Rummut: rumpukamat ›

"Hitto! Mähän olen hyvä kannuttaja?"
 
Ja kuinka usein olit harjoitellut päästäksesi toteamaan tuon?
 
Kiinnostaa siksi että juuri aloittelevana haluan saada osviittaa siitä miten pitkä projekti on edessäni!
 
Ja joo joo, opettelu on ikuista, mutta siis kauanko sinulla meni että itseluottamus kykyihisi on sitä tasoa että: "Nyt kylä lähtee.."
 
Peace

Aina välillä sitä luulee, että nyt sitä on jo kovalla tasolla ja oon kova rumpali mutta sitten tulee joku juttu, esim. omalla kohdalla viime kertaiset nauhoitukset, joka potkii päähän kuin hirvi. Kun on tehnyt kymmeniä ottoja ja ei saa kappaleita kulkemaan niin kyllä siinä taas luulot karisevat. Valitettavasti. Ehkä tästä taas joskus nousuun.

"Hitto! Mähän olen hyvä kannuttaja?"
 
Ja kuinka usein olit harjoitellut päästäksesi toteamaan tuon?
 
Kiinnostaa siksi että juuri aloittelevana haluan saada osviittaa siitä miten pitkä projekti on edessäni!
 
Ja joo joo, opettelu on ikuista, mutta siis kauanko sinulla meni että itseluottamus kykyihisi on sitä tasoa että: "Nyt kylä lähtee.."
 
Peace
 
Vastaus kolmannen virkkeen kysymykseen: elinikäinen projekti.
 
...ja jos alkaa tuntua siltä, että nyt voisi todeta itsekin olevansa hyvä, voi katsella pätkän esim. Buddy Richin tai Dave Wecklin sooloilua (imuroitu tietysti drummerworld.comista) ja taas maistuu treenaaminen.

Kyllä se on ainakin mulla niin, että kun toteaa että "nyt toimii!!", niin eipä mee kauaakaan kun huomaa olevansa aivan paska soittaja, lisäksi monet jutut ei enää toimi, ellei treenaa säännöllisesti ja pidä yllä soittorutiinia.

Aina oppii lisää, eikä koskaan ole täydellinen rumpali... no niin.. sehän kävikin jo ilmi..
 
Yleensä jos alkaa olla sitä mieltä, että nyt olen aivan huippu, niin oman soiton nauhottaminen ja kuunteleminen palauttaa aika nopeasti maan pinnalle..=) Mutta taas jos kuuntelee vanhoja äänityksiä, niin kyllä sillon tuntee olevansa hyvä..=) Mutta taas jos kuuntelee Wekkeliä taikka Philipsiä, nii kummasti tuntee ittensä pieneks..=/
 
Mutta kyllähän itsekunnioitusta pitää sen verran olla, että pystyy ainakin iteselleen sanomaan, että on hyvä..=I

Täydellinen - hyvä
 
Kaksi eri asiaa.

Oman soiton äänittäminen/kuuntelu kriittisesti on tosiaan aivan saakelin hyvä tapa kehittää soittoaan.

sillon kun blitzgrieg pop irtoo, niin omaa kaiken tarpeellisen musiikin saralla....

koin tuon hyvin nopeasti, mutta pian sitten totesin olevani hyvin värässä...
 
jotenkin tuntuu siltä, että mitä enemmän oppii sitä vähemmän sitä tuntuu osaavan. "tieto lisää tuskaa" -fraasi pitää tässä asiassa kutinsa.

Joku viisas sanoi joskus, että ensin pitää opetella kaikki ja sitten unohtaa kaikki oppimansa ja pelkästään soittaa.
 
Itse oon kelannut ton niin, että jos joutuu ajattelemaan soittaessaan, ni ei tuu toimimaan.

Joskus kun kuulee omaa soittoaan ni se ei paljoa itsetuntoa hivele.

Joskus kun kuulee omaa soittoaan ni se ei paljoa itsetuntoa hivele.
 
Mulla tuo on lähinnä päin vastoin. Kun itse soittelen niin ajattelen joskus että ei saatana, pitäiskö myydä rummut ja lopettaa koko soitto, mutta sitten joskus hyvien nauhoitettujen jamien jälkeen huomaakin että ihan hyvältähän tuo kuulostaa, vaikken tosiaankaan ole hirveän tekninen. Fiiliksellä soitto on paljon kivempaa ja antoisampaa kuin se että koko ajan laskee tahtia ja miettii fillit etukäteen.
 
Koska oon *todella* laiska treenaamaan, niin ajattelen, että jos pysyn bändin mukana koko biisin ajan ilman suurempia mokia, niin olen hyvä.

Totean ton aina krapulas, varsinki jos on pieni pöhnä päällä vielä. Seuraavana päivänä todetaankin sitten jo ihan päinvastaista... Sama pätee kitaran soittoon.

joo, onhan se niin että välillä menee hienosti ja sitte painaa vahingossa videot -tiedostosta väärää tiedostoa ja sattuu taas näkemään kauhupätkän Tory Royster Junior

Joku viisas sanoi joskus, että ensin pitää opetella kaikki ja sitten unohtaa kaikki oppimansa ja pelkästään soittaa.
 
Itse oon kelannut ton niin, että jos joutuu ajattelemaan soittaessaan, ni ei tuu toimimaan.
 
Näinhän se on. Tuppaa vaan aina menemään tekniseksi rumpusooloksi kaikki soitto. Ei oikeen muu orkesteri tykkää...

joo, onhan se niin että välillä menee hienosti ja sitte painaa vahingossa videot -tiedostosta väärää tiedostoa ja sattuu taas näkemään kauhupätkän Tory Royster Junior
 
mulla on tuo ja saa kyl kummasti itsetunnon laskemaan, ku 12 vuotias tyyppi... joo voisin uppia sen nettiin niin saisitte tsekata ton...

sillon kun blitzgrieg pop irtoo, niin omaa kaiken tarpeellisen musiikin saralla....
 
Jumalauta! Nyt puhuu mies vähän mutta asiaa. Toki on kiva osata soittaa EHKÄ jotain muutakin, mutta tuosta se ei paljoo parane.. :D

Toivottavasti ei ikinä tule tuollaista tunnetta. Mistä silloin
saisi treenimotivaatiota???
 
M.Ketola: "Silloin, kun omat jutut alkaa kuullostaa hyviltä,
on asiat huonosti". Näin on.

Melkein jo luulin noin kunnes ostin md:n. Tultiin kovaa takaisin maanpinnalle kun rytmi ontui kuin.. kuin.. no eipä tule mieleen. Klassisesta tausta johtuen olen tottunut ottamaan rytmin jonkulta "johtajalta" ja bändihummissa aiheuttaa pientä ongelma että kuuntelen rytmin kitaristilta, joka tekee saman minulle.

Olen soittanut 8 vuotta eikä vielläkään tunnu että olisin hyvä rumpali. En kyllä ole niin ahkerasti harjoitellutkaan..