumpua pitää noin lyödä, joutaa hyvinkin uudet kalvot mulle hankkia.
 
Lyöntivoimasta keskustelu ilman että siihen liittyy keskustelu tatsista, on vaarallista. Poikerooset kattoo esim. Welhon soittoa ja tuumii että kyllä vetää kovaa. Ja menevät kotiin mänttäämään huomaamatta että Welholla on myös tekniikka hallus ja sen kautta hyvä tatsi joka saa pöntöt soimaan.
 
Härmärokis soitteli taas toistakymmentä nuorta rumpaliakin. Koitin niitä miksailla. Welho oli tuomaristos ja kävi vähän kokeilemas mun settiä. Mikserin takana sain vääntää hanat kaakkoon. Tuli tosi kovaa mutta merkittävintä oli että saundit oli todella hyvät ja balanssi kunnos. Ero nuorisoon oli huima.
 
Yleistä vielä vähän lisää, kiitos.

Yleistä vielä vähän lisää, kiitos.
 
Aloittelija ei osaa, pitkään treenannu osaa. Ja näin on ihan ok.
 
Pieleen mennään siinä vaiheessa kun aloittelija ei viitsi treenata ja väittää että tämä hänen tatsinsa on rok eikä rokkia muulla lailla voikkaan soittaa.
 
Riittikö?

Riittikö?
 
Tuosta saa kyllä ainakin plussan.

Aloittelija ei osaa, pitkään treenannu osaa. Ja näin on ihan ok.
 
Pieleen mennään siinä vaiheessa kun aloittelija ei viitsi treenata ja väittää että tämä hänen tatsinsa on rok eikä rokkia muulla lailla voikkaan soittaa.
 
Riittikö?
 
Tässä se oikeasti on aika selväsanaisesti ilmaistuna. Ja vieläpä ilman kulleja ja kyrpiä.;) Pakko pistää Jamille plussaa.

Tässä se oikeasti on aika selväsanaisesti ilmaistuna. Ja vieläpä ilman kulleja ja kyrpiä.;) Pakko pistää Jamille plussaa.
 
Näin on. Jami kyllä puhuu halutessaan asiaa.

Kuiva ja täsmällinen virkamieskieli tietysti kertoo kerralla asian ytimen.
Se on kuitenkin kaikkea muuta kuin rok ja toivoiskin varsinkin soittajien ymmärtävän ja sietävän vähän värikkäämpääkin kielenkäyttöä.
Vivahteet ja nyanssit kunniaan niin musassa kuin puheissa. Olusella tai ilman. hähähäh.

Voi ei...
 
Niitä paksuja peltejä on pakko lyödä kovaa, että ne syttyisivät. Ja niistä tulee väkisinkin saatanallinen meteli. Peltien kestävyys on tekniikasta kiinni, piste. Tästäkin on keskusteltu täällä niin monta kertaa että alkaa huumorintaju loppua kesken.
 
Haha! Kiristääkö oma ahdasmielisyys..? Luuletko sinä että parhaat rokki/heavyrumpalit on kautta aikojen soitellu ohuilla pelleillä ja kalvoilla ja hissutellu siinä jotain hämärää? Jos "hevanderikalustosta" lähtee sinun mielestä saatananmoinen meteli joka ei kuulu soittamiseen niin tykkäät varmaan lastenlauluista joissa rytmisoittimena on käytetty pelkästään tamburiinia.
 
Et varmaan edelleenkään tajua että rummut ja lyöntivoimakkuus aika pitkälti kaluston, rumpalin, ja bändin mukaan. Ei sitä voi kaikkee samaan hissunkissun-muottiin laittaa. Sinun mielestä varmaan joku Bumtsibumin rumpali omaa riittävän kovan tatsin ja tyylin vaikka metallimusiikkiin?!
 
Kun puhun lujasta lyönnistä ja rumpaleista joilla on se tatsi, tarkoitan esim Anssi Nykästä. Sinusta se on varmaan halonhakkaaja, jonka pitäisi oppia soittamaan oikein eikä riehua miten sattuu.
 
Niin ja kyllä mulla peltejä on hajonnu, varsinkin jos ne on paskoja. Väitän silti ettei se johdu siitä, että mulla ois väärä tai huono tekniikka.

Vielä kun saisi nyanssit takaisin nykyaikaiseen rockmusiikkiin. Aika tasapaksua tuntuu tämän päivän materiaali, jota radio ulos suoltaa, olevan... Ongelma koskee kaikkia teknisiä osa-alueita;soittoa, tyyliä, soundeja, volaa, sovitusta.
 
Ikävintä kun ruvetaan vielä väittämään, ettei se edes kuulu rockiin. Pöh! Rock voi olla karhea ja mutkainen...

Käsitys mänttäämisen autuaaksitekevyydestä on maksanu mulle parit kalvokerrat. Hyvät kalvot mäntätty perunapelloksi kun ei oo minkäänlaista tatsia eikä kykyä soittaa. Seuraava virtuoosi joka tuhoo mun kalvot ja väittää että rumpua pitää noin lyödä, joutaa hyvinkin uudet kalvot mulle hankkia.
 
Aivan kuten Anssi Nykäsellä ja Kepa Kettusella joilla yksikerros virvelikalvon elinikä on tasa yksi keikka. Toiset vaan tykkää muhkummasta. Tai vanhoista legendoista John Bonham ja tämän "mantelinperijä" Chad Smith. Jokainen edellä mainituista antaa rummuille kunnolla kyytiä ja oikein olan takaa ja oih, se soiton dynaamiikka ja se rummun sointi.
 
Tai mites Elvin Jones ? Jestas, siinä vasta jazz rumpali. Kun Elvin heitti sudit nurkkaan ja päätti että nyt jazzataan vanhojen aikojen tapaan sai siinä symbaali isosta kädestä.
 
Täysin turha aihe tapella.

Haha! Kiristääkö oma ahdasmielisyys..? Luuletko sinä että parhaat rokki/heavyrumpalit on kautta aikojen soitellu ohuilla pelleillä ja kalvoilla ja hissutellu siinä jotain hämärää? Jos "hevanderikalustosta" lähtee sinun mielestä saatananmoinen meteli joka ei kuulu soittamiseen niin tykkäät varmaan lastenlauluista joissa rytmisoittimena on käytetty pelkästään tamburiinia.
 
Et varmaan edelleenkään tajua että rummut ja lyöntivoimakkuus aika pitkälti kaluston, rumpalin, ja bändin mukaan. Ei sitä voi kaikkee samaan hissunkissun-muottiin laittaa. Sinun mielestä varmaan joku Bumtsibumin rumpali omaa riittävän kovan tatsin ja tyylin vaikka metallimusiikkiin?!
 
Kun puhun lujasta lyönnistä ja rumpaleista joilla on se tatsi, tarkoitan esim Anssi Nykästä. Sinusta se on varmaan halonhakkaaja, jonka pitäisi oppia soittamaan oikein eikä riehua miten sattuu.
 
Niin ja kyllä mulla peltejä on hajonnu, varsinkin jos ne on paskoja. Väitän silti ettei se johdu siitä, että mulla ois väärä tai huono tekniikka.
 
Edit: niin ja pakko lisätä että puhun yli 20 vuotta rumpuja soittaneena ja musiikkia monin tavoin seuranneena eri olosuhteissa: Studioissa, keikoilla, muiden rumpaleiden ja bändien kanssa "elämöiden". No niin, johan helpotti... :)

korjaus...

Mielestäni tämä dynamiikan hallinta tulee kivasti esille Opethin lauluja kuunnellessa. Mättökohdissa soitetaan kovemmalla kädellä ja fiilistelykohdissa sitten "hiplaillaan" enemmän. Voisin nyt toistella sitä "soittovoimakkuudet tilan ja musiikin ym. mukaan", mutta eiköhän se ole tullut jo selväksi. Ja jos ei ole niin se on oma häpeä.

Toiset vaan tykkää muhkummasta. Tai vanhoista legendoista John Bonham ja tämän "mantelinperijä" Chad Smith. Bonham ei rumputeknikkonsa mukaan hakannut kalvojansa montuille tai särkenyt mitään. Voi sitä kovaa soittaa, ilman että kalvot ruttaantuu. Chad Smith ei kyllä kelpaa Johnin manttelinperijäksi. Korkeintaan manttelinkantajaksi.

Haha! Kiristääkö oma ahdasmielisyys..? Luuletko sinä että parhaat rokki/heavyrumpalit on kautta aikojen soitellu ohuilla pelleillä ja kalvoilla ja hissutellu siinä jotain hämärää? Jos "hevanderikalustosta" lähtee sinun mielestä saatananmoinen meteli joka ei kuulu soittamiseen niin tykkäät varmaan lastenlauluista joissa rytmisoittimena on käytetty pelkästään tamburiinia.
 
Sinua taitaa ainakin kiristää joku, kun muuten olisit huomannut aikaisemmista kirjoituksistani etten ole mikään hissuttelun puolestapuhuja. Olen itsekin jopa rikkonut peltejä.
 
Raskaamman musiikin puolella on vaikka kuinka paljon rumpaleita jotka käyttävät ihan normaalipaksuisia peltejä. Se jos mikä on ahdasmielistä, jos luulee että heviä on PAKKO soittaa paksuilla pelleillä.