Rock, pop, alternative ›

No siis Dance of Deathilla on monta biisiä jotka junnaa paikallaan (No More Lies) ja joissa pimputellaan humoristisesti melkein Spinal Tap -tyyliin (Dance Of Death).
 
eläpä kehtoo!

Henkilökohtainen suosikki Maiden albumi on Brave New World.
Kaikki biisit on hyviä ja monta ihan helmeä löytyy eli nimikkobiisi, Ghost of the Navigator ja Wicker Man. Myös Out of the Silent Planet on loistavuutta edustava biisi vaikkei siitä kaikki tunnu pitävän.
 
Itse skippaan usein kaksi ekaa, niiden jälkeen alkaa kunnon biisit.

Itse skippaan usein kaksi ekaa, niiden jälkeen alkaa kunnon biisit.
 
Jokaisella on oma tyylinsä mutta mulla on paras.

kylä ironssit on paras nyt ja aina. eikä kyllä oo mikää nostalgiatrippi! ei kyl sinänsä mitää karseet jytääkää oo...

Keskustelu alkaa taas vaipua taatulle m-net -tasolle.
 
Dance of death on hyvä levy, mutta jossain biisissä -jonka nimeä en nyt muista- ne välipimputukset tuovat kyllä niin elävästi Spinal Tapin mieleen, että sieluni silmin odottelen aina Stonehengen laskeutumista katosta levyä kuunnellessani...

Dance of death on hyvä levy, mutta jossain biisissä -jonka nimeä en nyt muista- ne välipimputukset tuovat kyllä niin elävästi Spinal Tapin mieleen, että sieluni silmin odottelen aina Stonehengen laskeutumista katosta levyä kuunnellessani...
 
Jos tarkoitat levyn nimibiisin väliosaa niin Fairport Convention tulee mulle mieleen - ja nimenomaan tuo Babbacombe Lee-levy.Kitarasoundikin on hyvin samankaltainen.

Fairport Convention tulee mulle mieleen
 
Sivistyksessäni on valitettavasti Fairport Conventionin kokoinen aukko. Varmaan se tuo nimibiisi on, kuten tuolla aiemmin joku jo mainitsikin. Ilmeisesti ST on ottanut sitten vaikutteita FC:lta.

Sivistyksessäni on valitettavasti Fairport Conventionin kokoinen aukko. Varmaan se tuo nimibiisi on, kuten tuolla aiemmin joku jo mainitsikin. Ilmeisesti ST on ottanut sitten vaikutteita FC:lta.
 
Eh...tuskin.Kannattaa tsekata.Tuo Maidenin folk-yhteys on oma havainto muttei liene aivan tuulesta temmattu - onhan Maiden coveroinut Jethro Tulliakin (Cross-Eyed Mary muistaakseni) jonka folk-vaikutteet lienevät selkeitä.
 
Yhteys Spinal Tapiin tulee enemmänkin siitä ,että Spinal Tap sattuu olemaan parodia brittihevistä/hevikliseistä kuten kaikki tiedämme.

Mulle itselleni Maiden on suhteellisen uusi tuttavuus. Mun ja neitsyeiden yhteinen taival alkoi puolisentoista vuotta sitten Visions of the Beast-DVD:n avulla. Ennen sitä olin lähinnä naureskellut Maidenin spandexeille ja kuudellesadalla kitaristille...
 
Ensimmäinen biisi, joka muhun todella iski, oli Women in Uniform, jota seurasi muu Di'Annon aikanen tavara. Paulin ääni ja kännisen nahkatakkibritin olemus taisivatkin olla ne päällimmäiset syyt, miksi seuraavana päivänä sotkin fillarillani kauppaan ja ostin ylpeänä poikana Maidenin ekan.
 
Iron Maiden-debyyttin jälkeen alkoi levyhyllyni tasaisin väliajoin saada lisää painoa levyistä, joiden kannessa komeili vuoroin kaljuuntuva ja vuoroin hurjan heviharjan omaava mömmiäinen. Nyt hyllystä taitaa jo löytyy bändin koko tuotanto, kokoelmia laskematta.
 
Se levy, mikä muhun kolahtaa eniten, taitaa olla Somewher in Time. Tuntuu, että sen biiseihin on mahdoton kyllästyä, ja jokaisesta kappaleesta löytyy aina uusia puolia, kun niitä kuuntelee. Heaven Can wait oli se biisi, mikä sai mut uskomaan, ettei syntikan käyttäminen hevissä välttämättä olekkaan suurin mahdollinen synti, minkä ihminen voi tehdä... (hymiö tähän)
 
Kova bändi, kovia biisejä, rumia vaatteita ja rumia haisevia ukkoja. Voiko hevibändiltä enempää vaatiakkaan?
 
E:Krojasin kirjtsus virheett...

Katsastelin tätä threadia ihmetyksen vallassa pitkän aikaa hetken mnetistä poissa oltuani... siis lähestulkoon järjellinen keskusteluketju Iron Maidenista? :P
 
Omalla kohdalla Maiden on ollut aina (no, vuodesta '83 lähtien) sitä ainoaa oikeasti hyvää jytää. Toki, kun vuosia alkaa mittarissa olla jo yli 30, voi varmasti puhua myös tietynlaisesta nostalgiatripistä.
 
Tän bändin kanssa olen kasvanut aikuiseksi, opetellut kitaransoiton alkeet ja vähän lisääkin. Tän bändin kera olen kokenut elämäni "huippuhetket" (mm. kun esikoinen syntyi, soi synnytyssalissa Maiden...), kuten myös ne kaikkein vaikemmatkin ajat.
 
Itse asiassa koko asiaa on varsin vaikea tarkastella millään muotoa objektiivisesti, enkä sitä yritäkään. Maidenista olen löytänyt sen, mitä musiikista voi syvimmillään löytää. Luulen.
 
Suosikkilevyjään on moni tässäkin keskustelussa listannut. Vaikeahan sellaista tuollaisesta määrästä laadukasta tuotantoa on valita. Ainoat mielestäni suuremmat "ohilyönnit" ovat ne kaksi Blazen kanssa tehtyä levyä, vaikka toki niiltäkin omat huippuhetkensä löytyy. Levyjä, joilla on tietynlainen tunneside, oma erikoismerkityksensä, onkin sitten helpompi listata. Powerslave, SIT, SSOASS, FOTD, BNW ja DoD. Unohtamatta ensimmäistä kunnollista livelevyä, jonka kuulin, LAD. Jokaisen noiden levyjen julkaisuun ja ajankohtaan liittyy paljon omia henkilökohtaisia muistoja.
 
Ei tainnut tästäkään postauksesta tulla muuta kuin ajatusten harhailua edes takaisin.
 
Otsikkoon on omalta kohdaltani mahdoton vastata. Asia on niin, että se on minulle molempia.
 
EDIT: syntyi perheeseen toinen pienokainen, tytär tomera tossa pari viikkoa sitten... ja salissa soi ylläriylläri Maiden. Ja pitikin sattua vielä maailmaantulon hetkellä Bring Your Daughter... To The Slaughter. Kaikenlaista sitä...:-D

Nostalgiatrippi vai oikeasti hyvää jytää? Mun mielestäni molempia. Kyllähän jo se että Maidenilla on niin pitkä historia takana ja itekin kun on tullut jo penskasta asti kuunneltua, kyllähän se tuo tiettyä nostalgia-arvoa. Ja onhan se myös oikeasti hyvää musaa. Hallowed Be Thy Name, Trooper ja muut klassikot kolisevat edelleen ja samaten uudet biisit. Esim. Brave New World-levyltä löytyvä Dream Of Mirrors on todella komea biisi. Maiden on kestänyt ja tulee kestämään ajan hammasta mahtavasti.

Keskustelu alkaa taas vaipua taatulle m-net -tasolle.
 
Mahtia!
 
Dance of death on hyvä levy, mutta jossain biisissä -jonka nimeä en nyt muista- ne välipimputukset tuovat kyllä niin elävästi Spinal Tapin mieleen, että sieluni silmin odottelen aina Stonehengen laskeutumista katosta levyä kuunnellessani...
 
Nimibiisi just. Minusta se on vaan niin korni kappale, samoin pari muutakin. Sanoitukset.. huh. Mutta mitäs pienistä, Maiden on tehnyt niin monta hyvää levyä että ei haittaa. Piece Of Mind on yksi kovimmista hevilevyistä koskaan. Siinä on yksinkertaisesti onnistunut kaikki.

Bayleyn ääni tuo vaihtelua elämään, mutta kuten aiemmin todettiin, Blaze ei ole Bruce. Ei siitä voi ketään syyttää.
 
P.S X-Factor on Harrisin mielestä yksi parhaista Maidenin levyistä.

mix kaikkien mielestä no prayer for the dying on huono levy se on melkein paras!!!! powerslave on kyll paras

Kaksi ekaa levyä ovat ylivoimaisesti parhaimmat, ne rokkaavat. Ja Wrathchild on Maidenin ylivoimaisesti paras biisi.
 
Ja oikeastaan nämä kaksi viimeistäkin ovat olleet ihan kelpo tavaraa, ainakin jos vertaa 90-luvun synkkiin vuosiin. Eikä sitä Maidenia kuunnellessa ajattele niitä trikoita tai mitään muutakaan ulkomusiikillista, se vain yksinkertaisesti hyvää perinneheviä...
 
Np: Iron Maiden - Wrathchild

mix kaikkien mielestä no prayer for the dying on huono levy se on melkein paras!!!!
 
Sisältää liikaa keskinkertaisia biisejä. Hyvää Maiden -tasoa mielestäni ainoastaan kolme kappaletta: Tail Gunner, Holy Smoke ja Bring Your Daughter ...To The Slaughter.

Oikeasti hyvää jytää

Maiden toimii meikäläisen kohdalla aina. Lukuisia hyviä levyjä, eikä oikeastaan yhtään huonoa. Tietysti jos vertailukohtana on bändin parhaat levytykset niin ehkä joitain levyjä voidaan pitää heikkoina. Itselleni parhaimmat levyt ovat "number of the beast", "Powerslawe", "somewhere in time" ja "No prayer for the dying",,Makuasioita.

No, itse en ole sitä henkilökohtaisesti erityisemmin kuunnellut, mutta muutama kaveri diggaa sitä ja oon kuullu niillä muutamia biisejä. Erityisesti minuun iski The Clansman. En nyt oikein osaa sanoa, mikä siinä biisissä niin hyvää oli, mutta eipä sitä erityisemmin tarvitse perustellakkaan, sillä jos joku biisi iskee, niin sitten se vaan iskee, ei siinä mitään perusteluja tarvita.
-----------------
Ja ne jotka tätä nyt haukkuvat voisivat laittaa kunnon perustelut
tai voivat sitten olla kirjoittamatta.

Kuuntelen tässä juuri Somewhere in Time -albumia. Kyllähän tämä on aivan helvetin hyvää jytää. Mikä muu bändi muka voisi tehdä hevibiisin esim. pitkän matkan juoksijan yksinäisyydestä? :)