Rock, pop, alternative ›

Krieger muistelee Doors-aikaa ja kommentoi leffaa:
 
https://yle.fi/uutiset/3-12280804
 
"Oliver Stonen ohjaama The Doors -elokuva (1991) on Kriegerin mielestä sinänsä kelpo tuote, mutta pohjimmiltaan se on fiktio, josta löytyy useita väritettyja ja paikkaansapitämättömiä kohtia.
 
Jim Morrison esimerkiksi vihitään elokuvassa wiccalaisessa veriseremoniassa toimittaja-noita Patricia Kenneallyn kanssa, mutta Kriegerin mukaan Morrison nimenomaan pilkkasi astrologian ja transsendenttisen mietiskelyn kaltaisia ilmiöitä, eikä puhunut oletetuista rituaalihäistä koskaan kenellekään mitään.
 
Morrison ei myöskään juoksennellut ympäriinsä ja kailottanut samalla runojaan ääneen kuin joku ääliö. Toisin kuin elokuvassa, yhtye ei ole koskaan esiintynyt yöllisellä ulkoilmakeikalla San Francisossa, loimottavien kokkojen ympäröimänä.
 
Krieger kritisoi myös omaa elokuvallista roolihahmoaan:
 
Minusta oli tehty kitisijä, joka ei suostunut ottamaan happoa Jimin kanssa, vaikka todellisuudessa minua ei koskaan tarvinnut erikseen suostutella siihen."

Juutuupista löytyi tällainen dokkari Jim Morrisonin viimeisestä 24 tunnista:
 
https://www.youtube.com/watch?v=EsR298DD5aw
 
Siltä varalta jos jotakuta täällä kiinnostaisi nähdä... Okei vara-Jim ei oikein vastaa esikuvaansa mutta asiat muuten ilmeisesti kohdillaan.

Regalis Apertura: Jim Morrison esimerkiksi vihitään elokuvassa wiccalaisessa veriseremoniassa toimittaja-noita Patricia Kenneallyn kanssa, mutta Kriegerin mukaan Morrison nimenomaan pilkkasi astrologian ja transsendenttisen mietiskelyn kaltaisia ilmiöitä, eikä puhunut oletetuista rituaalihäistä koskaan kenellekään mitään.
 
Tuo Morrisonin "morsian" Kenneally kuoli viime vuonna.
 
https://en.wikipedia.org/wiki/Patricia_Kennealy-Morrison
 
Hänkin syytti Oliver Stonea valheista. Kennealyn mukaan häät olivat rituaaliset keltti- eikä wiccahäät. Jollain tavalla myös verenjuonti esiteltiin liioitellen, mutta epävirallinen seremonia kuitenkin pidettiin. Morrison vaikuttaa sellaiselta tyypiltä, että voisi juovuspäissään kelttihäihin osallistua vaikkei kyseiseen kulttiin uskoisikaan. Käsittääkseni muut bändin jäsenet eivät kovin paljoa Morrisonin kanssa vapaa-aikaa viimeisinä vuosina viettäneet, ja ne sekoilut tapahtuivat pääasiassa muiden kanssa. Manzarek muistaakseni kirjassaan sanoi ryypänneensä ainoastaan kerran kunnolla Morrisonin kanssa. Luin kirjan n. 15 vuotta sitten, niin muistikuvat voi olla virheellisiä.
 
Yllä ollut YouTube-dokumentti Jimin lopunajoista oli mielenkiintoinen ja uskottava. Jimbo pätki päissään ihmisiä turpaan ja hyppi ulos ikkunoista. Stone ei tainnut olla ihan väärässä kuvatessaan miehen kaistapäiseksi. Tämänkin dokumentin mukaan Stone tuntuu elokuvassa vääristelleen eniten Pamela Coursonin hahmoa. Elokuvassa Meg Ryan oli hauska kukkaistyttö, mutta minulle on tullut jotenkin Coursonista käsitys enemmänkin Nancy Spungenin tapaisena vähemmän herttaisena persoonana.

Muuten tuosta Pamela Coursonista löytyi tällainen maininta wikipediasta:
 
"On April 25, 1974, Courson died of a heroin overdose on the living room couch at the Los Angeles apartment she shared with two male friends. Like Morrison, she was 27 years old when she died. Her cremated remains were interred in the mausoleum at Fairhaven Memorial Park in Santa Ana, California. The plaque reads "Pamela Susan Morrison 19461974", even though "Morrison" was never part of Courson's legal name. Several months after her death, her parents inherited her fortune. Jim Morrison's parents later contested the Coursons' executorship of the estate, leading to additional legal battles. In 1979 both parties agreed to divide the earnings from Morrison's estate equally."
 
Mielenkiintoista että perikunta uskalsi laittaa hautakilpeen (vai mikä se nyt onkaan) sukunimeksi Morrison eikä Courson, etenkin kun tiesivät ettei Pamela ollut avioliitossa Jimin kanssa... Vai tiesivätkö tuota ollenkaan?

Tuskin ne tiesi paljoakaan Morrisonin usein salaperäisistä asioista, esim sitä että se oli tiedustelupalvelun agentti. - Noista dokkareista juuri mikään ei käsittele Morrisonin viime vaiheita muuta kuin sen oletetun kylpyammeskenaarion pohjalta. - Morrisonin kuolemasta ei tehty esim vaihtoehtoista rikostutkintaa. Itse asiassa kuolemasta ei ole yhtään pitävää todistetta! Ruumiista ei ole valokuvaa. Kuoleman lavastuksesta on aihetodisteita joita voi spekuloida. --- Tuntuu siltä että dokumentit toistaa toinen toisiaan ainoastaan tyylillisesti muuntautuen ohjaajan mukaan. Yhdessäkään Jim Morrison-kirjassa ei ole syvällisempää tutkivaa journalismia.

No jos foliohattua pitää tarpeeksi kauan niin kyllähän Jimin kuoleman ympärille saa ympättyä ihan mitä tahansa fantasiaa... Se että ruumiista ei ole valokuvaa näyttää kaikille ei välttämättä ole todiste "salaliitosta" ymv. esim. tiedustelupalvelun pimittämisoperaatiosta. Onko kenellekään tullut mieleen mahdollisuus että Jimin perikunta olisi esim. oikeusteitse tai muutenkin halunnut salata/takavarikoida mahdolliset valokuvat (jostakin oudosta syystä, vaikkapa ihan suruajan alkamisen vuoksi) medialta? Okei Jim Morrison oli kyllä sinänsä kuuluisa rocktähti kuolinhetkellään mutta ei sentään Elvis-tasoa. Jimin isä oli laivaston vara-amiraali joten veikkaisin että suhteillaan(?) kuvien salaaminen (jos näin tosiaankin kävi) olisi ainakin teoriassa voinut onnistuakin... Ei varmaan halunnut nähdä poikansa ruumiskuvia lehdissä suruaikana.
 
Ja mitä kuoleman lavastus-teoriaan tulee niin eiköhän se olisi onnistunut muutenkin ilman mitään kylpyhuonehukkumistakin? Miksi piti kehitellä melkoinen "sirkusesitys" sitä varten (narkkarityttöystävä ei uskalla soittaa ambulanssia tuomion pelossa, hämäräperäinen tohtori paikalla, ruumista ei kuljeteta takaisin USA:an haudattavaksi)?
 
Korostan että tämä kaikki on vain omaa spekulointia jossa voin aina antaa periksikin jos jollakulla on antaa parempaa faktaa asiasta;).

Jos kuolema oli lavastus, kylpyamme saattoi tulla tyttöystävän mieleen erehdyksessä. Outoa oli ettei Vasille kutsunut paikalle toista lääkäriä jos anmeessa oli ruumis, täytyihän hänen olettaa että hänen kirjoittamaansa todistukseen kiinnitettäisiin huomiota kun ei ollut oikea lääkäri. - Tietenkään ruumista, tai vahanukkea, ei voitu kuljettaa USAan kun mitään ruumista ei ollut. - Jos Morrison olisi vain kadonnut ja pysynyt kateissa virallisesti, se olisi herättänyt suurempaa epäluuloa. - Olisihan Morrison tosiaan voinut vain lavastuttaa itselleen yliannostuksen tai sydänkohtauksen ilman kylpyammetta. - - - Miksei saman talon naapureita haastateltu, oli jo aamu. Miksei kukaan nähnyt kun arkku vietiin pois?

Kenties sekä Pamelan että Elviksen nimien kirjoittaminen hautakiviin väärin oli kiusoittelua, kieroa vihjettä siihen etteivät he kuolleetkaan?
 
Minusta olisi ollut hyvin tyylikästä jos Jim olisi mennyt pariisilaisen ravintolan vessaan ja sieltä tullut katossa olevan luukun kautta vedetyksi pois ihmisten ilmoilta. Näin ne Ovet avautuvat!
 
Rockmusiikki on vihoviimeisen taantumuksen vihoviimeisiä tyyssijoja koko maailmassa.

Laulajatar Marianne Faithfull ja joku rokkari olivat samaan aikaan yökerhossa kun Morrison oletetusti lyyhistyi vessaan, kumpikaan ei nähnyt hänen kasvojaan. Faithfullin kertoman mukaan Morrison kuljetettiin kerhosta kuolleena kylpyammeeseensa. Mutta Faithfull on myös kertonut että Morrison kuoli vasta pari päivää myöhemmin Faithfullin poikaystävän vei Jimille heroiinia. Että Jim olisi elvytetty kylpyammeessa. Miksi ex-lääkäri Max Vasille sitten kirjoitti hänestä kuolintodistuksen, pari päivää ennen kuolemaa? Oliko Jim elossa ja tarvitsi sen? Faithfullin tarina on myös sikäli outo että Morrison ei käyttänyt säännöllisesti heroiinia, tietenkin vahinkoja sattuu. - - Outoa on kuitenkin tällainen hiljainen avustustyöntekijätön lähtö. Ehkä ruumis kuljetettiin yön pimeydessä takapihalla autoon. - - Courson osti Morrisonille halvimman hautakiven mikä oli tarjolla.

MiamiBlues: Laulajatar Marianne Faithfull ja joku rokkari olivat samaan aikaan yökerhossa kun Morrison oletetusti lyyhistyi vessaan, kumpikaan ei nähnyt hänen kasvojaan. Faithfullin kertoman mukaan Morrison kuljetettiin kerhosta kuolleena kylpyammeeseensa. Mutta Faithfull on myös kertonut että Morrison kuoli vasta pari päivää myöhemmin Faithfullin poikaystävän vei Jimille heroiinia. Että Jim olisi elvytetty kylpyammeessa. Miksi ex-lääkäri Max Vasille sitten kirjoitti hänestä kuolintodistuksen, pari päivää ennen kuolemaa? Oliko Jim elossa ja tarvitsi sen? Faithfullin tarina on myös sikäli outo että Morrison ei käyttänyt säännöllisesti heroiinia, tietenkin vahinkoja sattuu. - - Outoa on kuitenkin tällainen hiljainen avustustyöntekijätön lähtö. Ehkä ruumis kuljetettiin yön pimeydessä takapihalla autoon. - - Courson osti Morrisonille halvimman hautakiven mikä oli tarjolla.
 
Jos joku tai jotkut muut tekevät tai teettävät elävälle henkilölle kuolintodistuksen, eikö se ole murhan suunnittelua ja pitäisi tutkia oikeudessa? Ja jos tämä henkilö, jolle kuolintodistus on kirjoitettu, on itse mukana juonessa, kyseessä on tietenkin petos.
 
Mikseivät Ranskan poliisi ja oikeuslaitos ottaneet tapausta tällaisin perustein tutkittavakseen? Vai olivatko nekin mukana juonessa.

Ehkäpä Sugermanin ja Hopkinsin kirjan Morrisonia voi symbolisesti kuvata gnostisten apokryfien Jeesukseksi, joka vain katoaa, "kaasuuntuu". Tätä tulkintaa edustaa sinetöity arkku ja se ettei "kuoleman" todistanut henkilö todellisuudessa todistanut henkilön olevan kuollut.
 
Ja se, ettei tuota lääkäriä ollut olemassa, tekee hänestä transsendentin hahmon eli enkelin joka vei Morrisonin lihoineen kaikkineen korkeampaan todellisuuteen. Ylösnousemus siis tapahtui ilman fyysistä kuolemaa. Näin uskoivat kristinuskon alkuaikojen gnostikot, ja jotain samaa on tämän päivän koptien ja Etiopian ortodoksien uskonnossa.
 
Eikö Danny SuPerman ole tämän keitoksen evankelista, ja koska hänen sukunimensä on Superman (käännä g peilikuvaksi ja saat p:n) niin ilmoitus tulee ns. korkeammalta taholta.

velipesonen: Ehkäpä Sugermanin ja Hopkinsin kirjan Morrisonia voi symbolisesti kuvata gnostisten apokryfien Jeesukseksi, joka vain katoaa, "kaasuuntuu". Tätä tulkintaa edustaa sinetöity arkku ja se ettei "kuoleman" todistanut henkilö todellisuudessa todistanut henkilön olevan kuollut.
 
Ja se, ettei tuota lääkäriä ollut olemassa, tekee hänestä transsendentin hahmon eli enkelin joka vei Morrisonin lihoineen kaikkineen korkeampaan todellisuuteen. Ylösnousemus siis tapahtui ilman fyysistä kuolemaa. Näin uskoivat kristinuskon alkuaikojen gnostikot, ja jotain samaa on tämän päivän koptien ja Etiopian ortodoksien uskonnossa.
 
Eikö Danny SuPerman ole tämän keitoksen evankelista, ja koska hänen sukunimensä on Superman (käännä g peilikuvaksi ja saat p:n) niin ilmoitus tulee ns. korkeammalta taholta.
 
Joo,se teos kyllä tekee Morrisonista jonkun sortin jeesus-hahmon.

Muistini mukaan olen joskus nuorempana lukenutkin tuon Sugermanin kirjan mutta en enää muista siitä ihan kaikkia yksityiskohtia... Mutta kuten edelläkin todettiin niin kyllä siitä vähän sellainen "messias" mentaliteetti Jimistä välittyi. Ehkäpä kuitenkin Sugerman kirjoitti sen vähän tarkoituksella sellaiseksi että kirja menisi hyvin kaupaksi? Tyyliin "hyvä tarina tärkeämpi kuin totuus".

Regalis Apertura: Muistini mukaan olen joskus nuorempana lukenutkin tuon Sugermanin kirjan mutta en enää muista siitä ihan kaikkia yksityiskohtia... Mutta kuten edelläkin todettiin niin kyllä siitä vähän sellainen "messias" mentaliteetti Jimistä välittyi. Ehkäpä kuitenkin Sugerman kirjoitti sen vähän tarkoituksella sellaiseksi että kirja menisi hyvin kaupaksi? Tyyliin "hyvä tarina tärkeämpi kuin totuus".
 
Mikä totuus? Jos totuus olisi arkipäiväisempi, kuten ehkä vihjaat, niin sillä kait olisi enemmän todistajia? Eikö totuus ole kaiken järjen mukaan joko omalaatuisella tavalla petelty tai vieläkin mielikuvituksellisempi?

Regalis Apertura: Ehkäpä kuitenkin Sugerman kirjoitti sen vähän tarkoituksella sellaiseksi että kirja menisi hyvin kaupaksi? Tyyliin "hyvä tarina tärkeämpi kuin totuus".
 
Eikös totuus joskus voi olla=hyvä tarina. Totuushan on lopulta aina sellainen miten kukin sen kokee.

Kefiiri: Eikös totuus joskus voi olla=hyvä tarina. Totuushan on lopulta aina sellainen miten kukin sen kokee.
 
Suurin osa totuuksista on huonoja tarinoita ja siis epätotta.

Siinähän se ongelma onkin. Jos et ollut itse paikalla et voi tietää miten kaikki meni. Näin lukijana on vähän vaikea kyseenalaistaa jotain tiettyä asiaa kun en ITSE kokenut sitä... Totuus riippuu siis vähän väkisinkin kirjan kirjoittajasta (oli sitten kuka tahansa bändin jäsen, manageri ymv.). Vähän väritettyä "totuutta" sen mukaan miten kirjoittaja muistaa (tai haluaa edes muistaa) jonkun asian tapahtuneen. Mediatietojen varassa joskus teini-ikäisenä kun tuon luin en edes tiennyt niin montaa asiaa Morrisonin elämästä tai Doorsista yleensäkään kuin tänä päivänä (siis aikana jo ennen internettiä) kuin mitä juurikin kirjoista tai musalehdistä sai selville. Yritä siinä sitten muodostaa "sitä absoluuttista totuutta" kun olit vain em. lähteiden varassa...

Liittyy asiaan vain hatarahkosti mutta kun katsoin tv-sarjaa "Affair" jossa samat tapaukset näytettiin eri hahmojen kokemina, tajusin että asiat tosiaan voi nähdä yllättävän erilaisina ja kukas sen päättää mikä on oikea tulkinta?
 
Morrisonkin varmaan on ollut sekä rasittava mölli että arvostettava etevikkö ja näkökulmasta riippuu kumpaa painotetaan. Doors-ryhmän kokonaissoundi oli kuitenkin jotain tajuttoman näkemyksellistä.

Rikospaikkatutkimuksellisesti Jim Morrisonin mahdolliseen kuolemaan tai kuoleman lavastamiseen on olemassa vähän, jos lainkaan, kovaa todistusaineistoa ( hard evidence.) Aihetodisteita on paljon ja niistä voi yrittää miettiä mikä on epätodennäköistä, mikä voi olla totta, kuka valehtelee, kenellä on motiivi johonkin; ihmisten muistikuvien uskottavuus, viranomaisten toiminta tai sen puuttuminen, dokumenttien aitous tai niiden puuttuminen. Näistä voi yrittää muodostaa kronologisia ketjuja ja spekuloida mitkä on uskottavia. Myös yksilöiden henk koht psykologia ja luonne kannattaa ottaa huomioon. - Morrisonin tapauksessa painolastina on myös se missä ovat hänen "kuolemansa" jälkeiset runot ja sävellykset? Mielestäni runosuoni voi tyrehtyä, mutta säveltäminen ei niin helposti. - Yksi selitys voisi olla: Tämä oli nyt tässä, nuoruuden työt on tehty, jokilaiva odottaa ja kohti seuraavaa maata ( kuten Rimbaud)- tai roolia.

Tuosta tulikin mieleen, onko kukaan muu täällä ihmetellyt miten vähän studio-outtake-biisejä on julkaistu Morrisonin kuoleman jälkeen (jos verrataan esim. Hendrixin kuoleman jälkeisiin levyihin)? Oliko toisaankin niin että suurin piirtein kaikki mitä sävellettiin niin levytettiin eikä pöytälaatikoihin/studioihin jäänyt muuta kuin runotekstejä ja joitain alternative outtake-biisejä (ala otto 1-4 ja sitä rataa)... Vai oliko bändin (levy-yhtiön tjsp.) päätös että muuta kuin livematskua ei tultaisi julkaisemaan niiden 3 (muistaakseni ilman Morrisonia tehtyjen) levyjen lisäksi?