Rock, pop, alternative ›

Ostinpa tässä päivänä muutamana yhtyeen läpikehutun Loveless-levyn. Täytyy sanoa, että hämmennyin. Ensireaktio oli "valaiden laulua säröllä". Soundit ovat aika ihmeelliset, kun mistään ei saa selvää :) Laulun miksaus alas ei haittaa, mutta levy kuulostaa mielestäni edelleen liian puuroiselta.
 
Olen pikkuhiljaa alkanut pitämään tästä, mutta silti ihmettelen levyn huimaa arvostelumenestystä. When You Sleep ja What you Want ovat varmaan lemppareitani näin viikon kuuntelun jälkeen. Kertokaapa mielipiteitänne.

Loveless on yksi kaikkien aikojen suosikkilevyjäni. Äänimaailma velloo ihanan utuisesti ja eroottisesti ja uneliaat naislaulut saattavat transsiin. Aivan loistavaa. Sopii kaiken eroottisen ja hämyisen taustamusaksi, mutta myös ihan tarkkaan kuunteluunkin. Pistänkin nyt soimaan.

Mahtavaa musiikkia. Kaunista. Hämyisää, suttuista, mutta silti niin päivänselvää. Hyviä biisejä ja ehdoton soundimaailma. Pidän suuresti. :)
EDIT: Ylläolevassa kyseessä siis Loveless. Isn't anything ei yllä ihan yhtä korkealle, vaikka hyvä levy sekin on. Debyyttilevy This is your bloody valentinea en ole tainnut kuullakaan. Pari ep:tä summaava Ecstacy and wine sen sijaan on vallan mainio kenkiintuijottelupoppipläjäys. Tykkään melkein yhtä paljon kuin Lovelessista.

On hyvä joo.

Harmi, kun bändin levyistä ei ole helposti saatavilla kuin nuo Isn't Anything ja Loveless, niiltä kummaltakaan kun ei löydy sitä kaikkien nerokkainta MBV-biisiä, nimeltään You Made Me Realise.

Loveless on mahtava. Soundit pelästyttivät aluksi, mutta ajan myötä ne kolahtivatkin sitten ryminällä. Sekametelin alle hukkuva laulukin sopii tunnelmaan kuin nenä silmään. I Only Said -biisissä on ehkä kaikkien aikojen kitarasärö. Muista yksittäisistä biiseistä eniten ovat uponneet When You Sleep, Sometimes ja Soon. Loveless on kuitenkin ennen kaikkea tyylikäs kokonaisuus.

Onhan se ihan jees. Itseasiassa en ole tainnut vielä kertaakaan kuunnella levyä loppuun asti, vaikka olen sen jo pari vuotta omistanut. Ymmärrän kyllä miksi levyä pidetään niin legendaarisena, mutta juuri minulle se ei kolahda.
 
Tämänkin levyn ongelma on se, että sen ideoita on kopioitu loputtomiin kaiken maailman Sigur Rosien ja Mewien toimesta. Kyllä tämä varmasti ilmestyessään '91 räjäytti muutamankin tajunnan.
 
Tämä siis Lovelessista. Muuta tuotantoa en ole kuullut.

Yksi kaikkien aikojen parhaista levyistä.

Yksi kaikkien aikojen parhaista levyistä.
 
Jep. Loveless on yksi niistä levyistä, joille olen varannut ihan oman kuunteluajankohtansa ja -paikkansa yön tunteina. Levyn soundeista olen tykännyt aina, ne särövallit ovat parhaimmillaan uskomattoman kauniita.
 
EDIT: Lisään vielä, että Kevin Shieldsin Lost in Translationin soundtrackille tekemä City Girl on täydellinen pop-biisi.

Joo, Lost In Translationilla on sellaisia vaikutuksia, että heti sen katsomisen jälkeen tulee pakonomainen tarve kuunnella Lovelessia ja Psychocandya.

Aivan mahtava bändi. Loveless on yksi suosikki levyistäni.
Harmi vaan, että levy on niin puhkikuunneltu ja naarmuilla ettei oikein pelaa enää. Uusi pitää siis ostaa...
Cdoniltakaan ei tuota näytä löytyvän kele.

Mää kans tykkään.

tulee pakonomainen tarve kuunnella Lovelessia ja Psychocandya.
 
molemmat on kyllä ihan loistoplattoja. itse olen juuri nyt innostunut tällaisesta tavarasta, jossa kitarat on pinnassa ja laulu sun muut rummut vaimeana taka-alalla. Ollaan bändin kans soitettu nyt jonkin aikaa only shallow biisiä tuolta loveless- levyltä ja hauskaa on ollut!

Hieno levy, tää Loveless. Kun sen joskus tossa jonkin aikaa sitten taannoin ostin, pari ekaa kuuntelua meni lähinnä naureskellessa levyn "kitarat vois olla vähän kovemmalla"-tyyppiselle mentaliteetille, mutta nykyään levyn äänimaisema ja tunnelma ovat erittäinkin tiukasti kasvaneet kiinni musiikilliseen tajuntaani. Ei sitä kovin usein tule kuunneltua, mutta aina kun tulee, ei voi kuin diggailla...ja joka kerta kovempaa kuin edellisellä kerralla. Vielä kun oppis yhdistämään biisit ja nimet...

Soundit ovat aika ihmeelliset, kun mistään ei saa selvää :)
 
Mielestäni levy on erittäin hyvä. Mutta itse ihmettelen sitä että minkä takia levyltä puuttuu alapää lähes kokonaan. Se vähän ärsyttää. Pientä potkua ja jyminää kaipaisin.

Loveless on tosiaan mielettömän hyvä levy. Muuten bändin tuotantoon en ole pahemmin perehtynyt. Bändin bongasin valitettavan myöhään, eli Lost in translationin soundtrackilta tuo "Sometimes" kolahti ja lujaa.

Loveless on parhautta.