Rummut: rumpukamat ›

Monesti on täällä kyselty "kuka on paras rumpali" jne.
Mutta tuli mieleen että kuka teitä inspiroi? siis ketä/mitä kuuntelemalla on pakko lähteä soittaan?
Tässä muutama mun suosikki, jotka EIVÄT ole paremmuusjärjestyksessä. perässä perustelut:
 
BONZO BONHAM (jos et tiedä niin..), oli luomassa koko sanaa rock. Vähän rumpuja, paljon ideoita ja taitoa. Monelle se numero 1.
 
MIKE PORTNOY (Dream Theater), kantaa repullisen trikkejä keikalle eikä käytä yhtään niistä kahteen kertaan. monen progressiivisen rumpalin esikuva. Ei keksinyt ruutia uudelleen, mutta valmisti sitä kerralla enemmän kuin muut. Tekee lavalla muutakin kun soittaa rumpuja.
 
PHIL RUDD (Ac/Dc), joka soittaa sitä biittiä "jonka kaikki osaa" mutta loppujenlopuksi sitä ei kukaan muu *osaa*
Lavashow on parhaimmillaan sitä, että se vetaisee tupakin biisin aikana. Muttei joka keikalla, vain jos yleisöä on yli 60 000.
 
RICK ALLEN (Def Leppard), enemmän rumpalisielua kuin yhdessäkään tällä palstalla. Ei loppunu soitto vaikka kädet harveni. Hoitaa tontin paremmin kuin monet "täyskätiset".
 
TOMMY ALDRIDGE (Whitesnake), ukko joka edustaa taidoiltaan keskikastia, mutta esintyy luokassa A1. Jos raivotautinen apina laitetaan rumpujen taakse, niin se näyttää kirkkokuoron kuopukselta tämän rinnalla. Energiaa löytyy enemmän kuin Imatran Voimalta, vaikka ikää on viidenkympin ja kuoleman väliltä. Ja energiaa on millä keikalla tahansa, vaikka suomen Ivalossa.
 
Tossa muutama, joita on pakko illan hämärtyessä ennen nukkumaan menoa kuunnella "vielä kerran".

DAVE LOMBARDO
Monille maailman paras thrashmetalrumpali.Ristuksen energistä ja voimakasta soittoa tasasen tappavalla spiidillä.

John Dolmayan (System of a Down) - Maukkaita rumpuraitoja käsille, vaikka jalat jääkin aika taka-alalle. Vahvin vaikuttaja mun soitossa! Mulla on vastaava tilanne et käsien taidot tulee mulla enemmän esille kuin jalkojen.
 
Raymond Herrera (Fear Factory) - Erittäin maukkaita tuplapedaali komppeja. Ei mitään perinteistä tukutukua. Paljon tulee soiteltua samankaltaisia komppeja tupliksilla.
 
Ja paljon paljon muita, mut noi tuli nyt ekana mieleen.

Viime aikoina on tullut pällisteltyä erillaisia Virgil Donatin videoita joita olen netistä löytänyt. Kovasti on tullut katseltua sellaista jotain modern drummerin festivaali nauhoitetta vuodelta 97 jossa Donati pistää menemään ihan hurjia juttuja perinteisellä otteella. Se on saanut minutkin sitten treenaamaan enemmän sitä perinteistä otetta.

Viime aikoina on tullut pällisteltyä erillaisia Virgil Donatin videoita joita olen netistä löytänyt. Kovasti on tullut katseltua sellaista jotain modern drummerin festivaali nauhoitetta vuodelta 97 jossa Donati pistää menemään ihan hurjia juttuja perinteisellä otteella. Se on saanut minutkin sitten treenaamaan enemmän sitä perinteistä otetta.
 
Eikös siinä donatilla ole sellanen vihreä premieri muistaakseni. Oon nähny kans kyseisen videon.

Mm. Trym Torsson, AiwarikiaR, Sean Reinert ja Sami Kuoppamäki.

Viime aikoina on tullut pällisteltyä erillaisia Virgil Donatin videoita joita olen netistä löytänyt. Kovasti on tullut katseltua sellaista jotain modern drummerin festivaali nauhoitetta vuodelta 97 jossa Donati pistää menemään ihan hurjia juttuja perinteisellä otteella. Se on saanut minutkin sitten treenaamaan enemmän sitä perinteistä otetta.
 
Onko tämä se drummerworldista löytyvä?
 
Niin, ne inspiraation lähteet:
 
Vinnie Colaiuta: Ihan sama missä soittaa. Jo pelkästään kaverin iloinen ilme soittaessa on inspiroivaa.
 
Dave Weckl: Täydellisin kuulemani soittaja. Ei ehkä yllä mainitun megasiistejä ideoita, mutta aina niiiin täydellistä soittoa, että ihan itkettää.
 
Simon Phillips: Toton levyillä vetää simppeleillä jutuilla todella maukkaasti. Teknisemmissä kokoonpainoissa ei tosin loista samalla tavalla, mutta Toton "uuteen" (vuodesta '91??) linjaan sopii aivan täydellisesti.
 
Ja tietysti nämä tekniikkahirmut Donatit, Langit, Minnemanit sun muut innostavat aina treenamaan tekniikkaa.

Hmm... Ekana tulee mieleen Carter Beauford, kylmiä väreitä tulee kun kattoo Dave Matthews Bandin "studio"-vetoja...
Parasta on se että äijjä ei vedä ihan niitä mielipuolisimpia judansseja, joten on jotain mistä ottaa kiinni ja soittaa perässä.
 
Weckl taas tuppaa nielemään kaiken innon pois, "ei tommosia voi soittaa"... ;)

Edelliseen... Simon liittyi Totoon v.1993. Vuonna -92 ilmestyneellä Kingdom of Desire:llä rumpaloi vielä Porcaro. Kyllä Toto muuttui siinä eri bändiksi - hyväksi kuitenkin.
 
Asiaan. Kaikki nuo maailmantähdet tottakai inspiroivat, mutta kyllä Nykäsen Anssi on minulle kaiken perusta. Syy, miksi itse aloin soittamaan rumpuja. Pepe Ahlqvistin On the Ground levy (-90) oli sellainen pudotus, ettei paluuta ollut. Ensimmäisillä kesätienisteillä oli sitten pakko ostaa rummut, vaikka vanhemmat pisti hanttiin.
Joka paikan Nykänen ei ole rumpalina erityisen omaleimainen. Mutta varmuus, jämerä soittotatsi ynnä rento pelimanniasenne tekevät hänestä ylivertaisen. Viimeksi olen diggaillut Nylon Beatin liveä - eihän siitä groovesta voi kun innostua!

Dave Weckliä on tässä nyt kolme-neljä vuotta tullu kuunneltua ja ällisteltyä oikeen kunnolla, ja on kyllä vaikuttanu erittäin suuresti sekä musiikkimakuun että omaan soittoon. Vaikka musiikki (siis omat soololevyt) ei ole aina sitä mahtavinta, seasta löytyy muuta todella helmi biisi, ja tietenkin miehen soittoa kuuntelee muutenkin vaikka biisi ei olisikaan niin loistava. Drummer's Collective 25th Anniversarylla Wecklin bändin osuus on todella vaikuttava, ja vaikka ei jaksaisi kuunnella niin voihan sitä aina laittaa äänen pois ja katsoa ihmeissään miehen soittoa, on nimittäin sen verran hienosti hionut tekniikkansa uusiksi viime vuosina.
 
Toinen jätkä jota on tullut kuunneltua paljon viime aikoina on David Garibaldi. Uskomaton groove, ja musiikki on muutenkin uskomattoman hienon kuulosta, kun kaikki tietävät mitä tekevät.
 
Vielä yksi mies, nimittäin Horacio Hernandez. Samaisella Drummer's Collective levyllä on myös el Negron osuus, ja vaikka itse musiikki on vielä aikamoinen mysteeri, soittaa mies sen verran hyvin että on tullut monta kertaa katsottua sekin osuus.

Toinen jätkä jota on tullut kuunneltua paljon viime aikoina on David Garibaldi. Uskomaton groove, ja musiikki on muutenkin uskomattoman hienon kuulosta, kun kaikki tietävät mitä tekevät.

Jeps! Garibaldilla on snaresoundi kohallaan ja "funky beat"-opetus levyä treenaa mielellään. Näitä "minus-drums"-lättyjä sais olla useammallakin äijjällä...

Eikös siinä donatilla ole sellanen vihreä premieri muistaakseni. Oon nähny kans kyseisen videon.
 
Juu, setti on vihreä ja taitaa olla premierin genistat.

Onko tämä se drummerworldista löytyvä?
 
En tiedä mitä drummerworldista löytyy. Taisin napata sen videon tiedostonjako-ohjelmalla. Aika pitkä pätkä on kyseessä, taitaa olla vajaa tunti.