Rock, pop, alternative ›

Calliope: Soundithan on sellaset kun mitä 12 tunnissa saatiin aikaiseksi.
 
Minä olettaisin Pepen tarkoittaneen kuivilla soundeilla rautalanka-kitarakaikujen puutetta....Uusi aikakausi popmusiikkissa oli alkamassa..Move over,Shadows...

The Beatles on - jälleen kerran - voittanut yhden äänestyksen. Näitä erilaisia äänestyksiähän kyseinen bändi on vuosikymmenten aikana voittanut ties miten paljon.
 
PARADE MAGAZINE-niminen lehti järjesti jokin aika sitten äänestyksen siitä, että mikä on Kaikkien aikojen paras rockbändi. Kyseisen lehden nettisivuilla lukee seuraavasti:"We asked our Facebook fans to tell us the best rock band of all time."
Beatles voitti siis tuon äänestyksen ja toiseksi muuten tuli Led Zeppelin.
 
Lehden nettisivuilla kirjoitetaan Beatlesistä muun muassa seuraavasti:"Coming in as the all-time favorite, The Beatles have arguably been the most influential musicians in rock history. Formed in Liverpool in 1960, The Fab Four combined rock & roll, psychedelia, and even classical elements, into beautiful, harmonians music. Songs from their original 12 studio recorded albums are still played on the radio, performed by cover bands, and belted by fans worldwide."
 
Kyseisen lehden nettisivuilla käydään myös keskustelua kyseisen äänestyksen tiimoilta, ja siellä kirjoittaa muun muassa eräs nimimerkki seuraavasti Beatles-yhtyeestä:"They were considered the band that "saved" rock & roll after several years of not having any big names since the late 50´s, but by the mid-60´s, they went from being bubblegum to visionary musicians whose musical output covered the gamut of everything - they turned rock and roll from fun poppy songs to making it a serious art form which addressed socially conscious themes. It was their mutual admiration for Bob Dylan, whose politically changed lyrics impated them, to make this radical change, which in fact also compelled Dylan to change from folk to a more rock sound."

Tämähän on hieno juttu: http://www.hs.fi/viihde/artikkeli/T … bey+Roadin+Siperiassa/1135264343655
 
Beatles oli N-liitossa isompi asia kun länsimaissa vieläkään ymmärretään. N-liiton romahtaminen ei suinkaan alkanut siitä aivovammaisesta cowboysta joka nappasi itselleen kaiken kunnian. Ronald Reagan oli vielä B-luokan näyttelijä kun nämä Liverpoolin moppitukat veivät länsimaisen elämäntyylin neukkulaan.
 
Beatles myi huomattavasti enemmän levyjä N-liitossa kun USA:ssa, olkoonkin että ne levyt olivat halpoja ja suttuisia kopioita ja niitä myytiin kadunkulmissa samaan tapaan kun länsimaissa myytiin pilveä. Beatles ei tässä touhussa rikastunut ruplallakaan mutta N-liiton ne onnistuivat kaatamaan, ainakin jossakin mielessä ja tavallaan.

Haluan vaan huomauttaa tuosta Parade Magazinen äänestyksestä, että kymmenen parhaan joukossa oli ainakin tällainen "merkittävä" yhtye kun Heart.

Calliope: Haluan vaan huomauttaa tuosta Parade Magazinen äänestyksestä, että kymmenen parhaan joukossa oli ainakin tällainen "merkittävä" yhtye kun Heart.
 
Beatles kykeni päihittämään myös Carsin, Journeyn ja Green Dayn, mutta Rollarit ei kyennyt. Mötley Crüe tiukasti Stonesin tuntumassa kymmenentenä. Onhan nämä aika kummallisia joskus nämä listaukset, jotain poliittista korrektiutta ne kai heijastelevat olipa kyse yleisö- tai kriitikkoäänestyksestä. Joskus kuutisen vuotta sitten VH-1 listasi 100 parasta pitkäsoittolevyä ja jokin Beatles-levy taisi yltää kympin sakkiin, edelle kiilasi mm. Meat Loaf. Kriitikkoäänestyksissä Clashin London Calling on kummallisen korkealla, niissähän yleensä joko Pepper tai Revolver on ykkösenä ja rodullisen ajattelun perusteella Marvin Gayen What's Going on kakkosena, eikä siinä mitään sehän on hyvä levy.

Calliope: Haluan vaan huomauttaa tuosta Parade Magazinen äänestyksestä, että kymmenen parhaan joukossa oli ainakin tällainen "merkittävä" yhtye kun Heart.
 
Hmmm. Nojaah. Riippuu siitä, mistä näkökulmasta asioita katsoo.
 
Esimerkiksi tuossa Parade Magazinen yleisöäänestyksessä Beatles voitti koko muun konkkaronkan. - Mutta miten kävikään esimerkiksi Beatlesin vanhalle kilpakumppanille Rollareille. He hävisivät tuossa äänestyksessä muun muassa Heartille, Journeylle, ja sijoittuivat vasta yhdeksänneksi. Näin haihtuvaista on siis mainen kunnia. - Kaikella kunnioituksella silti noita Rolla(atto)ri-pappoja kohtaan, että jaksavat vielä heilua.
 
Mutta tuota Parade Magazinen TOP-10 listaa voi lukea myös niinkin, että siinä tulee esiin tavallaan TIIVISTETYSSÄ MUODOSSA se seikka, että Beatles voittaa äänestyksissä / listauksissa sekä merkittävät yhtyeet (esim. Led Zeppelin, Rolling Stones), että vähemmän merkittävät (esim. Green Day, Santana), että myös (melko) merkityksettömät bändit (esim. Heart).
 
Tämäkin asia riippuu siis näkökulmasta, ystävä hyvä :)

Xan de Wan: Ei pahalla. Tuntu vaan niin oudolta äänestykseltä, kun siellä oli noita Carseja ja Journeytä mukana.. Amerikkalaisten laatima.

Muuten; Viljelivätkö Beatlesit lydian- ja hypodorian -kirkkosävellajeja lukuunottamatta kirkkosävellajeja?
 
Jos en ole väärin ymmärtänyt, mainitut ovat ihan perusduuri- ja mollisävellajit. Onko I Want to Hold Your Handissa esim. joku muu kirkkosävellaji?

Calliope: Xan de Wan: Ei pahalla. Tuntu vaan niin oudolta äänestykseltä, kun siellä oli noita Carseja ja Journeytä mukana.. Amerikkalaisten laatima.
 
Jep. Onhan Parade Magazinen lista jossain määrin outo, erikoinen. Siinä tulee esiin amerikkalainen näkökulma.
 
-----------------------------------------------------------------------
 
Mutta kun noista listoista / äänestyksistä kirjoitellaan, keskustellaan niin tähän voisi kirjoitella vaikkapa aikoinaan Rolling Stone-lehdessä olleen listan "500 Greatest Albums of All Time". Se julkaistiin kyseisen lehden erikoisnumerossa marraskuussa 2003. Luettelo pohjautuu 273 eri muusikon, musiikkikriitikon ja musiikkialalla toimivien ihmisten lähettämiin luetteloihin. Tämä lista kaiketi on jo ennestään monille tuttu. Siitä listasta TOP-10:
 
1. Sgt. Pepper - The Beatles
2. Pet Sounds - The Beach Boys
3. Revolver - The Beatles
4. Highway 61 Revisited - Bob Dylan
5. Rubber Soul - The Beatles
6. What´s Going On - Marvin Gaye
7. Exile on Main St. - The Rolling Stones
8. London Calling - The Clash
9. Blonde on Blonde - Bob Dylan
10. The White Album - The Beatles
 
Voisi tähän ottaa toisenkin listan. Vuonna 1997 Jake Nyman julkaisi kirjan nimeltä "Aution saaren levyt". Se pohjautuu kyselyyn, jonka Nyman teki 80 musiikkitoimittajalle. Tämäkin lista on todennäköisesti monille tuttu. Siitäkin listasta TOP-10:
 
1. Sgt. Pepper - The Beatles
2. Revolver - The Beatles
3. London Calling - The Clash
4. Pet Sounds - The Beach Boys
5. Rubber Soul - The Beatles
6. Abbey Road - The Beatles
7. Road Runner - Hurriganes
8. What´s Going On - Marvin Gaye
9. A Night at the Opera - The Queen
10. The White Album - The Beatles
 
-----------------------------------------------------------------------------
 
Eri asia sitten on, että mitä tällaiset erilaiset listat / listaukset / äänestykset tarkemmin kertovat ? Mitä mieltä niistä itse kukin on ? Miten niihin itse kukin suhtautuu ja miten niitä tulkitsee ?

Xan de Wan: Eri asia sitten on, että mitä tällaiset erilaiset listat / listaukset / äänestykset tarkemmin kertovat ? Mitä mieltä niistä itse kukin on ? Miten niihin itse kukin suhtautuu ja miten niitä tulkitsee ?
 
Kyllä niissä heijastuu viime kädessä pintapoliittinen media-establishmentin eli johtavien toimittajien näkemys siitä, mitä kulloinkin heidän mielestään pitäisi tukea jonkinlaisena arvona. Mielestäni listoja ja listauksia melkein kannattaisi välttää.

Niin, nuohan ovat ikäänkuin asiantuntijoiden laajasti tuntemia, varsin hyvin myytyjä, merkittävänä pidettyjä levyjä. Kun samat levyt löytyvät joka listalta, kai niistä joku kaanon muodostuu.
 
Se on sitten ihan fiiliskysymys, kuinka korkealle Rolling Stonesin ja Whon levyjä noille listoille sijoitetaan. Tai mikä on Beatles-levyjen keskinäinen järjestys.
 
Parempia listoja kuin Soundin vuosiäänestykset. Tai kuka on paras hevikitaristi -kysely Kerrangin lukijoille

varakeef: Se on sitten ihan fiiliskysymys, kuinka korkealle Rolling Stonesin ja Whon levyjä noille listoille sijoitetaan. Tai mikä on Beatles-levyjen keskinäinen järjestys.
 
Onhan se kumma että London Calling on jatkuvasti Quadrophenioiden ja Beggars Banquetien edellä, siinä on semmoista optioajattelua että yksi punkbändin levy täytyy laittaa korkealle, vaikka minun mielestäni esimerkiksi Bollocks on paljon parempi levy. Ja ehkä toimittajat ovat rakastuneet Clashin ulkonäköön, joka kieltämättä on koko rockhistorian paras.
 
Sitten on tämmöinen outo jako että monen mielestä jotkin ovat levybändejä ja jotkin sitten livebändejä. Rollarit ja Who sijoitetaan livebändien kastiin siinä jaottelussa, ja yleensä kun parasta livelevyä valitaan niin Live at Leeds keikkuu ykkösenä. Sanoihan itse Ox Beatlesista, että "heidän levynsä olivat parempia mutta me pyyhimme heillä lattiaa keikoilla", mutta eihän se nyt Whosta vielä mitään Jason & The Scorchersia tee.

Näitten äänestysten pohjalta on koottu lista (acclaimedmusic.com), joka kokoaa kaikkien aikojen arvostetuimmat rockmusiikin äänitejulkaisut.
 
Arvostetuimmat pop-teokset ovat Pet Sounds ja Revolver. Beach Boys on ykkönen, mutta voisiko Beatlesin kohdalla useampi klassikkolevy aiheuttaa hajontaa (listalta löytyy suht korkealta useita Beatlesin levyjä)?
 
Nämä listat ovat kuitenkin perseestä, vaikka noi mainitut albumit ovatkin ihan parhaita - ainakin minun (ja hei, kaiketi Martinin Georgenkin!) mielestä.

velipesonen: Onhan se kumma että London Calling on jatkuvasti Quadrophenioiden ja Beggars Banquetien edellä, siinä on semmoista optioajattelua että yksi punkbändin levy täytyy laittaa korkealle, vaikka minun mielestäni esimerkiksi Bollocks on paljon parempi levy.
 
Voi olla optioajattelua. Ja myös sillä tavalla, että Ameriikassa London Calling lasketaan 80-luvun levyksi ja sen takia otetaan edustamaan 80-lukua kärkisijoille. Eikä siinä mitään, London Calling on ihan järjettömän hyvä levy. Tajusin asian itsekkin kunnolla vasta viime vuonna, kun kuuntelin paljon Clashia. Bollocks on kova rocklevy, mutta London Calling on monipuolisuudessaan parempi. Minun mielestäni.

Flash: Voi olla optioajattelua. Ja myös sillä tavalla, että Ameriikassa London Calling lasketaan 80-luvun levyksi ja sen takia otetaan edustamaan 80-lukua kärkisijoille.
 
Optioajattelua siis täydennetään tasapuolisuusajattelulla. Eipä näihin kannata kovin vakavasti suhtautua mutta pari tendessiä voi poimia; blues ja jazz ovat edustettuina mutta vain sikäli kuin ovat "rockmaista" bluesia tai jazzia, tai sitten levyjä joita rockmuusikot ovat kehuneet haastatteluissa niin että toimittajatkin ovat hoksanneet. Albumiartisteiksi mielletyt ovat korkeammalla kuin ns. singlelaulajat, vaikka singlelaulajan LP voi periaatteessa olla vaikka kuinka hyvä, esim. Elviksen eka vuodelta 56.
 
Ja korjaan sen verran että olihan RS:n listalla korkeimmalle sijoittunut Rollareiden levy Exile yhden pykälän edellä London Callingia. Onko Exile sitten niiden paras levy, ehkä ei mutta jenkkien mielestä yleensä on.

Törmäsin kirpparilla kahteen seiskatuumaisen Beatles-sinkkuun. Toinen on All You Need is Love/Baby, You're a Rich Man ja toinen Ticket To Ride/Yes it Is. Jälkimmäinen on Suomessa painettu ja hintalapuissa olleiden tietojen mukaan 60-luvulta kumpainenkin. Kuvapussit puuttuvat kummastakin, eli pelkät levyt on tallella.
 
Osaako joku kertoa, kuinka tunnistan painoksen ja osuinko mahdollisesti "kultasuoneen" löydöilläni? :)

Painajaismainen: Törmäsin kirpparilla kahteen seiskatuumaisen Beatles-sinkkuun. Toinen on All You Need is Love/Baby, You're a Rich Man ja toinen Ticket To Ride/Yes it Is. Jälkimmäinen on Suomessa painettu ja hintalapuissa olleiden tietojen mukaan 60-luvulta kumpainenkin. Kuvapussit puuttuvat kummastakin, eli pelkät levyt on tallella.
 
Osaako joku kertoa, kuinka tunnistan painoksen ja osuinko mahdollisesti "kultasuoneen" löydöilläni? :)
 
En tietenkään osaa sanoa näistä kyseisistä sinkuista mitään, mutta yleisesti ottaen on hyvä pitää mielessä, että levyjen arvo johtuu yleensä niiden harvinaisuudesta. Beatles -levyjen painosmäärät ovat aika lailla siellä korkeimmassa päässä.

Lähikauppias: En tietenkään osaa sanoa näistä kyseisistä sinkuista mitään, mutta yleisesti ottaen on hyvä pitää mielessä, että levyjen arvo johtuu yleensä niiden harvinaisuudesta. Beatles -levyjen painosmäärät ovat aika lailla siellä korkeimmassa päässä.
 
Nuo sinkkujen Suomi-painokset on ihan suhteellisen kysyttyä kamaa ulkomaisten painosintoilijoiden keskuudessa. Voi niillä ihan jotain tienestiäkin tehdä, ottaen huomioon että noita löytää suomalaisista divareista melko tiuhaan.
 
Itse hommasin vajaat pari vuotta sitten Paperback Writerin tanskalaispainoksen, on niin komeat kannet: http://www.popsike.com/the-beatles- … h-print-perfect-a/260492994932.html

Häiritseekö ketään muuta I'm Looking Through Youn säkeistöjen aikana taustalta kuuluva FAPFAPFAPFAPFAPFAPFAP?

Huojuva_Torni: Häiritseekö ketään muuta I'm Looking Through Youn säkeistöjen aikana taustalta kuuluva FAPFAPFAPFAPFAPFAPFAP?
 
Kyllä mä ainakin tumputan Beatlesia kuunnellessa. Mut ei häiritse, ihan hauska pikku juttu, joka on myös helppo sivuuttaa kuunnellessa