Rock, pop, alternative ›

RATT on helposti parhaita kasari bändejä ja bändihän on vieläkin koossa mutta laulajana toimii stephen pearcyn sijasta entinen mötleyn laulaja john corabi.. ja toisessa kitarassa nähdään joku toinen kun robbin kuoli huumeisiin.
 
omistan älppärinä: out of cellarin ja ratt`n rollin, aivan mahtavii albumeita,
 
stephen pearcyllä on omaperäinen laulu ääni joka oikeen selkäpiitä menee eteenpäin se on niin mahtava!!!......SUOSITTELEN KAIKILLE JOTKA TYKKÄÄ KASARISTa.

sori sanoin joitain samaoja juttuja, en lukenut noita muita kommentteja.....

RATT on helposti parhaita kasari bändejä ja bändihän on vieläkin koossa mutta laulajana toimii stephen pearcyn sijasta entinen mötleyn laulaja john corabi.. ja toisessa kitarassa nähdään joku toinen kun robbin kuoli huumeisiin.
 
Joo ei toimi, Corabi on kitaristi. Laulajana toden totta ainakin viime tietämän mukaan Jizzy Pearl.
 
Pearcyllä oli jossain vaiheessa tulilla oma versio Rattista, eli Jenkkilää tais kiertää kaks Rattia.

sori sanoin joitain samaoja juttuja, en lukenut noita muita kommentteja.....
 
Sanoit ne kaikenlisäks päin vittua. On tapana lukea ketju ensin ja sitten ottaa faktat haltuun ja sitten kommentoida.

joo sori, milloin pearcy lähti ratista?

itse tykkään todella pearcyn laulu äänestä, en minä tiedä mitä siinä on vikaa, niin kuin te sanotte, aivan mahtava rock ääni, en voi muuta sanoa.

Pearcyllä oli jossain vaiheessa tulilla oma versio Rattista, eli Jenkkilää tais kiertää kaks Rattia.
 
Kiertää oikeastaan edelleen. Ratt-nimisessä bändissä on alkuperäisiä DeMartini ja Bobby Blotzer. Ja Pearcyllä on oma bändi. Oikeudessa mies on hävinnyt tuon Ratt-nimen käytöstä nostetun jutun.
 
Pearcy ehdotti, että Ratt olisi tehnyt "20th Anniversary"-comebackin pohjalta levyn ja kiertueen. Vastapuoli vaan piti miehen ehtoja mahdottomina. Mies kuulemma halusi olla itse manageri, tuottaja, ottaa puolet kiertuekrääsän myynnistä ja totaalisen kontrollin. Näin ainakin Blotzer ja DeMartini väittää.
 
Pearcyn mukaan taas menetettiin viimeinen mahdollisuus koota Ratt ja tehdä sama juttu kuin Mötley Crue. Olis kuulemma jopa ehtinyt edelle tuossa "suuressa paluussa".
 
Money talks, bullshit walks....

milloin pearcy lähti aidosta rattista?

Pearcyn mukaan taas menetettiin viimeinen mahdollisuus koota Ratt ja tehdä sama juttu kuin Mötley Crue. Olis kuulemma jopa ehtinyt edelle tuossa "suuressa paluussa".
 
Money talks, bullshit walks....
 
Eipä taitais ihan yhtä laajamittaisesta comeback-kiertueesta olla puhe, vaikka Pearcyt ja muut kuinka kuvittelis, Mötley on kumminkin ollut jo alunalkaen isampi bändi, ja The Dirt vielä lisäs legendaa (aika pitkälti turhaan, koska tyhjänpäiväinen bändihän tuo Cruekin on), ja Ratt on ollut tapetilla viimeks sillon 80-90 lukejen taitteessa.

 
Pearcyn mukaan taas menetettiin viimeinen mahdollisuus koota Ratt ja tehdä sama juttu kuin Mötley Crue. Olis kuulemma jopa ehtinyt edelle tuossa "suuressa paluussa".
 
Money talks, bullshit walks....
 
Kaiken sortin "reunionia" kai ne on yrittäneet säätää useamman vuoden, ja aina hommat on kusseet. Tosin, RATTin tilanne lienee kyllä sellainen, että vaikka alkuperäiskokoonpano (tietysti ilman
Crosbya)kasassa olisikin, keikkamestat tuskin sen suurempia olisivat kuin tälläkään hetkellä. Bändihän Jizzyn ja Corbain kanssa heittää noita "pakettirundeja" muiden 80-luvun bändien kanssa ympäri jenkkilää. Vaikka yhtye 80-luvulla levyjä kiitettävästi möikin, ei niiden suksee ole ollut missään vaiheessa samaa luokkaa kuin noiden "isompien poikien"; Crüen ynnä muiden. Varsinkaan vanhalla mantereella RATT ei koskaan lienee mitenkään helvetillisen kovaa kannatusta nauttinut.

Tänään raadiosta, vielpä YleX-kanavalta, ulostautui Round And Round-tsibale, ja sehän oli varsin mainio ralli. Hyvähyvä.

joo sori, milloin pearcy kärähti ratista?
 
Ei mitään hajua.

Tänään raadiosta, vielpä YleX-kanavalta, ulostautui Round And Round-tsibale, ja sehän oli varsin mainio ralli. Hyvähyvä.
 
Heh. Ei Rattia kyllä koskaan 80-luvulla Ylen Rock-Radiossa soitettu. Ei kuulunut kulttuuriin silloin...

Heh. Ei Rattia kyllä koskaan 80-luvulla Ylen Rock-Radiossa soitettu. Ei kuulunut kulttuuriin silloin...
 
Joku viisas onkin sanonut, että niitä 80-luvun biisejä, joita nykyisin soitetaan radiossa ja joita tituleerataan klassikoiksi pidettiin 80-luvulla just kaikkein umpikauheimpia jollotuksina, joita kukaan itseään kunnioittava musiikkidiggari ei voinut sietää...
 
En nyt just Rattia tarkoita, vaan esim. Final countdownia, jota nykyisin jostain syystä usein kuulee. 80-luvullahan niitä päivän hittibiisejä kuuli enemmän jossain T. Ripatin juontamissa toivekonserteissa kuin Rockradiossa. Tosin taisihan se tilanne vähän jo muuttua vuosikymmenen loppupuoliskolla. Muistelisin.
 
80-luvulla tehtiin paljon hyvää musiikkia.
 
EDIT: Tuo "joku viisas" taisi olla sarjakuvaparivaljakko Kallio & Pirinen.

Määrittele pellehevari(bändi)? Ja toisekseen mitä minä olen Great Whiteä kuullut (pari albumia) niin ei se NIIN paljon muista kasarirokkibändeistä eroa hyvässä eikä pahassa. Laulaja on toki parempi kuin esim. Rattissa ja Mötiköissä.
 
Edit: Monilla on taipumusta puolustella jotain tiettyä kasaribändiä perustellen aina sillä kuinka muka erilainen ja merkittävä ko. bändi oli muihin verrattuna. Se on mielestäni täysin turhaa. Let the music do the talking. Jos joku tykkää niin hyvä, muiden ei tartte kuunnella.
 
Juuri näin minäkin olen ajatellut.

Otin kuunteluun Rattin uusimman lätyn Infestation. Eka biisi oli ok (paitsi laulu oli efektoitu melko lailla sietämättömäksi). Toka biisi räjäytti pankin ja loppu levy olikin sitten täysin tyhjänpäiväinen.
 
Mutta perkeles, täytyy vielä mainostaa tuota kakkosbiisiä Best of Me. Vähintäänkin yhtä hyvä ralli kuin Foo Fightersien saman niminen veisu! Tämä biisi menee kyllä välittömästi ainakin top 10:een Rattin parhaimmista biiseistä. Aivan loistava veto!
 
Kys. biisi löytyy hyvälaatuisena Spotifysta ja huonolaatuisena esim. tuosta (video tosin on kiva 80s tyylinen):
 
http://www.youtube.com/watch?v=M3evfCOD51k

Ikävää mutta taitaa olla "taas" Rattin tarina lopussa, ainakin Pearcylla on muita suunnitelmia ja jotain probleemia muitten kanssa, tai ainakin Blotzerin kanssa.

sellisti: Eihän Ratt ole Ratt ilman Pearcya.
 
Täysin samaa mieltä. En ymmärrä mikä ihmisillä on Pearcya vastaan, mieshän sopii bändissä mikin varteen kuin nakutettu. Juuri tuo Pearcyn ääni on sitä RATTiä mtä ilman koko bändi kuulostaa oudolta.

Velli: Otin kuunteluun Rattin uusimman lätyn Infestation. Eka biisi oli ok (paitsi laulu oli efektoitu melko lailla sietämättömäksi). Toka biisi räjäytti pankin ja loppu levy olikin sitten täysin tyhjänpäiväinen.
 
Jep, itse odotin kanssa jotain parempaa levyltä mutta aika puuduttava tuo levyn loppu osa (3. biisistä eteenpäin) on. Varmaankin levy vaatisi enemmän kuuntelua jotta siitä alkaisi pitämään mutta ei tuo mitää Out Of The Cellar-tasoa ole vaikka bändi kovasti lupaili uuden lätyn olevan "paluu juurille".

Eb-tuning: Jep, itse odotin kanssa jotain parempaa levyltä mutta aika puuduttava tuo levyn loppu osa (3. biisistä eteenpäin) on. Varmaankin levy vaatisi enemmän kuuntelua jotta siitä alkaisi pitämään mutta ei tuo mitää Out Of The Cellar-tasoa ole vaikka bändi kovasti lupaili uuden lätyn olevan "paluu juurille".
 
Eikös nämä ole tällaisia "nostalgiaosaston" tuotoksia, joista pitää jo itseisarvollisesti olla iloisia. Koko kesä on tullut Infestation:a kuunneltua ja kyllä itselle putoaa jo ihan ysillä. Jos esim. Ratt'n'Roll -kokoelmalle mahtuu Lack Of Communication tai Tell The World kaltaisia renkutuksia, niin kyllä uudelta levyltä ihan vastaavia löytyy. Ja nyt kun nuoruuden sankarit Warren ja Carlos ovat samalla levyllä, ei voi olla kuin tyytyväinen. Tulee lähes tippa silmäkulmaan, kun muistelee, miten tuli '85 ostettua "Invasion" Grandin levystä ja kotona pärähti You're In Love vinyyliltä ilmoille... Onhan tässä jo kohta pari vuosikymmentä kuunneltu vanhaa Ratt:a, joten toivottavasti Infestation soi klassikkomaisesti sitten joskus vuonna 2025.