Rummut: rumpukamat ›

Minkälainen kapulanheiluttaja on "hyvä"? tekeekö sen esiintyminen, se biitti vai joku muu rumpalista hyvän? ac/dc:n phil rudd:yksinkertaisempaa soittoa on vaikea hakea, mutta hemmetti että saundaa hyvälle, vaikka mies vetää samalla ilmeellä koko keikan. Rush:neil peart:jonkinasteisen progressiivisen rockin kummisetä, eikä ilme jälleen kerran muutu koko keikan aikana. metallica:n lars: soitto hieman sivuseikka, mutta persaus ei ole penkillä puoletkaan keikasta. eli: pitääkö olla "show" vai "go" miehiä?

Phil Rudd sai mut innostuun joskus pikku nassena...hyvää tanakkaa kapulointia. Tosin esim. AC/DC:ssa myöskin paukuttanut Chris Slade (mm. Live at Donnington) vetää melkos Ruddin tavoin, mutta lyö hitusen kovempaa...
 
Yksinkertainen on kaunista...
 
Sit vaikkapa tuota...Tico Torresin soittoa on mukavaa katsella ja kuunnella...vähän samaa kuin Larssissa, mut pidän kuiteskin Torresista enemmän...

Go-miehiä ja show-meininkiä. Hyvä rumpali myös näyttää hyvälle. Phil-setä on maapallon paras kakkosnelosen soittaja. Ei ole niinkään helppo niitä biisejä vetää, kuin äkkipäiten luulisi. Itse soittelin VV/TV-nimisessä bändissä noita AC/DC-covereita. Silloin tuli iskullen vedeltyä Phillin soittoa. Keikalla olen nähnyt herran kolmesti ja kyllä kulki...
 
Neiliä lähden katsomaan Tukholmaan 29.9. On siinä ihan shown tynkää, kun Neil vetää sillä minisetillä :-)
 
Hauskin mies seurata videolta/DVD:ltä on kuitenkin Buddy Rich. Ei paljoa kolmiosaiset liivipuvut näy kiristävän, kun herra leipoo rumpuja niin, ettei kukaan koskaan.

Phil Rudd sai mut innostuun joskus pikku nassena...hyvää tanakkaa kapulointia. Tosin esim. AC/DC:ssa myöskin paukuttanut Chris Slade (mm. Live at Donnington) vetää melkos Ruddin tavoin, mutta lyö hitusen kovempaa...
 
oon paljon kans seurannut ko. orkesterin taivalta. mikä itellä on jääny mieleen, on se että Slade:lla on tosi paljon time-heittoja jos vertaa Rudd:iin. siis siinä mielessä että todella monet Sladen soittamat live biisit alkaa aivan törkeän paljon liian nopeana, kun Rudd toimii kuin junan vessa. kuin levyä kuuntelisi.

Go-miehiä ja show-meininkiä. Hyvä rumpali myös näyttää hyvälle. Phil-setä on maapallon paras kakkosnelosen soittaja. Ei ole niinkään helppo niitä biisejä vetää, kuin äkkipäiten luulisi. Itse soittelin VV/TV-nimisessä bändissä noita AC/DC-covereita. Silloin tuli iskullen vedeltyä Phillin soittoa. Keikalla olen nähnyt herran kolmesti ja kyllä kulki...
 
Neiliä lähden katsomaan Tukholmaan 29.9. On siinä ihan shown tynkää, kun Neil vetää sillä minisetillä :-)
 
todella "konservatiivinen" soittaja. ei ilme edes värähdä kovimmissa vedätyksissäkään. sinäänsä pirun sympaattinen ukko. ja aivan loistava rumpali.

Tietämättä asiasta sen enempää on mukava sohaista muurahaispesää: Phil Collins. Siinäpä englantilainen perusrumpali, josta ei täällä juurikaan turista.

Tietämättä asiasta sen enempää on mukava sohaista muurahaispesää: Phil Collins. Siinäpä englantilainen perusrumpali, josta ei täällä juurikaan turista.
 
no, ihan ok. se ehkä musiikkityyli tekee sen että ei hirveästi herätä tunteita.

no, ihan ok. se ehkä musiikkityyli tekee sen että ei hirveästi herätä tunteita.
 
Ymmärrän. Vähän sama mulla tuon AC/DC:n kanssa. Lajissaan itseasiassa lyömätön, mutta ei varsinaisesti mun juttu.

Ymmärrän. Vähän sama mulla tuon AC/DC:n kanssa. Lajissaan itseasiassa lyömätön, mutta ei varsinaisesti mun juttu.
 
joo, näin se oikeastaan on. vaikka itse en kuuntele jazzia, niin sieltä löytyy ko. musiikkilajista todella kovia hemmoja rumpujen takaa.

Eiköhän hyvä rumpali ole sellainen joka sopii siihen bändiin/tai porukoihin missä soittaa kuin nenä naamaan ja pitää homman kasassa. Eli mennään vähän musiikin/bändin imagon mukana. Joissain porukoissa soittotaito ei välttämättä ole se ykkösehto ja show on tärkeämpää. Joissain muissa porukoissa taas päinvastoin.

SHOW:ta iliman muuta... ;)

Monipuolisuus on minusta se juttu - ettei vedä koko iltaa täysin samalla tavalla. Nyansseja kehiin. Tempoja ja komppejakin saa vaihdella.
 
Yksitoikkoisuus on tylsyyttä - mutta yksinkertaisuus ei ole yksitoikkoisuutta. Vertaa vaikka vanhaa ja uutta aaseetä/deeseetä keskenään, niin tiedät mitä tarkoitan.
 
Pienissä jutuissa voi olla maailma. Mutta niin voi isoissakin.

vaikka itse en kuuntele jazzia, niin sieltä löytyy ko. musiikkilajista todella kovia hemmoja rumpujen takaa.
 
Elvin Jones!!
Se ei ole mikään rumpali, jos se ei ole John Bonham.

...siis siinä mielessä että todella monet Sladen soittamat live biisit alkaa aivan törkeän paljon liian nopeana...
 
Emmä ainakaa tuosta "Live at Donnington" pätkästä tollasta ole huomannut, vaikka varmaan miljoona kertaa kattottu läpi...
 
Jos aivan törkeän paljon nopeana vedettyä AC/DC:n biisiä etsitään, niin löytyy Suomalaisen Ei Siis/On Siis yhtyeen levyltä "Letut ja Rocka"...Whole Lotta Rosie...siinä tunnu laulaja ehtivän mukaan ollenkaan...
 
Lis:Vai olikos kyseinen yhtye sittenkin Anus Bang? Ei voi tietää...

Phil Collins on aivan helvetin kova luu kannujen takana. Vanhempaa Genesisitä, Brand X:ää ja ekoja soololevyjä koneeseen ja kuulolle.
 
Genesiksen 80-luvun livepätkillä Chester Thompsonin kanssa upeita duettoja rummuilla.
 
Uudempi tuotanto ei oikein iske...

Se voi ollaa kumpaa vaan! Tietysti on kiva, että rumpali on näyttävä ja kaikkea! Yksinkertaiset jutut kuullostavat hyviltä tietyissä biiseissä ja bändeissä! On myös hienoa kuunnella (ja katsoa) miten taitavasti jätkä soittaa! On kiva kuunnella ja ihmetellä, että miten helvetissä se tekee sen! Hyvä esimerkki taitavasta rumpalista on mielestäni Mike Portnoy! Jätkällä on helvetin hienoja kuvioita ja juttuja!

Hyvän rumpalin tekee mielestäni hyvä time, tai ainakin yhtyeeseen hyvin sopeutuminen. Eli, jos koko muu poppoo vetää hieman ulkona timestä niin ennemmin sen rumpalin kannattaa siihen bändiin sopeutua kuin pysyä orjallisesti metronomin tahdissa. Paitsi tietysti, että hyvä rumpali ei metronomia tarvitse. ;)
Kyllähän se groovaus ja soittotatsi tekee hyvän rumpalin. Hyvä rumpali saa yksinkertaisetkin jutut kuulostamaan mahtavalta siinä missä teknisemmätkin kolistelut. Ja tottakai hyvän rumpalin pitäisi olla hieman show-miestäkin, tyyliin Mike Mangini, joka elävöittää (ainakin rumpusooloissa) soittoaan ilmeillään mahtavasti. Eli saa siellä rumpujen takana livetilanteessa hieman muihinkin asioihin keskittyä, kuin siihen täysin virheettömään suoritukseen.
Meni vähän jorinaksi mutta eiköhän tuosta jonkinlainen idea ainakin paista läpi. Hyvä rumpali on hyvä rumpali vaikka voissa paistaisi. ;)
 
EDIT: Niin ja tottakai hyvä rumpali osaa kehittää biiseihin hyvin sopivat kompit. Mielestäni kappaleet ovat parhaimmillaan, kun biisin tunnistaa esim. pelkän rumpuraidan tai minkä tahansa yksittäisen soittimen kuullessaan.

Tää on jo varmaan sanottu mutta hyvä rumpali on sellanen joka pysyy tempossa.
Ei hyvää rumpalia tee se että osaa kaiken maailman koukkuja ym. niitä pystyy harjoittelemaan mutta tempossa pysyminen on kiinni rytmitajusta, sanon minä :)
 
Tunnen yhden rumpalin joka on soittanut noin 15-20 vuotta mutta yhä "kiilaa" tauot ja tempo soutaa minkä kerkee.

ja toisaalta hyvä rumpali koostuu 2000 eri asiasta.

Show-meiniki on suotavaa, mutta hyvällä maulla. Kaverilla katsoin tuota Metallican DVD:tä ja alkoi jotenkin ottamaan päähän se Larsin alituinen pomppiminen sieltä setin takaa.
 
Itseä kiehtoo enemmän tekninen suorittaminen ja hillitty tyyli setin takana. Muutamalla jazz-rumpalilla olen nähnyt ihan mahtavaa lavaesiintymistä: soitto suoritetaan teknisesti täydellisyyttä hipoen, mutta samalla eletään biiseissä mukana ihan kympillä.
 
Niin ja Phil Collins on todellakin kova äijä kannuttamaan, ja sillä on muuten pirun kova ride. :) Viitaten meikän omakuvaan...