Rummut: rumpukamat ›

Onko kellään kokemuksia/näkemyksiä metallirumpujen valmistamisesta?
 
Oma projekti on tällainen:
 
Aloitin demomallin rakentamisen tällä viikolla, tavoitteena tehdä 14x6.5 metalli/lasikuitu-snare (~Fibes-jäljitelmä/yritys).
 
Löysin hyvän palan peilipintaista 0.7mm rosterilevyä, josta leikkasin 6.5" leveän suikaleen.
Tein suikaleesta kehän pistehitsaamalla tuuman levyisen apusoiron sauman päälle. Ilmeisesti tuli liikaa innostuttua, koska tiheä pistehitsaus veteli lämmöstä johtuen saumakohtaa. Kevyellä puuvasaroinnilla/muokkauksella sain kuitenkin jonkinlaisen ympyrämuodon, joka tosin ohuesta ainevahvuudesta johtuen oli vielä täysin veltto.
 
Eilen tein ensimmäisen kerroksen lasikuidutuksen tämän rungon sisälle. Hyvin tuntui kiinnittyvän metalliin. Asennuspohjana käytin vanhaa 14" kalvoa, joka piti velton alareunan aloillaan. Kiilasin rungon pienillä puukiiloilla kalvon kehyksen sisään, jotta rungosta tulisi täysin pyöreä. (Varsinaista jigiä kun ei viitsinyt tehdä, saattaisi kyllä olla tarpeen). Yläreunan koitin samalla systeemillä "kiilata" pyöreäksi, tässä oli apuna pelkkä rikkoutuneen kalvon alumiinikehys. Komeus jäi kuivumaan, ja illalla jatkan lasikuidun lisäämistä. Täytyy samalla tutkia rungon jäykkyys. Tällä hetkellä kuitua on ehkä 3-4 mm vahvuudelta. Aiheuttaako 2-3 mm heitto absoluuttisesta pyöreydestä ongelmia?
 
Ajatus on lisätä kuitua ainakin reunaan tuuman leveäksi kaistaksi, joka sitten mahdollistaa kunnon viisteen hiomisen.
 
Tähän asti sujunut aika kivuttomasti, mutta kaikki vahvuudet tulee kokeellisesti etsiä. Fibeksen tomeissa runkovahvuus on luokkaa 6-7mm, mutta niissä ei pinnoite tunnu olevan kuidussa kiinni, vaan se on irrallinen (hieman erilainen valmistustekniikka). Itse päädyin kuitenkin yrittämään tällaista yhdistelmärakennetta. Aika näyttää, tuleeko siihen minkäänlaista soundia..
 
Vahvemmasta levystä tehtynä olisi voinut tehdä myös metallivirvelin rungon. Tällöin jäykistys rungolle (sekä reunaviisteetkinkö?) tarvitsee tehdä mankeloimalla urat kehän suuntaisesti kylkeen. Onko havaintoja näistä projekteista?
Tarvitseeko metallirungossa olla kantattu viiste vai voiko sen jättää pois? Kävisikö vaneri, johon jyrsisi viisteet?
 
Rungon jäykistyksen kun ratkaisee, voisi tehdä oman hammered-rungon vaikka messingistä?

Olen nyt lasikuiduttanut aihion kerran koko leveydeltä (n. 3 kerrosta kuitumattoa), sekä reuna-alueet kaksi kertaa 1-2 tuuman soiroilla (ainakin pari kierrosta).
Lasikuituhomma menikin sitten kyllä harjoittelun puolelle aika pahasti. Tuotteesta tulee ns. "demoversio"...
 
Kuitumatto olisi mm. kannattanut leikata valmiiksi, nyt tuli vähän vedeltyä mutu-pohjalta.
Hartsimömmö myös kuivui kerran purkkiin, tämä "avoaika" kun anna aikaa turhille kaffepausseille...
 
Runko on kyllä jäykistynyt kohtuullisesti, vaikka lasikuitukerros ei olekaan riittävän paksu. Yllättävän pienikin kuitukerros siis jäykistää, voisi kokeilla siis myös puurakenteeseen?
 
Työtekniikassa on myös vielä parannettavaa.
Kuidutus kannattaisi ulottaa pintapellin reunan yli ja leikata. Nyt olen yrittänyt tehdä valmista reunaa, huonolla menestyksellä. Saattaa tulla vielä viisteen tekemisessä ongelmia.
Ekalla kierroksella pyrkiessäni pyöreyteen, oli aihio vaaterissa vanhan kalvon sisällä. Tämä on vaikea asento kuidutuksen kannalta. Uusissa kerroksissa käänsin rungon pystyasentoon, jolloin maton asennus ja mössön töpöttely helpottui.
 
Koitan viikonvaihteessa vielä lisätä pari kerrosta läpeensä ja siirtyä sitten luginistutukseen.
 
Joo, ja rosteriaihion hieno kromipinta on nyt sitten vähän niin ja näin; ulkopinta olisi todellakin kannattanut suojata ennen kuidutusta... no, hartsivalumat & irtokuidut saa kyllä hiottua pois, mutta peilimäinen pinta taitaa olla jo menetetty...

...
Runko on kyllä jäykistynyt kohtuullisesti, vaikka lasikuitukerros ei olekaan riittävän paksu. Yllättävän pienikin kuitukerros siis jäykistää, voisi kokeilla siis myös puurakenteeseen?
...
 
No eikös Pearlilla ollutkin joskus tuollaiset lasikuitu-puu rummut? World series tai joku sen ajan muu sarja. Eikai ne pelkkää lasikuituakaan olleet?
 
Kuvia sitten myös mukaan, onhan näitä DIY -projekteja aina kiva seurata!

World series
 
Joskus 70- luvulla tyyliin puolet pearlin seteistä oli lasikuitupuu hässäiköitä, world seriessit tosin olivat kokonaan puuta, hyvää sellaista.

Kuvat tässä vaiheessa taitaisi olla aikas karua kertomaa; ei ole meinaten mikään edustavan näköinen. Oppirahoja täytyy kuitenkin aina maksella kun omin käsin jotain tehdään. Pistän kuvaa kunhan "mannekiini on ensin meikattu"...
 
Vaikka kuinka etukäteen selvittelee perusteita, niin aina se jotenkin pieleen tuntuu menevän, tai ainekset sopassa käyttäytyvät erilailla kuin olisi olettanut.
 
Hanskoihin takertuneisiin kuitupätkiin kyllästyneenä teinkin viikonloppuna vanerirungon, kaksi kerrosta 4mm koivua...
Pyörittelin sen 350mm rumpuputken ympärille, tosin kiristys tuotti huomattavia vaikeuksia.
 
Hölmönä insinöörinä olin tietenkin millilleen laskenut kehän pituuden ja katkaissut vanerisoiron täsmämittaan. Vaneri ei sitten kuitenkaan millään mankeloitunut täsmällisesti putken ympärille, vaan jäi 5mm rako saumaan. Kiersin siihen sitten toisen layerin vastakkaiselle puolelle ja siihenkin jäi rakoa, sisempi ei myöskään edelleenkään kiristynyt. Käytin kiristykseen kuormaliinaa, tekemäni peltijigi ei kiristänyt tarpeeksi.
 
Lopputuloksena 14+ tuumainen virveli.
 
Nakersin sitten jyrsimellä ulkoreunoista siivut pois, että sain kalvon ja vanteen mahtumaan. Sitten liimasin tumman tammiviilun pintaan. Sisäpuolen ja reunaviisteet käsittelin puuvahalla.
Nyt tämä aihio kaipaa ulkopinnan käsittelyn, koneistot ja lugit. Sitten pääsee kokeilemaan...
 
Tämäkin projekti lähti siis heti alkuun väärille raiteille. Kuitenkin, sisulla puursin ärräpäitäkin heitellen aihion parissa. Tuleepa sitten kokemusta kaikista työvaiheista.
 
Eli työ tekijäänsä opettaa...
 
Se puu/lasikuitu-malli on vielä kokeilematta, mutta luultavasti sekin tulee jossakin välisssä ajan kuluksi "demoiltua". Kun itse väkertää, oppii myös antamaan todellisille käsityöläisille ja heidän työlleen oikean arvon...

Se puu/lasikuitu-malli on vielä kokeilematta, mutta luultavasti sekin tulee jossakin välisssä ajan kuluksi "demoiltua". Kun itse väkertää, oppii myös antamaan todellisille käsityöläisille ja heidän työlleen oikean arvon...
 
Näin se on... "Kun itte tekee tulee just sellainen ku sattuu tulemaan....."

Kiinnostavaa. Laitahan tarkempaa tietoa, jos viitsit - jos sitä joku päivä saisi aikaan. Omat projetit on parhaita, vaikka lopputulos olis mitä vain. Pääasia, että saa värkkäillä.
 
Mulla on tuossa ikuisuushankkeena paksuhkoseinäinen pvc-putki, johon sopii täysellisesti 13" kalvo. Erikoinen virveli siitä pitäisi tehdä. Putken ominaissoundi tuntuu olevan aivan älyttömän matala, eli kiintoisaa jytkettä luvassa.
 
Ongelmana on, että sen päät pitäisi suoristaa ja viisteet ajaa, mutta ei ole koneita eikä tuttuja joilla olis lainata. Kumulle ei viitsi viedä, koska soundista ei ole takeita, eikä huvittaisi maksaa tavallaan turhaan. Työhön kun lisää metalliosien hinnan, olis samalla rahalla saanut jo kaupasta ihan oikean soittimen. Vaikeeta matikkaa - kun toisaalta se kaupan virveli ei ole oudonkokoinen ja muovinen..

Mulla on myös noita "muoviunelmiakin" samaan tyyliin. Työnkin puolesta törmäilee tuohon viemäriosastoon aina silloin tällöin.
 
Reipashenkisen demon voit kyllä siitä pvc-pätkästä tehdä kyllä ilman isompia työkalujakin. Piirrät kylkeen viivan ja vetäiset käsisahalla putken katki sitä myöten. Sahalla ne työmaallakin katkotaan. Pään voi sitten hioa hiekkapaperilla sileäksi.
 
Viisteen saa jyrsittyä käsipelilläkin, tavallisen halpis-Moran terä viistossa myötäsuuntaan "raapimalla". Jätät vain sen ihan uloimman osan käsittelemättä, niin pysyy pyöreys viisteessä tallella. Hiekkapaperilla voi sitten viimeistellä.
 
PVC-putki on kylläkin kovaa, mutta haurasta. Ei kestä kovempia kolhuja kylkeensä, eli lohkeaa.
PEH-putki on pehmeämpää ja sitkeämpää, soundi ehkäpä hieman kuolleempaa.
 
Yritin muuten tehdä urakylkisestä 350(mm) PEH rumpuputkesta virveliä. Siinä vain ne muhkurat kyljissä tulee liian ulos, eli lugit tulisi jotenkin upottaa niihin. Nyt se toimii vanerinveivausjiginä, mutta asiaa tutkitaan edelleen...
 
Toisaalta KWH-Pipeltä voisi kysellä valmiita runkoja omien mittojen mukaan, tekeehän ne tilauksesta mitä vaan...
 
---
 
Eilen vetäisin viilupintaan puuvahan. Päätin yrittää tätä, koska olen aivan liian kärsimätön noihin lakkaushommiin; tulee vähän kerroksia ja paksua. Sitten purin varaosiksi hommatun virvelin, koska en löytänyt Tampereelta musiikkiliikeestä lugirunkoja. Tarjonta oli joitain nippeleitä laatikonpohjalla-osastoa.
 
Onko rumpuosia kehä III:n ulkopuolella hyllytavarana jossain liikkeessä, ettei aina tarvitsisi ostaa sikaa netistä?

Millä sä liimasit yhteen ne päät siiitä vanerista? Vai millä laitoit kii??

Millä sä liimasit yhteen ne päät siiitä vanerista? Vai millä laitoit kii??
 
Mulla tuli siihen kaksi kerrosta vaneria, eli ulkokerroksen saumakohta tuli vastakkaiselle puolelle kuin alemman kerroksen sauma.
 
EriKeeperillä vetäisin, se antaa työskentelyaikaa toisin kuin kontaktiliima. Muita vaihtoehtoja ei ollut käsillä.
 
Menetelmäongelmista johtuen jäi ne raot molempien kerrosten saumoihin. Niihin liimasin näön vuoksi kapeat soirot.
 
Joku viisaampi voisi kertoa, miten tuon vanerin saa kotikonstein taipumaan säännöllisen tiukaksi jigin ympärille. Onko parempi vääntää ylipitkänä, ja katkaista vasta jigissä?

Mulla tuli siihen kaksi kerrosta vaneria, eli ulkokerroksen saumakohta tuli vastakkaiselle puolelle kuin alemman kerroksen sauma.
 
EriKeeperillä vetäisin, se antaa työskentelyaikaa toisin kuin kontaktiliima. Muita vaihtoehtoja ei ollut käsillä.
 
Menetelmäongelmista johtuen jäi ne raot molempien kerrosten saumoihin. Niihin liimasin näön vuoksi kapeat soirot.
 
Joku viisaampi voisi kertoa, miten tuon vanerin saa kotikonstein taipumaan säännöllisen tiukaksi jigin ympärille. Onko parempi vääntää ylipitkänä, ja katkaista vasta jigissä?
 
Pyrkivätkö liitoksen päät ulospäin, vai saitko nekin tasan rungon myötä? Kiinnostaisi pirusti tehdä just virveli. Ajattelin, että jos jostain ohuempaa vaneria vielä sais, niin siitä pyörittelis...

Eipä ne päät kauheasti ulospäin pyrkineet.
Olin kostuttanut vanerien päät 15 cm matkalta ja pitänyt niitä etukäteen hieman taivutettuina. Liimausvaiheessa pistin saumakohtaan kapulan, jonka kiristin vinkalla jigiä vasten. Sisärungon "hännät" pidin aloillaan jigin sisäpuolelta ruuveilla, kunnes sain liiman levitettyä ja aseteltua ulkovanerin. Tämä kohta onnistui hyvin.
 
Ongelma vaan oli se taivutus jigin ympäri siten, että vaneri pysyy tiukasti kiinni alustassa. Ilmeisesti tulisi tehdä jotenkin "mankeloimalla"...

EriKeeperillä vetäisin, se antaa työskentelyaikaa toisin kuin kontaktiliima. Muita vaihtoehtoja ei ollut käsillä.
 
Älä käytä PVA-liimoja koska ne tekee puiden väliin muovi kalvon jo demppaa rajusti.
 
Joku viisaampi voisi kertoa, miten tuon vanerin saa kotikonstein taipumaan säännöllisen tiukaksi jigin ympärille. Onko parempi vääntää ylipitkänä, ja katkaista vasta jigissä?
 
Esi taivuta se jigissä ylipitkänä. Laita kiehuvaan veteen hetkeksi niin se pehmenee. Kukka kaukalo sellainen parveke systeemi on hyvä siihen mahtuu aika suuretkin soirot. Eli märkänä muottiin annat kuivu rauhassa vurokauden kakasi pänni päällä ja pari ilman puristusta niin kyl se siit...

Just meinasin kysellä, että miten suoristaa putki, kun molemmat päät on vinot. Keksinpäs siinä samalla. Eiku hommiin.
 
-----
 
Vanerihommista en tiedä omakohtaisesti, mutta olen lukenut paljonkin nettijuttuja.
 
Mun järki sanoo, että on paras laittaa tarkalleen oikeanmitteiset viilut (tai vanerit) muotin sisäpuolelle. Liiman paksuus otettava huomioon. Muotin pitää tietenkin olla avattava, muuten viiluja ei saa sinne millään, eikä varsinkaan pois.
 
Muotin voi tehdä halvimmasta mahdollisesta puulevystä/vanerista/kovalevystä/tms. sahaamalla levyyn oikeankokoisen ympyrän. Näitä sitten päällekkäin riittävästi, ja jonkunlainen saranasysteemi ja kiristin.
 
Ylijääneistä puuympyröistä (niistä, mitkä sahattiin pois edellisessä kohdassa) tehdään sisämuotti; liimataan päällekkäin ja halkaistaan neljään osaan kuin pizza. Jokaisesta näin syntyneestä suorasta pinnasta poistetaan vaikkapa sentin verran kamaa, eli tuloksena on koottava lieriö, joka mahtuu muotin sisään kivasti silloinkin kun viilut ovat jo siellä.
 
Viilut sisään, liimaa väliin, muotti kiinni. Sisämuotti sisään, pitäisi mahtua löysästi. Sisämuotin rakoihin lyödään sopivankokoiset kiilat, jolloin runko puristuu muottien väliin kunnolla.
 
Liiman kuivuttua poistetaan kiilat, jolloin sisämuotti lähtee kätevästi pois. Avataan ulkomuotti, ja sinä on valmis runko.
 
Tuollainen muotti voi olla aika kalliskin tehdä, mutta jos tekee huolella, niin ei se kertakäyttöiseksi jää.
 
Kiinnostavaa olis kokeilla käytännössä, mutta kun ei ole tiloja eikä koneita. Vain kokeilemalla tietäisin, pitääkö esimerkiksi vaneria kastella ja täytyisikö muottiin laittaa jotain muovikelmua, ettei runko liimaannu siihen kiinni. Liiman pitäisi olla jotain vahvaa, mutta kuitenkin työskentelyn mahdollistavaa, ettei jämähdä kerrasta.
 
Mitäs kokeneemmat tähän? Olenko ollenkaan oikeilla jäljillä? Uskaltaako joku kokeilla?

Ei tuo taivutus ollutkaan ongelma, eli miksi sitä niin läpeensä kastella. Toi nelimillinen kyllä taipuu 14" kehälle ilman kasteluitakin.
Probleemi on enemmänkin se, että saa sen muottiputken (~jigi) ympärille riittävän tiiviisti, ettei kehän läpimitta jää ylisuureksi (ja ne päät samalla yhteen asti kiinni).
 
Ylipitkällä hain sitä, että kiinnitän päähän poikittain palikan, josta pystyn vetämään sitä "tiukemmin rullalle". Alkupää on myös tällöin ruuvattava tilapäisesti jigiin kiinni.
Tuo tasainen ulkopuolinen puristus kun näemmä painaa sen vaan jigiin kiinni...
 
Jonkinlainen "mankelointi" voisi myös toimia... onko vinkkejä?

Ei tuo taivutus ollutkaan ongelma, eli miksi sitä niin läpeensä kastella. Toi nelimillinen kyllä taipuu 14" kehälle ilman kasteluitakin.
 
Varmasti taipuukin mutta jos kastelet sen niin se jää "pysyvästi" siihen muotoon ja jännitykset vähenee niin se ei pyri esim soikioksi nnin herkästi. Tätä muoten liimaaminen helpoittuu...
 
Probleemi on enemmänkin se, että saa sen muottiputken (~jigi) ympärille riittävän tiiviisti, ettei kehän läpimitta jää ylisuureksi (ja ne päät samalla yhteen asti kiinni).
 
Ylipitkällä hain sitä, että kiinnitän päähän poikittain palikan, josta pystyn vetämään sitä "tiukemmin rullalle". Alkupää on myös tällöin ruuvattava tilapäisesti jigiin kiinni.
Tuo tasainen ulkopuolinen puristus kun näemmä painaa sen vaan jigiin kiinni...
 
Jonkinlainen "mankelointi" voisi myös toimia... onko vinkkejä?
 
Jotenkin ajattelin että sulla olisi ulko puolinen muotti mutta sulla onkin sisä puoleinen hmmm......
 
Itse meinasin tuhotan rockstaran virvelin ja valaa sen rungon ympärille muotin.....

Joo, toi KWH:n (tie)rumpuputki on hyvän kokoinen ja valmis sisämuotti, kunhan runkovahvuus pysyy tuollaisessa 8mm tienoilla. Uritettu pinta ei haittaa, päinvastoin joustaa kevyesti kiristettäessä. Valmiin liimauksen sai kevyesti naputtamalla ulos muotista.
 
Tarvinnee varmaankin tutustua miten niitä "oikeasti" tehdään...
 
Tein rosteripellistä ulkomuotin, mutta se ei toiminut. Seuraavaksi yritän tehdä "simpukankuori"-tyylisen jäykän, nivelöidyn ulkomuotin. Tosin sekin vaatii sen sisämuotin...
 
Putki sisämuottina mahdollistaa vinkoilla kiristämisen. Lisäksi mulla on nippu semmoisia hauenleukapuristimia, joita voi helposti siirrellä taivutusvaiheessa.

Minäkin tein ensikokeiluni sisäpuolisella muotilla. Oli irroitettavat päädyt ja muotissa sauma, joten rummun sai helposti irti. Ulkopuolisen muotin kanssa ne rummut kannattaa tehdä. Saa puristuksen vaikka jumppapallolla sinne sisältä ja tasaisesti.
 
Kun tekee runkoviiluista (vanerista) hiukan leveät ja ajaa päät samaan kulman viistosti, voi kiristyksen tehdä päitä sivusuunnassa vastakkain kiristäen. Näin ei jää mitään rakoa saumaan.
 
Edit: ulkopuolisen...

Toi jumppapallo ei nyt oikein mahdu kaaliin...
 
Sisäpuolinen muotti siis jää valmiin rungon sisäpuolelle. Mihin se pallo tulee... vai tarkoitittko sittenkin ulkopuolista muottia, jolloin vanerikieppi jää sen sisäpuolelle?
 
Saumaa yritin kiristää, mutta miten ne päät yleensäkin saa vedettyä yhteen? Se sauman malli ei vaikuta siihen ongelmaan, etteivät päät kohtaa toisiaan lainkaan. Niitä pitäisi jollain menetelmällä vetää kohti toisiaan. Viistous kyllä lisää kiinnityspinta-alaa. Mulla se toinen vanerikerros kyllä teki saumasta riittävän tukevan.
 
Ja mukana sitten vielä se "sopiva PVA-runkovaimennuskerros"...

Oli painovirhe... Pallo tyhjänä runkoviilua vasten (viilu muotin sisäpuolella) ja ilmaa...