Rummut: rumpukamat ›

Okei,
panostin tossa viikko sitten Pearl:in ex 825DH setin!
Ja olis kiva saada ne suht koht vireeseen mutta ku en vaan saa.
Kalvot on jotkut pearlin omat kalvot.
Haluan todella oppia virittämään rummut joten neuvvoja!
ja olen lukenu sen viritys tekstin!

Voi olla että olis ihan hyvä hankkia jotkut Remon tai Evanssin "kunnon" kalvot. Vois olla vähän helpompi ja mukavempi alottaa virityksen opettelemista jollain varmasti hyvillä kalvoilla. Voi olla että noi pearlinkin kalvot on ihan hyvät mutta toisaalta voi olla että ne on tasoltaan jotain kontaktimuovia mihin on heitetty pearlin logo päälle ;D Ei kannata kenenkään sitten ottaa hernettä nenään tosta, ihan vitsillä vaan heitin.
 
EDIT: Viritystä ei tosta vaan opi yhdessä hujauksessa. Kyllä se aikaa on vienyt itsekultakin. Kärsivällisyyttä vaan vaatii.

No ne pearlin omat kalvot tuntuu ainakin joltain kova muovi seokselta mut tiedä niistä!
Olen ajatellut hankkivani Remon powerstroke 4 ylä kalvot
ja jättää pearlit ala kalvoiks!

Copy -pastea täältä:
 
http://www.dafry.net/vrumpu/Vr1_97/Kettusen%20viritysohjeet.htm
 
Kun vanha lyöntikalvo on poistettu, ja uusi kalvo on virvelin rungolla, vanne asetetaan sen päälle. Sitä painellaan ja venytellään paikalleen reilusti. Kalvo saa asettua, ennen kuin se on lainkaan kiinni kiristysruuveissa. Alustava kiinnitys tapahtuu pyörittämällä sormin rummun kehän vastakkaisia ruuveja (ensin pääilmansuunnat, sitten niiden välit ja niin edelleen), mutta kutakin vain sen verran, että ruuvi tarttuu hieman kiinni vanteeseen. Sitten otetaan seuraavaksi potilaaksi vastakkainen pari. Viimeistään toisen "rundin" jälkeen ruuvit eivät enää kiristy sormin. Siinä vaiheessa otetaan avuksi viritysavain, jolla edetään samalla tyylillä, vastakkaiset ruuviparit vuorollaan, melko pienin kiristyksin. Puoli-, neljännes- tai jopa kahdeksasosakierrokset riittävät. Ennen kuin kalvo saavuttaa toivotun kireyden, se yleensä ritisee ja paukkuu jonkin verran asettuessaan vanteelle. Kiristelen ruuveja avaimella pitkän tovin, kapuloilla kokeilematta, Kettunen selittää.
Yläkalvon kohdalla minulle ei tämä ruuvien välinen vire ole niin millimetrin tarkkaa, vaikka alakalvossa se onkin tärkeää. Yläpuoli menee enemmin fiiliksellä. Kettunen virittää rummun aluksi reippaasti ylikireäksi venyttääkseen kalvosta "löysät pois". Sitten hienoviritetään. Kapulalla kevyesti taputtelemalla ja viritysavaimen hienovaraisilla liikkeillä pyritään saamaan sama sävelkorkeus joka kiristimen kohdalle.
Leppoisa vaihtoehto on vaihtaa kalvot sessiota tai keikkaa edeltävänä päivänä. Jos ne voivat venyä yön yli, ne pitävät annetun vireen paremmin. Kun tuottaja tai miksaaja sitten pyytää matalampaa virettä, se onnistuu helposti. Yksi treenikerta on myös hyvä tapa sisäänajaa kalvot. Ne tykkäävät pienestä käskemisestä. Snaren hienovirityksen jälkeen kuuntelen sitä bassarin kanssa. Soitan komppia, ja tarkkailen miten ne toimivat kimppaan.
Kettusen vireet koko satsissa ovat rock-setin normikeskiarvoa korkeammat. Mitä viritys vaikuttaa kalvojen elinikään tai iskunkestävyyteen?
Voisi olettaa, että ylikireä virvelinkalvo paksahtaa helposti halki tai liian löysään tomikalvoon saisi helpommin kuoppia aikaan. Normaalilla vaihteluvälillä laatukalvon pitäisi kuitenkin kestää aikamoista käsittelyä. Hurjimmat kaverit jopa seisovat hetken aikaa kalvon päällä sitten kun se on kiinni! Kettunen nauraa.
 
Ei virittämistä hetkessä opi. Työtä, kokeilemista ja työtä...

Juu uudet kalvot kehiin vaan. Iten PS nelosta koskis 2B tikullakaan, mutta on ne varmaan parempii ku tehdaskalvot, jotka on kuopilla kahdesta iskusta.
 
Edit:Voisi olettaa, että ylikireä virvelinkalvo paksahtaa helposti halki tai liian löysään tomikalvoon saisi helpommin kuoppia aikaan. Normaalilla vaihteluvälillä laatukalvon pitäisi kuitenkin kestää aikamoista käsittelyä. Hurjimmat kaverit jopa seisovat hetken aikaa kalvon päällä sitten kun se on kiinni! Kettunen nauraa.
 
Joo ei siitä seisomalla läpi mee T:85kg, ja kiree kalvo kestää kauemmin jos se on tasaisesti vireessä. Löysä kalvo menee kuopille, varsinkin jos soittaa etupainoisilla kapuloilla...

Tsekkaa myös tämä: http://www.kumu.fi/riffi2.html
Siellä kans painavaa asiaa virittämisestä.
 
Mul on itelläni kans Export -setti. Yläkalvoina tomeissa Evans G2 coated ja tällä hetkellä resoina vielä just ne Pearlin omat kalvot. Mielestäni aika mukava soundi näilläkin. Resokalvoiks aattelin jossain vaiheessa hommata G1:set, niin sit pitäs toimia. Basarissa lyöntikalvoina myös Evans G2:set, mut clearina (en tiä onko niitä edes coatedina?!?!). Edessä mustat P3:set ja potkii!
 
Mikitettynä en oo päässy viä settiä koittaan, mut sekin hetki tulee pian. Ihan hyvät odotukset on kuitenkin.
 
Ja vielä niistä Pearlin omista kalvoista: Mulla tuli ainakin setin mukana basareissa ihan P3:sta vastaavat kalvot. Ilman Remon logoja vaan. Edessä ja takana sama. Edessä tietty Pearlin logo. En kyl ees koittanu niitä, kun vaihdoin suoraan noi Evansit kiinni, mut uskoisin et olis pelannu ihan hyvin.
 
edit: Ja niinkun edellä jo sanottiin: Reeniä, reeniä ja sit vähän reeniä ja perään vielä reeniä, niin kyllä se sieltä tulee!!

Ite kans törmään joskus vastaaviin ongelmiin, vaikka oon jo aika paljo kerennyt virittelemään. Oon vaan yksinkertasesti tullu siihen tulokseen, että vanhaa kalvoa ei saa enää vireeeseen kunnolla. Vaikka kalvo olisi ehjä ilman konkreettisia repeämiöä, nii kyl se vaan käytössä väsyy.
 
Eli, ei muutaku kylmästi vaan uusia kalvoja tasasin väliajoin.

Pearlin EXR:t hommasin jokin aika sitten tanssimusakäyttöön, ja kyllä kalvojen vaihto paransi soundia kummasti! (Basarissa tosin on ihan käypäiset kelmut , kuten joku tossa edellä totesikin.) Tomikalvot sen sijaan sanoi lähinnä piuiuiumm... pidemmänkin ruuvaamisen jälkeen. Vaihdoin perinteisen coated Ambassador (ylä) ja coated Diplomat (ala) -yhdistelmän, ja hienosti soi ton hintaluokan rummuiksi!

Kalvot on jotkut pearlin omat kalvot.
 
Ei ikinä kannata jättää tehtaankalvoja kannuihin, koska aina kun olen nähnyt, niin ne on yksikerroksiset ja tulee kovaa soittaessa täyteen lommoja. Kaiken tuon lisäksi soundi on suoraan helvetistä.

http://www.dafry.net/vrumpu/Vr1_97/Kettusen%20viritysohjeet.htm
 
Hoho! Kettusen akan pojalla on todellakin fledat hallussa...

Pakko nostaa tämä ylös kuolleista, itse vaihdoin päälle Pearlin ProTone 2plyt, 3kpl 25e. Sitten vaihdoin ne alkuperäiset lyöntikalvot resoiksi. No nyt on kunnon heviääni. Ikävikseni on pakko sanoa, että ne kalvot, jotka mukana tuli, kuulostaa samalta kun hakkais jotain pingotettua A4 paperia posliinipytyn päällä.
 
Ja tosiaankin, se viritys vie aikansa. Mua autto, kun kattelin parit videot asian tiimoilta. Jotain Dave Wecklin kasarivideoo jne... :)

Ei ikinä kannata jättää tehtaankalvoja kannuihin, koska aina kun olen nähnyt, niin ne on yksikerroksiset ja tulee kovaa soittaessa täyteen lommoja. Kaiken tuon lisäksi soundi on suoraan helvetistä.
 
Mulla oli tehdaskalvoina Evans G2 / G1. Niihin oli vaan lisätty Taman leimat. Eli ei ne aina huonoja ole.