Rummut: rumpukamat ›

Mistä johtuu ettei (laatu)rumpujen hinnat iän mukana nouse ?
 
Hinnat ovat vakioita, valmistusmaasta ja -vuodesta riippumatta.
Kitaroiden suhteen taas on esim. täysin eri juttu, ostaako Usa, Japan, Meksiko, Korea tai Meksiko-mallin. Ja muutenkin ikä tuntuu skitoissa lisäävän hintaa reippaasti.
 
Rumpujen hinnat pysyvät "vakiona" (paitsi joku setti jostain 30-luvulta, minttikunnossa) vuodesta toiseen. Minkälainen hintakehitys on vm 1970 kitaralla ja rummulla toisiinsa verrattuna; kitara lienee moninkertaistanut arvonsa..
 
Miksi vanha kitara on parempi kuin uusi, heppoisemmin tehty, mutta rummuissa tuntuu olevan jopa täysin päinvastoin ?
 
Eikö siis ennen osattu tehdä rumpuja vai emmekö osaa arvostaa vanhoja malleja?

Yleisesti ottaen hinnan nousuun vaikuttaa oleellisimmin kysynnän ja tarjonnan suhde. Ilmeisesti vanhoille kannulle ei ole ottajia. Se vanha soundi ei varmastikaan vastaa yleisellä tasolla nykypäivän tarpeisiin. Kyse on varmasti myös mielikuvista: Vanha, kulunut ja patinoitunut skeba on törkeän makea. Vanha ja kulunut rumpusetti on pelkästään vanha ja kulunut.
Rumpali on bändin kone. Jos kone näyttää rupuselta, se myös kuulostaa rupuselta. Näin ne mielikuvat vaikuttaa kuulijaan. Miksi sitten rummut on rupuset? Kitara pakataan käytän jälkeen sametilla vuorattuun laatikkoon ja se saa kulua vuosien saatossa arvokkaasti. Rumpuja kolautellaan kiireessä roudattaessa ja ne saavat muutenkin mahdollisesti paljon rankempaa kohtelua.

Näkyy myös siten, että "valmiin" virvelin saa huomattavasti halvemmalla kuin sen osat.
Esimerkiksi virvelin himmeleihin saa helposti hukkumaan sata euroa (kalvoineen).
 
Lugitilauksen sijaan siis kannattaa ostaa osat torilta ja saa rungon kaupan päälle ;)
 
Tekeekö siis osien kiinnitys runkoon niistä halvempia (huonompia)?

Villi veikkaus, josta hyvästä mut ehkä poltetaan roviolla...
 
Asiaa tutkittuani väittäisin, että hyvän kitaran valmistaminen vaatii huomattavaa soitinrakentajan taitoa ja ylipäänsä valtavaa tarkkuutta.
Rumpujen rakentaminen on mielestäni ns. helppoa rakantamista. Jopa hyvän setin tekeminen. En nyt tietenkään väitä sitä itse osaavani, mutta tajunnette idean.
 
Vähän sama kuin vertaisi hifi-vahvistimen rakentamista kaiuttimen rakentamiseen.

Asiaa tutkittuani väittäisin, että hyvän kitaran valmistaminen vaatii huomattavaa soitinrakentajan taitoa ja ylipäänsä valtavaa tarkkuutta.
Rumpujen rakentaminen on mielestäni ns. helppoa rakantamista. Jopa hyvän setin tekeminen. En nyt tietenkään väitä sitä itse osaavani, mutta tajunnette idean.
 
Näin se muuten mahdollisesti myös on. Tässä kun ei ole kyseessä mistään melodisesta instrumentista.
Varmasti joku Kumupekka tekee loistavaa käsityötä, mutta onkohan se siltikään linjassa huippukitaroiden tms. soitinrakentamisen kanssa?
 
"BONNGGG" ...höylätäänpäs tuota reunaviistettä vielä vähän

Asiaa tutkittuani väittäisin, että hyvän kitaran valmistaminen vaatii huomattavaa soitinrakentajan taitoa ja ylipäänsä valtavaa tarkkuutta.
Rumpujen rakentaminen on mielestäni ns. helppoa rakantamista. Jopa hyvän setin tekeminen. En nyt tietenkään väitä sitä itse osaavani, mutta tajunnette idean.
 
Ei välttämättä ihan noin, onhan rummuissakin viisteet, joiden on syytä olla melko tarkkaan tehty, mutta rummuissa soittajalla ja virityksellä on paljon enemmän vaikutusta pöntöistä tulevaan ääneen. Näin ollen kitaran rakentamiseen panostetaan paljon enemmän, koska kitaran soundi riippuu enemmän kitarasta, kuin rumpujen soundi rummuista.

Villi veikkaus, josta hyvästä mut ehkä poltetaan roviolla...
 
Asiaa tutkittuani väittäisin, että hyvän kitaran valmistaminen vaatii huomattavaa soitinrakentajan taitoa ja ylipäänsä valtavaa tarkkuutta.
Rumpujen rakentaminen on mielestäni ns. helppoa rakantamista. Jopa hyvän setin tekeminen. En nyt tietenkään väitä sitä itse osaavani, mutta tajunnette idean.
 
Vähän sama kuin vertaisi hifi-vahvistimen rakentamista kaiuttimen rakentamiseen.
 
Vahvistimethan ovat elektroniikkaa, siis "paljon tinasit, paljon pilasit" - tyyppisiä juttuja. Eikä kitarat mitään hifi-vehkeitä ole ;)
 
Kyllä akustisen rummun tekeminen vastaa akustisen kitaran tekoa, toki vähemmän liimausta ja palojen sovittelua.
Vai onko siis niin, että rumpuja voidaan tuottaa teollisesti, kun taas kitarassa on aina enemmän käsityötä ? Jopa siis vinku-intiassa.
 
Ei kai Kumu-Pekkaa hyljeksitä soitinrakentajien pikkujouluissa tyyliin:"sähän teet vaan rumpuja, kun et kitaroita tai viuluja osaa" ? Tuskinpa.

Ei välttämättä ihan noin, onhan rummuissakin viisteet, joiden on syytä olla melko tarkkaan tehty, mutta rummuissa soittajalla ja virityksellä on paljon enemmän vaikutusta pöntöistä tulevaan ääneen.
 
Ai? Tätä en tiennytkään. Nythän on verrattava akustista rumpua akustiseen kitaraan. Yhtä lailla molemmissa instrumenteissa soittajalla ja virityksellä on suuri vaikutus äänentuottoon. Kummatkaan eivät, epävireisinä tai väärissä käsissä, soi kuten tarkoitettu.

Ai? Tätä en tiennytkään. Nythän on verrattava akustista rumpua akustiseen kitaraan. Yhtä lailla molemmissa instrumenteissa soittajalla ja virityksellä on suuri vaikutus äänentuottoon. Kummatkaan eivät, epävireisinä tai väärissä käsissä, soi kuten tarkoitettu.
 
Kitara viritetään kuitenkin melkein aina samaan vakiovireeseen, rumpua ei. Rummun pitää tietenkin olla itsensä (ja setin) kanssa vireessä, mutta mahdollisia toimivia taajuusalueita on (oltava) enemmän kuin yksi. Näin ainakin hyvässä rummussa.

Kitara viritetään kuitenkin melkein aina samaan vakiovireeseen, rumpua ei. Rummun pitää tietenkin olla itsensä (ja setin) kanssa vireessä, mutta mahdollisia toimivia taajuusalueita on (oltava) enemmän kuin yksi. Näin ainakin hyvässä rummussa.
 
No mä nyt vertaisin yksittäistä rumpua kitaran kieleen. Rumpuja on vaan työläämpi virittää.

Kyllä erityypin kalvot vaikuttavat radikaalimmin soundiin kuin eri kielisetit kitarassa.
 
Kitaroitakin kyllä nykyisin viritellään d:henkin, mutta ei ne sitten enää soikaan kunnolla.
Kitara on myös helppo virittää, mutta silti heille myydään mittareita ;) ...
 
Siis kitara on himmeleiltään ja toiminnaltaan yksinkertaisempi, mutta rummut bulkkikamaa? ja hinnat pysyvät aina alhaalla...
 
Tuskin kannatta rumpuihin rahaa sijoittaa mahdollisen arvonnousun vuoksi. Kitaroissahan tuollainen "sijoitustoiminta" on jopa kannattavaa ja saa samalla hyvän soittopelin iltojensa iloksi (etu joka puuttuu osakkeista).

Tuskin kannatta rumpuihin rahaa sijoittaa mahdollisen arvonnousun vuoksi. Kitaroissahan tuollainen "sijoitustoiminta" on jopa kannattavaa ja saa samalla hyvän soittopelin iltojensa iloksi (etu joka puuttuu osakkeista).
 
Varsin hidasta on kitaroidenkaan arvonnousu. En suosittele sijoituskohteeksi. Parempia löytyy ja siinä odotellessa voi nauttia rumpujen soitosta.

Varsin hidasta on kitaroidenkaan arvonnousu. En suosittele sijoituskohteeksi. Parempia löytyy ja siinä odotellessa voi nauttia rumpujen soitosta.
 
Suosittelen Yhdysvaltojen sotateollisuusosakkeita. Jatkuvuutta ja kovaa tuottoa since Korean sota.

On rumpuja joista maksetaan huikeita summia. Esimerkkeinä Gretshcin round badge-setit ja virvelit, Sonorin Sonorlitet ruusupuuviilulla, Sonorin HLD 590-virveli, vanhat kaiverretut Ludwigin Black Beautyt jne jne.

On rumpuja joista maksetaan huikeita summia. Esimerkkeinä Gretshcin round badge-setit ja virvelit, Sonorin Sonorlitet ruusupuuviilulla, Sonorin HLD 590-virveli, vanhat kaiverretut Ludwigin Black Beautyt jne jne.
 
Hankitaanko niitä yleensä pääinstrumentiksi vai ihan vaan keräilymielessä jonnekin haciendan itäsiipeen lojumaan?

Kyllä akustisen rummun tekeminen vastaa akustisen kitaran tekoa...
 
Vastaako? Mietitäänpä nyt vaikka kitaran kaulaa. Se niinkuin oikeasti työstetään juuri oikeanlaiseksi. Paksuus, kavennukset, leveys, muodot, koneistot, talla, oikaisurauta, otelauta ja nauhat. Aika tarkkaa hommaa. Jo pelkästään noiden nauhojen tekeminen sadasosien tarkkuudella hirvittää. Sitten se kaula kiinnitetään bodiin, jonka pitää olla just tietynlainen ja (sähkikseen) mikit, piuhat etc etc.
 
Kyllä se ainakin äkkiseltään tuntuu paljon vaikeammalta. Ja niitä kuuluisia käsityötaitoja vaativalta hommalta.

Hankitaanko niitä yleensä pääinstrumentiksi vai ihan vaan keräilymielessä jonnekin haciendan itäsiipeen lojumaan?
 
Veikkaisin, että keräilyinstumenteiksi, keikoille tuskin ainakaan uskaltaa roudata.;)
 
EDIT:
 
Kaiverretut Black Beautyt suljetaan varmaan kassakaappiin.

Rummut ovat suhteellisesti ottaen halventuneet. Materiaaleja käytetään vähemmän ja tuotantoa siirretään halvempiin maihin. Uskotellaan kansalle, että ohuet rungot ja minimalistiset lugit ovat parempaa soundia ;-)
 
Minun Sonor Phonic -settini maksoi vuonna 1975 1800 dollaria. Samalla hinnalla sai tuona vuonna kuplavolkkarin jenkeissä. Paljonko volkkarin perusmalli maksaa nykyisin? Taitaa olla parikymppiä tuhansissa euroissa. Sillä saisi jo valtavan hienon rumpusetin.

Minun Sonor Phonic -settini maksoi vuonna 1975 1800 dollaria. Samalla hinnalla sai tuona vuonna kuplavolkkarin jenkeissä. Paljonko volkkarin perusmalli maksaa nykyisin? Taitaa olla parikymppiä tuhansissa euroissa. Sillä saisi jo valtavan hienon rumpusetin.
 
Tossa on muuten hyvä vertaus. Molemmat saksassa tehtyjä ja jenkeissä myytyjä tuotteita.
Tsekkasin hinnan nykissä uudelle, halvimmalle Beetlelle = 21.134 USD. Toki auto on ihan toinen kuin vanha kupla, mutta niin on rahan arvokin.

Ja noista halvoista rummuista, tuli tänään tarjous meiliin:
 
Mapex Pro-M vaahterasetti, 24 virgin bd, 14 tt, 16 ft, 18 ft shell pack = 799 USD! (603 Eur).
 
http://www.massmusic.net/shop/?itemid=19368
 
Aika halpa.