Rock, pop, alternative ›

Tää on kova levy kyllä. Vähän käy ärsyttämään "Taiteilian" lauluosuudet mutta siinäkin biisissä on muuten semmoista rytmillistä nerokkuutta (ja se japsihomma rokkaa). Toinen mikä ei heti sula on "Päät Soittaa" - kappaleen sanoitus, ehkä sitä latteinta nuoruudenunelmaa. Tai sitten en vielä ymmärtänyt.
 
Mutta juu loistavaa muutoin. On kyllä ihailtavaa omaperäisyyttä bändissä. Ihmetellyt olen jo pitkään että missä ovat kopiot, en tiedä onko tää sitten niin vaikea kopioitava. Suosikkikappaleiksi näin alkuvaiheessa ovat nousseet "Joku Raja" ja "Tässä Elämä on". "Henkilökohtaisesti" pääsee myös paremmin oikeuksiinsa osana kokonaisuutta kuin yksinäisenä sinkkuvetona.
 
Paulan sanotuksissa on kyllä jotain maagista. Selittäämättömällä tavalla onnistun kerta toisensa jälkeen samaistumaan kappaleiden tunnetiloihin. Uudesta levystä ei vielä suurempia voi tietty sanoa näin nopeasti, mutta esim edellisen levyn "Päiväkoti" oli (osittain silloisen elämäntilanteenkin takia) itselle aika tärkeä kappale viime keväänä. Jotenkin kummallista miten samaan tekstiin on saatu tunnetiloista mukaan sekä valtava haikeus että lupaus paremmasta tulevaisuudesta.Kosketti minua, ei mahda mitään. Muitakin esimerkkejä on. En jaksa kaikkia luetella. Puhdasta tunnetta.
 
Tuollainen arkinen tyyli sanoittaa on tämän bändin tapauksessa erittäin toimivaa. Paskimmillaan se ärsyttää, mutta parhaimmillaan aiheuttaa juuri tällaisia vahvoja elämyksiä. Ultra Brakin onnistui monesti mutta epäonnistui ihan yhtä monesti.
 
Mitä mää lässytän?
 
EDIT: On muuten hyvä veto laittaa levylle selviä yhtymäkohtia edelliseen levyyn (Matkalaulu - Kesäkaveri, Kohkausrock - Matoja, yms.) Uskoakseni harkittua (ainakin Kesäkavereiden kohdalla). Kivaa.

Mitä mää lässytän?
 
Ihan asiaa. PMMP palautti maanläheiset, mutta kuitenkin samalla hyvän sanoman sisältävät lyriikat suomalaiseen poppiin. Paula Vesala on kyllä todella kyvykäs sanoittaja, ja jos joku ei todellakaan huomaa eroa Nylon Beatiin, niin vika on vain kuulijassa.
 
Levy ensimmäistä kertaa kuuntelussa. Vaikuttaa varsin pätevältä ja tarpeeksi erilaiselta verrattuna edeltäjään. Taiteiliasta tuli mieleen vähän Kate Bushin The Dreaming -levyn häröilyt, mikä on vain hyvin positiivista.

Taiteiliasta tuli mieleen vähän Kate Bushin The Dreaming -levyn häröilyt, mikä on vain hyvin positiivista.
 
Mä luulen että sulattelun jälkeen tulee kelpaamaan mullekin ihan mukisematta. Ja Juma - tää Henkilökohtaisesti on oikeesti kans ihan helvetin hyvä.
 
np: PMMP - Henkilökohtaisesti

Viime tingassa ennen levykaupan sulkeutumista ehdin tämän hankkia. Ensimmäistä kertaa kuuntelussa.
 
Onhan tämä ihan juurikin sitä mitä halusin. Aika synkän kuuloista, mutta ei Kovemmat kädetkään mikään iloinen lätty aihemaailmoiltaan ollut. Hankala vielä sanoa tästä yhtään mitään, muuta kuin se että tämä on se levy jota on kannattanut odottaa. Tuntui aikanaan ettei tämä ikinä ilmesty.
 
Onneksi. Mää sitten vaan tykkään tästä yhtyeestä.

Vaikuttaa muutaman kuuntelukerran jälkeen erittäin hyvältä levyltä. Aivan ekalla kerralla eivät biisit auenneet mutta muutaman kerran jälkeen...huh...
 
Levyn ehdottomia vahvuuksia (hyvien biisien ja sanotusten lisäksi) on että kaikki kappaleet ovat mukavasti hieman toisistaan erottuvia ja että levyn kesto on inhimillinen, varsinkin näin "teinirock" -aikakaudella, jolloin eräät bändit tekevät toinen toistaan samalta kuulostavia biisejä ja albumeiden kestot hipovat 75 minuuttia.
 
Ja tuo "Taitelian" kertsi on hauskuudessaan ylivertainen...

Loistava levy todellakin! Ei siitä mihkää pääse.
 
Ja tuo "Taitelian" kertsi on hauskuudessaan ylivertainen... - En voisi olla enempää samaa mieltä

Joo, tuli ostettua. Ja onneksi tuli.
 
Paljon etukäteen mainostettu Kohkausrock ei mennyt meikäläiselle levyn kärkipäähän, mutta jösses että Joku raja on tehokas biisi. Sävelmä tavoittaa kyllä just eikä melkein sanoituksen tunnetilat. Taiteilia ärsytti ensin siksi, koska tavallaan pilkka on liian "helppoa", mutta vokalisointi biisissä on itseasiassa mainiota, koska lauluraitoja on varmaan aina päällekkäin vähintään 3 per likka. Biisiin sopii ylireagointi, ja diggailenkin siitä joka kerta enemmän.
 
Kiitos-biisistä en oikein osaa sanoa mitään, koska en oikein osaa sitä kuunnella juuri nyt, sanoma kosketti vähän liian läheltä viime kesän tapahtumia.
 
Kesäkaverit-biisi on napsakkaan ponteva. Diggailen kuusnepa-efektejä ja muutenkin sitä pirtsakkaa staccato-tyyppistä laulua.
 
Loput biisit aukenevat hitaammin, mikä lienee pelkästään hyvä asia. Pidän levystä, se on hyvä.

Aika hyvältähän tuo kuulosti yhden kuuntelun jälkeen. Kesäkaverit oli selvästi paras. Levyn keskivaiheilla oli tosin muutama melko tylsä biisi, mutta ehkä nekin siitä aukenevat jos tuota jaksaa vielä pyöräyttää useamman kerran.

Aika hyvältähän tuo kuulosti yhden kuuntelun jälkeen. Kesäkaverit oli selvästi paras. Levyn keskivaiheilla oli tosin muutama melko tylsä biisi, mutta ehkä nekin siitä aukenevat jos tuota jaksaa vielä pyöräyttää useamman kerran.
 
Ehdottomasti mielestäni levyn paras biisi on Joki raja. Ei ole pitkään aikaan tullut vastaan yhtä tarttuvaa kertosäkeistöä ja myös soundien puolesta aivan loistavaa. Soinut tuo biisi päässä siitä asti, kun sen ensimmäisen kerran kuulin.

Ehdottomasti mielestäni levyn paras biisi on Joki raja. Ei ole pitkään aikaan tullut vastaan yhtä tarttuvaa kertosäkeistöä ja myös soundien puolesta aivan loistavaa. Soinut tuo biisi päässä siitä asti, kun sen ensimmäisen kerran kuulin.
 
Tuota mäkin olen soittanut eniten... Hauskat soundit ja hyvät sanoitukset.

Tuota mäkin olen soittanut eniten... Hauskat soundit ja hyvät sanoitukset.
 
Komeesti viedään lyriikoissa ensin kuulija harhaan ja sitten kertsissä pamautetaan totuus tiskiin. Viiltävää. Tulee Blondie mieleen kertsistä.

No hyvä levyhän sieltä taas putkahti. Toki siellä on seassa joitain juttuja, jotka vain Mira ja Paula voivat saada anteeksi, mut saavatpa kuitenkin. Joku juttu tässä kokoonpanossa on, mikä koukuttaa tosi pahasti. M&P:n lauluäänet soivat yhdessä todella melankolisesti.
 
Kovempiin käsiin verrattuna tällä levyllä ei ole yhtä monta biisiä, jotka pääsisivät sille yhdeksän levyn jälkeen julkaistavalle tuplakokoelmalevylle, mutta monta sellaista biisiä, joiden puuttuminen siltä kokoelmalevyltä tulee harmittamaan silloin 2015.
 
Mistä se Yorick Treille repii näitä ässäbiisejä toisensa perään?

30 000 kappaletta vuorokaudessa! Huhhuh. Ja vielä ylistävät arvostelut lähes kaikilta suurilta musamedioilta. Tuskin parempaa starttia voisi levylleen saada. Kovemmat kädet oli loistelias levy, monitasoisempaa ja syvällisempää pop-musaa. Voisimpa melkein hommata tuon uusimman. Ainakin Henkilökohtaisesti kuulostaa sitä paremmalle mitä useammin sitä olen radiosta kuullut. Sitäpaitsi Mira ja Paula on ihqja

30 000 kappaletta vuorokaudessa! Huhhuh. Ja vielä ylistävät arvostelut lähes kaikilta suurilta musamedioilta.
 
He ovatkin nyt in. Mikään media ei uskalla teilata levyä. Hyvä levyhän se onkin mutta silti pitäisi muutama soraäänikin kuulua.
Mutta hyvä näin. Toivottavasti ei tule päähän pissaa..

Itselle ei nappaa ko.bändi sitten pätkääkään. Kaikki levyt on kuultu ja kun ei niin ei. Tosin tuskinpa edes kuulun kohdeyleisöön. Ei silti, eipä ne Vilkkumaat ja Tervomaat sen parempia ole. Aika syvältä kaikki suomalaiset nais"rokkarit" itse asiassa. Agnes taitaa viedä voiton, mikä kertoo jo paljon.

Henkilökohtaisesti ja Taitielian oon tältä uusimmalta kuullut ja tuntuu siltä,että tuon levyn vois kipasta jossaan vaiheessa hakemassa.
 
Ei viddu,että tää taitielia sopii just hyvin esim. Maj Karman Herra Ylppöön tai johonki CMX:n ja Zen Cafen ylihienoihin lyriikallisiin oivalluksiin,joista kukaan ei tajua yhtään mitään,jonka takia niitä on hienoa diggailla. Tosi nastaa vittuilua.

 
Ei viddu,että tää taitielia sopii just hyvin esim. Maj Karman Herra Ylppöön tai johonki CMX:n ja Zen Cafen ylihienoihin lyriikallisiin oivalluksiin,joista kukaan ei tajua yhtään mitään
 
Olet oikeassa. Em.kolmikon höpinöistä ei tosiaankaan mitään tajua.

Olet oikeassa. Em.kolmikon höpinöistä ei tosiaankaan mitään tajua.
 
Sinänsä hassua, kun Putro on varmasti suorasanaisimpia lyyrikoita tässä maassa. Ehkä vain kuvittelette niissä olevan jotain kryptistä, ei se nyt suurempaa älykkyyttä vaatine tajuta niin suoraa tekstiä.

Sinänsä hassua, kun Putro on varmasti suorasanaisimpia lyyrikoita tässä maassa. Ehkä vain kuvittelette niissä olevan jotain kryptistä, ei se nyt suurempaa älykkyyttä vaatine tajuta niin suoraa tekstiä.
 
Hmm. Voi olla,mutta itseäni ärsyttää se äijien muka hienojen fraasien hokeminen yms. Esim. eräs Hra. Ylpön haastattelu on ehkä typerin koskaan näkemäni asia.
 
Edit. Siis tarkoitan sitä,että vaikka kysyttäisiin lempiruokaa,niin siihen ei voi vastata esim. "makaronilaatikko",vaan lauseeseen on pakko sulloa älytön litania kaikenmaailman sivistyssanoja ja turhaa lässytystä. AARGGHH!
 
Menipä offtopiciksi. Palataan aiheeseen.

Sinänsä hassua, kun Putro on varmasti suorasanaisimpia lyyrikoita tässä maassa. Ehkä vain kuvittelette niissä olevan jotain kryptistä, ei se nyt suurempaa älykkyyttä vaatine tajuta niin suoraa tekstiä.
 
Aivan samaa mieltä, samoin myös Ylpön tekstit ovat aika suhteellisen selkeitä. Mutta joku A.W. Yrjänä kuuluu sitten juuri siihen sarjaan, että yritetään tehdä mahdollisimman vaikeita sanoituksia.