Rummut: rumpukamat ›

Pian on edessä sähkösetin hankinta, ja vaihtoehdot näyttäis olevan Jammut tai Roolantit. Vai onko muita varteenotettavia markkinoilla (=suomessa tai saksan nettipuodeissa)?
 
Kuulisin mielelläni kokemuksia ja/tai vertailuja ko. merkkien sähköseteistä. Kestävyys, tatsi, käytettävyys, aivojen ominaisuudet jne jne.. Tarkoitus ois laittaa rahnaa kiinni max. n. 2000e, eli kalleimmat Rolandit on out.
 
Entä Alesiksen DM-5 aivoina? Onko harkinnan arvoinen?
 
Ja tiedän jo ennestään, ettei ne tatsiltaan ja soitettavuudeltaan akustisille pärjää, joten "osta akustiset, älä sähköisiä" -kommentit säästettäköön toiseen threadiin.
 
Kiitokset jo etukäteen kommenteistanne!

Mul on ollu Alesiksen Dm-5, ei pro malli. En tykänny, siinä ei ollu vun mielestä kun yks hyvä basari saundi. Nyt mul on Rolandin td-12:sta, hyvät. Mun käsittääkseni hyvät sähkikset ottaa sen kolme tonttua. Tonni lisää säästämistä ni sit sul ois kunnon pelit.

Mul on ollu Alesiksen Dm-5, ei pro malli. En tykänny, siinä ei ollu vun mielestä kun yks hyvä basari saundi. Nyt mul on Rolandin td-12:sta, hyvät. Mun käsittääkseni hyvät sähkikset ottaa sen kolme tonttua. Tonni lisää säästämistä ni sit sul ois kunnon pelit.
 
Itellä on TD-6Kv-setti. sillä soittelee hyvin ja mukavasti, mutta äänityksiä ajatellen suurin miinus on suorien ulostulojen puute. TD-12 setissä saa jo basarin, virvelin ja jonkun muun oisko haitsun suoraan ulos eri kanavasta.
 
Jos on jo 2000 kasassa niin säästä vielä se tonni ja hommaa TD12.
 
Rolandit hakkaa Yamahat aika selkein numeroin. Alesiksesta ei kokemusta oo mulla.

Tämä on vähän sama kuin väittelisi kumpi on parempi Mersu wain Bemari.
 
Minä taas olen sitä mieltä, että Yamahat pieksee Rolandit. Soittelin Rolandin TD-12K settiä ja Yamahan DTExtreme II:ta ja tykkäsin huomattavasti enemmän jammuista.
 
Ensinäkin minusta kumipädien tuntuma oli paljon parempi kuin rolandien mesh-trampoliini. (Tämä on puhtaasti jokaisen oman mielipiteen varassa)
Toiseksi, jammut maksaa suomessa 2500,- ja rollarit reilu 3000,-. Yamahan settiin kuuluu 3 symbaalia, kun Rolandiin tulee vain 2. Yamahassa on neljä tomia, rolandilla 3. Yammun padit ovat lisäksi vieläpä pari tuumaa isompia. Yamahan tomit ovat myös 3 trigattuja.
 
Rolandin eduksi menee täysi äänettömyys ja hieman parempi haitsu, mutta minun mielestäni Rolandin setti on tässä 2000-3000 -hintaluokassa niin rankasti ylihinnoiteltu, ettei sen ostamisessa ole mitään järkeä.
 
Yamahan DXT2SU -moduuli on Rolandin setissä ollutta TD-12 -moduulia monipuolisempi. Enemmän sisääntuloja, lähtöjä, ääniä...
 
Nämä setit siis olivat sieltä vähän kallimmaasta päästä. Minulla ei sitten ole noista tonnin seteistä mitään kokemusta, koska en sellaisia ollut missään vaiheessa ostamassa.

Osta Rolandit :) Ne on niin hianotkin. Omakuva:))

Kyllä Roland aina Yammun voittaa
 
Itse Tyytyväinen omaan Roland TD-3kv settiin.

Olisin kyllä samaa mieltä edellisten kanssa siitä että kannattais tosiaan säästää vielä tovi ja ostaa joku setti sieltä paremmasta päästä.
 
Eli jos noin 2000 euroa on tarkoitus sijoittaa niin noihin Yamahan DTXtreme IIs:n ei tarvi kun reilu 500 euroa lisää. :) Henk koht voin kyllä suositella kyseistä settiä.
 
Kävin myös aikoinani kokeilemassa tuota Rolandin td-20 settiä ja totesin noitten mesh-kalvojen olevan liian pomppivat. Kyllä noissa uudemmissa kumilätkissäkin on aika hyvä soittotuntuma.
 
Ja tuo mitä Marazo sanoi dtxtremen pädeistä, kaikki ovat kolmealueiset. Omasta mielestä hyvä ominaisuus. Samoin kun ohjelmoitavat ulostulot ja sisäinen efektilaite.

Entä Alesiksen DM-5 aivoina? Onko harkinnan arvoinen?
 
Mielestäni erittäin hyvä ja monipuolinen laite.
Haitsun säätö ilmeinen heikoin lenkki; auki tai kiinni & jalalla , ei mitään väliltä. Tosin , sitä voi sitten kontrolloida taas normi kytkinpedaalilla.
 
Noissa hintavammissa aivoissa toi on hoidettu mallikkaammin, mutta en itse liikkeessä testatessa sitä ominaisuutta hintaeron arvoisena pitänyt. Symbaalit ovat kaikille se eka kompastuskivi.
Nykyään käytän 302-"haitsuja" (klonk klonk), nekin ovat paremmin kontrollissa kuin sähköpää...
 
Toiseen äärilaitaan hypätessä, kun ei haekaan lähellekään luonnollista haitsusoundia, toimii aivon omakin hienosti...

Mielestäni erittäin hyvä ja monipuolinen laite.
Haitsun säätö ilmeinen heikoin lenkki; auki tai kiinni & jalalla , ei mitään väliltä. Tosin , sitä voi sitten kontrolloida taas normi kytkinpedaalilla.
 
Noissa hintavammissa aivoissa toi on hoidettu mallikkaammin, mutta en itse liikkeessä testatessa sitä ominaisuutta hintaeron arvoisena pitänyt. Symbaalit ovat kaikille se eka kompastuskivi.
Nykyään käytän 302-"haitsuja" (klonk klonk), nekin ovat paremmin kontrollissa kuin sähköpää...
 
Toiseen äärilaitaan hypätessä, kun ei haekaan lähellekään luonnollista haitsusoundia, toimii aivon omakin hienosti...
 
Kuin hyvin sä niihin aivoihin oot tutustunu ? Itellä ei oo saundeissa valittamista ja soittelen td-12:sta lähes päivittäin.
Alesis Dm-5 (ei pro) mallin oon myös omistanut, eikä siinä mun mielestä ollut oikeestaan mitään hyviä rumpusaundeja, lähinnä jotain ihan kivoja efektejä. Itseasiassa oon ite ollut todella tyytyväinen Td-12:sta symbaalisaundeihin.
Toset tykkää toiset ei d........... :)

Alesiksen aivo on käytössä lähes päivittäin, kunhan muilta kiireiltä kerkiää alakertaan kioskin taakse istahtaa. Muita aivoja/läpysköitä olen testannut vain musiikkiliikkeissä, lisäksi hyvin tietoisena, etten niitä kuitenkaan hanki... siis hakenut vahvistusta oman laitteiston riittävyydestä nykyiseen käyttöön.
 
Kuten totesin, kalliimmissa aivoissa on tuo haitsun kontrolli hoidettu paremmin, mutta silti en lyhyen tutustumisen pohjalta ole siitä löytänyt "tuntumaa", joka on omassa varvasmuistissa.
Soundeja koskeva heitto olikin enemmän yleistys; symbaaliosasto on selkeästi vaikein. Muissa merkeissä toki varmasti paremmin tehty, mutta onko ero niin suuri.
 
Alesiksesta olen löytänyt monipuolisia soundeja omaan käyttööni, eli erilaisiin henkilökohtaisiin demoihin ja biisiaihioiden nauhoitteluun sekä puhtaasti erityylisten komppien harjoitteluun ja testailuun. Efektit ovat siellä sitten lisänä rokassa.
 
Ohjaan aivoa ikivanhoilla kumilätkillä, enkä siihen keskusteluun osaa ottaa kantaa. Mulle on riittänyt.
Alesiksesta löytyy myös ns. dynaamisia soundeja, joissa lyöntivoimakkuus vaikuttaa myös soundiin. Näillä soundeilla välttää kyllästymisen "tasalaatuiseen" soundiin (johon kuitenkin esim. studiotyöskentelyssä pyritään?!).
 
Laitteen säätöjä sekä käyttäjäystävällistä lähestymistapaa niihin pidän erittääin merkittävänä, vielä hintaluokan muistaen.
 
Kaikki tämä oli vain vastausta alkuperäiseen kysymykseen kannattaako harkita Alesista?, eikä siis millään tapaa hehkutusta ko. laitteen puolesta muita merkkejä polkien.
 
Vastaus siis on: kannattaa harkita...

Kävin myös aikoinani kokeilemassa tuota Rolandin td-20 settiä ...
 
Siinä on mielestäni harvinaisen huonosti hinnoiteltu setti. 7000€ on aivan järjetön hinta. Minä en ole tavannut yhtään henkilöä, jonka mielestä tuossa setissä olisi hinta-laatu-määrä-what_ever -suhde kohdallaan. Onhan setti älyttömän hyvän näköinen ja ominaisuuksia piisaa moduulissa ihan riittävästi, mutta hinnassa on siltikin löysää muutama tonni.

Olen hannkimassa studioon sähkösettiä.
Mikä olisi ammattirumpalille soittomukavuudeltaan
ja fiilikseltään paras setti hintaluokassa 1500-2000 €.
Itse olen sitä mieltä, että jos vaan rumpali itse omaksuu setin
ja soittaa luontaisen rennosti, hyvällä tatsilla, niin esim. pop/rock-osastolla menee sähkösetti kuin vääräraha ja
miksattaessa nykyisillä tilaprosessoinneilla (plugarit)
täysin uskottavaa, niin ettei erkkikään enää kuule (paitsi rumpalit),
että sähkörumpuhan se siellä paukkaa.
Korjatkaa ihmeessä, jos olen täysin väärässä.

Jees! Minulle kans saa ehdottaa sähköistä treenisettiä. Huikeita ominaisuuksia en vaadi ja hinta saisi mennä alle tonnin. Hyviä tarjouksia on tullut jo yamahan ja rolandin käytetyistä, mutta onko näillä sitten juurikaan hirveitä eroja ominaisuuksissa (roland td-6k & yamaha dtxpressII) ? Kumpaan itse kallistuisit ja miksi?

Korjatkaa ihmeessä, jos olen täysin väärässä.
 
Minä olen sitä mieltä, että äänen perusteella on hyvin vaikea sanoa onko kyseessä sähköinen setti, jos soitetaan sellaista musiikkia, joka ei aseta rumpuja itsessään kovin suureen rooliin. Kaikkia hienoimpia äänien nyansseja niistä ei saa pihalle (erityisesti lautasten kohdalla rajoitukset ovat selkeät), mutta suurimmat rutinat ovatkin kohdistuneet lähes aina juuri soittotuntumaan ja fiilikseen. Mutta jos ei soittajaa itseään haittaa, että kartiokärkisellä rispaantuneella puukapulalla ja ellipsikärkisellä norsunluukapulalla padista lähtee sama ääni, ja on valmis hyväksymään erilaisen soittotuntuman, on sähkösetti erittäin varteenotettava vaihtoehto akustiselle.
 
Ei hyvä sähkösetti kuulosta yhtän sen huonommalta kuin cd:ltä soitetut rummut. Sähköisenä se ääni sieltäkin tulee...
 
Mitä tulee tuohon 1000-2000 euron hintaluokkaan, niin minusta on olemassa vain alle tuhannen euron ja yli kahden tuhannen settejä. Tuohon väliin ei kovin montaa ainakaan enemmän tunnettua merkkiä osu. Olen sitä mieltä, että jos on valmis käyttämään 2000 settiin, kannattaa saman tien heittää budjettiin lisää yksi 500, niin saa hommattua Yamaha DTXtreme IIS -setin.

Kumpaan itse kallistuisit ja miksi?
 
Minä kallistuisin siihen kumpi tuntuu paremmalta. Speksejä voi myös käydä vakoilemassa valmistajien sivuilta ja miettiä onko jommassa kummassa jotain sellaista mitä toisessa ei ole ja jos on, niin onko se niin merkittävä ominaisuus että se vaikuttaa ostopäätökseen. Alle tonnin hintaluokassa taitaa Yamaha ja Roland kuitenkin olla aika tasaväkisiä.
 
Tuosta Yamahan DTXpress -sarjasta on tullut jo kolmosversio, ja sitä saa uutenakin alle tonnilla.
 
Kannattaa huomioida esim. sellainen juttu, että vaikka Rolandin 6-sarjan moduulissa on hieman enemmän ääniä kuin Yamahalla... ...minusta on aika iso ja huomattavasti merkittävämpi juttu se, että Yamahan (ainakin tuossa uudemmassa) setissä on virvelipädi kolmois-trigattu, kun rolandin vakiosetissä on vain yksi triggaus. Tarkoittaa, että Yammun snareen saa kolme ääntä (kantti, cross-stick, tavallinen) kun Rolandin pädistä lähtee vain yksi ääni.
 
Eli, jos vain mitenkään mahdollista niin käy testaamassa kumpaakin mallia. Aika monessa soitinliikkeessä tuntuu nykyään löytyvän noita molempia.

Kannattaa huomioida esim. sellainen juttu, että vaikka Rolandin 6-sarjan moduulissa on hieman enemmän ääniä kuin Yamahalla... ...minusta on aika iso ja huomattavasti merkittävämpi juttu se, että Yamahan (ainakin tuossa uudemmassa) setissä on virvelipädi kolmois-trigattu, kun rolandin vakiosetissä on vain yksi triggaus. Tarkoittaa, että Yammun snareen saa kolme ääntä (kantti, cross-stick, tavallinen) kun Rolandin pädistä lähtee vain yksi ääni.
 
eipä pidä rollen kohalla paikkaansa. tuplatriggaus löytyy, eli kantti erikseen. kanttiin saa ohjelmoitua joko kunnon rimshotin, tai cross-stickin. ja kun vähän hakee tuntumaa voi käyttää kumpaakin helposti, eli kun lyöt samaan aikaan kalvoon ja kanttiin antaa rim shotin vaikka olis cross-sticki asetettu kanttiin.
tulipa sekavasti.
rolandissa on myös pienimuotoinen paikan tunnistus, soi erilailla lyötynä kalvon reuna-alueelle tai keskelle.
 
Rolandin kutosessahan on tomit myös tuplatriggereitä, ite kikkailen tomien reunaan niissä yleensä efektisymbaalia ja perkussiota. kätevä ominaisuus sekin.

 
Eli, jos vain mitenkään mahdollista niin käy testaamassa kumpaakin mallia. Aika monessa soitinliikkeessä tuntuu nykyään löytyvän noita molempia.
 
tätä komppaan, sillä se selviää.

eipä pidä rollen kohalla paikkaansa. tuplatriggaus löytyy, eli kantti erikseen.
 
Näinhän se on TD-6KV setissä. TD-6K setti on varustettu huomattavasti kehnommilla padeilla. Kannattaa olla tarkkana noitten ylimmäräisten kirjaimien ja numeroiden kanssa. Kuten tästä huomaa, ominaisuudet voivat muuttua aika rajusti.

Näinhän se on TD-6KV setissä. TD-6K setti on varustettu huomattavasti kehnommilla padeilla. Kannattaa olla tarkkana noitten ylimmäräisten kirjaimien ja numeroiden kanssa. Kuten tästä huomaa, ominaisuudet voivat muuttua aika rajusti.
 
no hitto, näin. sitä en huomannu että tarkoitit. nykyään ei uutena tosin myydä kuin tuota 6V mallia (musta) mutta kannattaa käytettyä katsoessa varmistua ettei ole pelkkä kutonen (sininen)

Yks varteenotettava vaihtoehto moduliksi olis mun mielestä rolandin td-8.Ollu mulla käytössä jo 3 vuotta eikä oo pahaa sanaa sanottavana.Tuo mallihan on nyttemmin poistunut markkinoilta kun td-12 korvasi sen.Mutta käytettynähän noita saattais löytää kohtuulliseen hintaan.Ominaisuuksia löytyy riittävästi.

Mitkä ovat sitten soittotuntumaltaan parhaimmat 1000-2000 euron hintaluokassa ?
Ajattelin vaan, että midinähän ne sisään studiossa soitetaan, joten saundijuttu on myöhemminkin hallittavissa, jos vermeitä on.
Siispä - parhaat tatsiltaan ?