Rock, pop, alternative ›

Näähän oli eilen musa-tv:sä vieraina. En tiedä, yliarvostettua paskaa, just my mielipide
 
Äh, unohdin kattoa tuon.

Äh, unohdin kattoa tuon.
 
http://areena.yle.fi/toista?id=1276588

Ihan höntti tuo In the Endin video :D

Vähän tylsä tää uus levy. Vitusti kaikkea mutta ne tarttuvat melodiat ja menevät rakenteet puuttuu. On siellä pari piristävää rallia mutta muuten aika laimea sotku.

Kävin poistamassa tänään levyn kaupasta ja muutamaan otteeseen olen kuunnellut sen läpi. Ensinnäkin rispektit siitä, ettei levy ole todellakaan mikään helppo poppitekele, jolla havitellaan suuria kuulijakuntia. Eihän siinäkään mitään pahaa olisi, mutta on siistimpää, kun bändi jatkaa omalla linjallaan huolimatta menestyksestä. Sitten musiikkiin. Biisit aukeavat pikkuhiljaa, parhaiten kolahtavat tällä hetkellä Bring out the sun, Freedom fighter ja In the end. Kolme viimeisintä biisiä eivät vielä ole auenneet allekirjoittaneelle ollenkaan. Ehkä vielä tällä hetkellä fiilistelen hienoja soitannollisia juttuja (joita muuten on paljon!) enemmän kuin hyviä biisejä, sillä kokonaiskuva monesta kappaleesta on vielä hämärän peitossa. Toisaalta tämähän on vain hyvän ja paljon kulutusta kestävän levyn tuntomerkki!
 
Sen verran isoa musaa tämä on, että melkoisia velhoja saavat veljekset olla, jotta tavara toimii yhtä hyvin livenä kuin levyllä. Pitää tarkastaa livekunto jossain vaiheessa kesää ja todeta, että ei se olekaan Chris Cornell, joka laulaa In the endissa :)

I Came for You on kohonnut toistaiseksi ykköseksi, jopa ihan vuoden parhaiden biisien listalla sinne kärkipäähän Overheadin Lost Insiden kantaan. Loppufiilistely on ihan pirun upea, ja tykkään, miten se pianokuvio esitellään suht huomaamatta jo vähän aikaisemmin. Aikaisemmin kerrotut suosikit jyräävät edelleen, muttei enää niin suurella marginaalilla, huonommin iskeneetkin ovat alkaneet toimia oikein hyvin. Hieno levy ja paranee vaan.

Noin kymmenen kuuntelun jälkeen uskaltaa jo sanoa että levy menee tämän vuoden kärkikaartiin. Aluksi olo oli kyllä suorastaan hämmentynyt ja parilla ekalla kuuntelulla tuntui ettei joka puolelle rönsylevistä biiseistä saa oikein mitään otetta. Pikku hiljaa ne suuret linjat kuitenkin alkoivat sieltä hahmottua. Ihanan melodramaattista ja ylitsevuotavaa. Suosittelen antamaan sen kuuluisan toisen ja kolmannenkin mahdollisuuden vaikka aluksi tuntuiskin että jää vaan musta pekka käteen.
 
Pisteet veljeskatraalle näinkin rohkean plätyn tekemisestä. Ei tosiaankaan mitään radioystävällistä kertakäyttökamaa.

Noin kymmenen kuuntelun jälkeen uskaltaa jo sanoa että levy menee tämän vuoden kärkikaartiin. Aluksi olo oli kyllä suorastaan hämmentynyt ja parilla ekalla kuuntelulla tuntui ettei joka puolelle rönsylevistä biiseistä saa oikein mitään otetta. Pikku hiljaa ne suuret linjat kuitenkin alkoivat sieltä hahmottua. Ihanan melodramaattista ja ylitsevuotavaa. Suosittelen antamaan sen kuuluisan toisen ja kolmannenkin mahdollisuuden vaikka aluksi tuntuiskin että jää vaan musta pekka käteen.
 
Pisteet veljeskatraalle näinkin rohkean plätyn tekemisestä. Ei tosiaankaan mitään radioystävällistä kertakäyttökamaa.
 
Aika samanlaisia ajatuksia täälläkin päin.
 
Kuten alussa arvelinkin, levy paranee ja aukeaa mitä enemmän kuuntelee. Ja näin on käynyt, mielestäni ihan kelpo levy muutamia vähän tylsiä juttuja lukuunottamatta.

vittu tämähän on yllättävän kova! Ensimmäinen biisi lipuu jo semmoisissa sfääreissä että tippa meinaa pärähtää housuun, kyllä on mahtipontista.

olipas kova keikka eilen turguusessa! keikka alkoi bring out your sunilla, ja loppui mahtipontisen the willing victimin jälkeiseen encoreen (discipline of sun). tähän väliin mahtui rallia jokaiselta levyltä, ja keikan kestokin oli jotain puolentoista tunnin ja kehden tunnin välistä. hieno ilta siis.

olipas kova keikka eilen turguusessa! keikka alkoi bring out your sunilla, ja loppui mahtipontisen the willing victimin jälkeiseen encoreen (discipline of sun). tähän väliin mahtui rallia jokaiselta levyltä, ja keikan kestokin oli jotain puolentoista tunnin ja kehden tunnin välistä. hieno ilta siis.
 
Soundit aika karut, pellit tuli liikaa läpi - korvat puutuivat aika nopeasti

Tää on niin hyvä. Maailmanluokan musaa. Käsittämättömän laadukasta.

Eihän tätä tarvinnu kuunnella ku muutama päivä, ja johan alkoi levy aueta. Aivan saakelin loistava lätty, melkeinpä parempi kuin edeltäjänsä! Hitto että nää stemmalaulutkin toimii hyvin! Uus suosikki levyltä: Somewhere in the middle!

Uus suosikki levyltä: Somewhere in the middle!
 
Freedom Fighter - Faded Photographs-pätkä on kyl melko siinä.

mutta eihän tässä lauleta viinasta, pimeydestä, ahistuksesta, syksystä, aikuisen miehen angstista, mitäs meininkiä tämä on....
 
No vakavasti...
 
Levy on ollut kuuntelussa nyt pari vuorokautta ja koko ajan paranoo, parhaiten jostain syystä tippui alkuun avaus- ja lopetusbiisit - no toisaalta aproutsillakin suosikeiksi nousivat erityisesti kiss a wish ja ja sun....
 
mutta omitusta, että yllättävän paljonkin haastatteluissa ja kritiikeissäkin puututaan sanoitusmailmaan, kun taas tuo viinaahistussuotonjäässäsyksyonjasataa -osasto on jo jotenkin itsestäänselvää...

Tässä pari kertaa oon kuunnellu, ja on selkeästi monimutkaisempaa kuin edellinen lätty.
 
Freedom fighter iskee pirusti just nyt, varmaan kun se on tollainen menopala. Ei hemmetti siinä on kovaa rumputyöskentelyä loistavalla sovituksella.
 
Olenko muuten ainoa, joka on aistivinaan jonkinlaista Musea jossain kohdissa?

Olenko muuten ainoa, joka on aistivinaan jonkinlaista Musea jossain kohdissa?
 
Musella on butterflies&hurricanes-biisissä vastaava pianojuttu kuin tuossa freedom fighterissa.

Musella on butterflies&hurricanes-biisissä vastaava pianojuttu kuin tuossa freedom fighterissa.
 
Voihan olla, että se on myös... Mutta itselle mieleen tuli tosta synahommasta yhdistettynä lauluun... kohdassa 02:35. Kuulostaa kyllä mahtavalta. Tunnelman nostatusta.

Täytyy myöntää että nyt kolisee todella lujaa... aivan timanttia. Ainoa miinus on että The Willing Victim on aivan liian lyhyt.

Tämä uusin levy paranee kokoajan. Ekakuuntelun jälkeen levy oli "ihan ok", mutta nyt useamman kuuntelukerran jälkeen tää on ihan parhautta. Bring Out The Sun (so Alive) ja Freedom Fighter ovat ihan loistavia biisejä.